Boys-panssarintorjuntakivääri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Boys-panssarintorjuntakivääri
Boys Mk I AT Rifle.jpg
Boys-panssarintorjuntakivääri

Aseen tyyppi Panssarintorjuntakivääri
Alkuperämaa Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Palvelushistoria
Palvelusvuodet 1937–1943
Sodissa Toinen maailmansota
Valmistushistoria
Suunniteltu 1937
Valmistajat Royal Small Arms Factory
Valmistusvuodet 1937–
Valmistettu yhteensä Noin 62 000 kappaletta
Eri versiot Mk I, Mk II
Tekniset tiedot
Paino 16 kiloa
Pituus 1.575 metriä
Piipun pituus 910 mm (Mk I)
762 mm (maahanlaskujoukoille tehty malli)

Patruuna Kynoch & RG .55 Boys
Kaliiperi 13.9 mm
Lippaan kapasiteetti Viisi
Tulinopeus Noin kymmenen laukausta minuutissa
Lähtönopeus 747 m/s (Mk I)
884 m/s (Mk II)
Tehokas kantama 91 metriä
Boys-panssarintorjuntakiväärillä aseistettuja ruotsalaisia vapaaehtoisia talvisodassa.

Boys-panssarintorjuntakivääri (engl. Boys anti-tank rifle) on brittivalmisteinen toisessa maailmansodassa käytetty panssarintorjuntakivääri. Asetta valmisti Royal Small Arms Factory ja sen valmistus aloitettiin vuonna 1937. Asetta valmistettiin kolmena eri versiona. Varhaisessa Mk I -mallissa oli pyöreä suujarru ja T-mallinen jalka. Myöhemmässä Mk II -mallissa oli neliskulmainen suujarru ja se oli varustettu V-mallisella jalalla. Kolmas versio Boys-panssarintorjuntakivääristä oli maahanlaskujoukoille tarkoitettu lyhennetty malli jossa oli 762 millimetriä pitkä piippu. Myöhemmissä malleissa käytettiin myös paranneltuja patruunoita, jotka tarjosivat alkuperäistä paremman läpäisykyvyn.

Suunnittelu ja valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtenä Boysin pääsuunnittelijoista toimi kapteeni H C Boys, joka oli Britannian käsiasekomitean jäsen ja työskenteli Royal Small Arms Factoryn suunnittelijana. Asetta kutsuttiin alun perin nimellä Stanchion. Suunnittelija H C Boys kuitenkin kuoli ainoastaan muutama päivä aseen käyttöön oton jälkeen, ja aseelle annettiin hänen muistokseen uusi nimi Rifle, Anti-Tank, .55in, Boys.

Boysissä oli pulttilukko-sulkumekanismi ja ase oli varustettu viiden patruunan lippaalla. Aseen huonoja puolia olivat sen suuri paino ja 13,9 mm kaliiperin patruunan aiheuttama rekyyli. Aseen rakenteessa oli myös paljon pieniä ruuveja, jotka tekivät Boysin huoltamisesta vaikeaa.

Tullessaan palveluskäyttöön Boys oli suhteellisen tehokas aikansa kevyttä panssarikalustoa vastaan. Se pystyi läpäisemään 16 mm paksun panssarin vielä 91 metrin päästä.

Palveluskäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boys-panssarintorjuntakivääriä käytettiin erityisesti toisen maailmansodan alussa saksalaisia kevyitä panssarivaunuja ja panssariautoja vastaan. Iso-Britannia toimitti myös suuren määrän Boys-kivääreitä suomalaisille joukoille jotka käyttivät asetta talvisodassa Neuvostoliittoa vastaan. Ase oli suosittu suomalaisten joukkojen parissa, koska sen luoti pystyi läpäisemään neuvostoliittolaisen T-26-panssarivaunun panssarin.

Toisen maailmansodan edetessä ja panssarivaunujen kehittyessä Boysin käyttökelpoisuus väheni. Aseesta tehtiin lyhyemmällä piipulla varustettu malli laskuvarjojoukkojen käyttöön vuonna 1942. Tämä ase osoittui täysin käyttökelvottomaksi ja liittoutuneiden joukkojen kalustossa Boys korvattiin pääsääntöisesti vuonna 1943 PIAT-rakettiaseella. Rakettiaseiden puute aiheutti kuitenkin sen että todellisuudessa Boys pysyi joukkojen käytössä tätä pidempään.

Asetta käytettiin myös ajoneuvoihin kiinnitettynä. Boys kiinnitettiin muun muassa Universal Carrier ja Standard Beaverette ajoneuvoihin.

Käyttäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Boys-panssarintorjuntakivääri.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Boys anti-tank rifle