Bon Scott

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bon Scott
Bon Scottin patsas Fremantlessa, Australiassa
Bon Scottin patsas Fremantlessa, Australiassa
Syntynyt 9. heinäkuuta 1946 Kirriemuirissa, Skotlannissa
Kuollut 19. helmikuuta 1980 Lontoossa, Englannissa
Syntymäpaikka Kirriemuir, Skotlanti, Yhdistynyt kuningaskunta
Aktiivisena 19641980
Tyylilajit hard rock, progressiivinen rock, rock and roll
Soittimet laulu
rummut
säkkipilli
nokkahuilu
Yhtyeissä AC/DC
Fraternity
The Valentines
The Spektors

Ronald Belford "Bon" Scott (9. heinäkuuta 194619. helmikuuta 1980) oli australialaisen hard rock-yhtye AC/DC:n laulaja ja johtohahmo. Hän syntyi Kirriemuirissa, Skotlannissa ja muutti perheen mukana Australiaan vuonna 1952. Hän vaikutti ennen AC/DC:tä muun muassa Fraternity-yhtyeessä. AC/DC otti hänet laulajakseen vuonna 1974 ja erotti samalla entisen laulajan Dave Evansin. Bon työskenteli autonkuljettajana ja kiinnitti yhtyeen huomion laulamisellaan, kun hän oli kuljettamassa heitä.

Bon Scottin ääni on yksi tunnistettavimmista rockin historiassa, ja AC/DC nousi pian kuuluisuuteen Scottin avulla. Bon Scott teki AC/DC:n riveissä seitsemän Australiassa julkaistua albumia, kunnes kuoli alkoholimyrkytykseen 33-vuotiaana.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Nuoruus

Bon Scott syntyi Kirriemuirissa, Skotlannissa Charles ja Isabelle Scottille. Hänellä oli myös nuorempi veli Derek (1949). Vuonna 1952 perhe muutti Melbourneen, Australiaan. Scott sai koulussaan lempinimen Bon, sillä hänen luokallaan oli jo Ronald niminen poika. Bon tuli yksinkertaisesti siitä, että hän oli muuttanut Australiaan Bonniesta, Skotlannista. Vuonna 1953 syntyi toinen veli Graeme.

Vuonna 1956 perhe muutti Fremantleen ja Scott liittyi Fremantle Scots Pipe Band'iin ja opetteli soittamaan rumpuja. Hän jätti koulut kesken viisitoistavuotiaana ja vietti lyhyen ajan Fremantlen vankilassa ja yhdeksän kuukautta Riverbankin nuorisovankilassa annettuaan väärän nimen ja osoitteen poliisille ryöstettyään 12 gallonaa (n. 45 litraa) bensaa. Hän yritti liittyä Australian armeijaan, mutta hänen hakemuksensa hylättiin, koska häntä pidettiin "sosiaalisesti vajavaisena". Syy tähän oli se, että Scott käveli usein kadulla kuningasboa kaulansa ympärillä.[1]

[muokkaa] Liittyminen AC/DC -yhtyeeseen

Scott oli luonut itselleen Australiassa nimeä The Valentines -yhtyeessä kun hän liittyi AC/DC:hen syksyllä 1974. Se merkitsi myös hänen avioliittonsa loppua.[2] Yhtye kasvatti tasaisesti suosiotaan huipentuen vuonna 1979 julkaistuun Highway to Hell -albumiin.

[muokkaa] Kuolema

Bon Scottin hautapaikka

Tiistaina 19. helmikuuta 1980 Scott meni kiertuemanageri Ian Jeffreyn luokse syömään päivällistä, ja lähti sieltä noin kello 18.30 mennäkseen Music Machine -klubille Lontooseen. Kun klubin baari suljettiin kolmelta aamulla, Scott poistui sieltä vanhan ystävänsä ja entisen naapurinsa, Alistair Kinnearin kanssa. Kinnear ajoi Scottin asunnolle, mutta ei saanut Scottia liikkeelle. Kinnear päätti sitten viedä Scottin yöksi omalle asunnollensa East Dulwichin kaupunginosaan. Päästyään kotiinsa Kinnear ei vieläkään saanut Scottia hereille, jolloin Kinnear päätti jättää Scottin autoon yöksi nukkumaan humalatilansa pois.[3]

Seuraavana päivänä Kinnear heräsi aikaisin ja meni katsomaan Scottia. Kinnear löysi Scottin autostaan tajuttomana, ja kiirehti Camberwellin King's College -sairaalaan. Elvytysyrityksistä huolimatta Bon Scott oli menehtynyt. Viralliseksi kuolinsyyksi on ilmoitettu alkoholimyrkytys.[3]

Bon Scott haudattiin Fremantleen Australiaan lauantaina 1. maaliskuuta 1980.

[muokkaa] Yksityiselämä

Bon Scottilla oli elämänsä aikana lukuisia irtosuhteita, joista hänellä on ainakin yksi lapsi.[4] Hän oli naimisissa Irene Thorntonin kanssa, mutta he erosivat Scottin liityttyä AC/DC:hen 1974.

[muokkaa] Kuoleman jälkeen

AC/DC julkaisi kokoelmalaatikon, Bonfire, 18. marraskuuta 1997 Bonin muistoksi. Se sisältää neljä albumia; remasteroitu versio Back In Blackistä; harvinaisia nauhoituksia sisältävä albumi nimeltään Volts ja kaksi livealbumia, Live from the Atlantic Studios ja Let There Be Rock: The Movie.

AC/DC valittiin Rock and Roll Hall of Fameen vuonna 2003. Scottin perheenjäseniä saapui lavalle yhdessä bändin kanssa ottamaan palkinto vastaan.

Vuoden 2004 heinäkuun Classic Rock-lehdessä, Scott nimettiin kaikkien aikojen keulakuvaksi. Taakse jäivät mm. Queenin Freddie Mercury ja Led Zeppelinin Robert Plant.

Toukokuussa 2006 Kirriemuirissa, Skotlannissa julkistettiin Scottin muistoksi pystytetty kivi.

Helmikuun 24. 2008 julkistettin pronssinen patsas Perthissä, Länsi-Australiassa. Se esittää Bon Scottia Marshall Amplificationin vahvistimien päällä. Patsas siirrettiin Fremantlen kalastusvenesatamaan lokakuussa 2008.

[muokkaa] Mediassa

Ozzy Osbournen mukaan hän teki kappaleen "Suicide Solution" Bon Scottin inspiroimana. Vuonna 2002 Ozzyn entinen basisti, Bob Daisley, kuitenkin kertoi, että kappale kuvaa itse Ozzya.[5]

Joulukuun 4. 2008, Undercover.com ilmoitti, että Bon Scottin elämään pohjautuva elokuva on tekeillä. AC/DC vahvisti asian sivujensa kautta.

[muokkaa] Diskografia

[muokkaa] The Spektors

  • Bon Scott with the Spektors

[muokkaa] The Valentines

  • Every Day I Have To Cry / I Can't Dance With You (Single 1967)
  • She Said / To Know You Is To Love You (Single 1967)
  • Why Me / I Can Hear The Raindrops (Single 1968)
  • Pelicular Hole in the Sky / Love Makes Sweet Music (Single 1968)
  • My Old Man's A Groovy Old Man / Ebeneezer (Single 1969)
  • Nick Nack Paddy Whack / Getting Better (Single 1969)
  • Juliette / Hoochie Coochie Billy (Single 1970)
  • Bon Scott with the Valentines The Early Years (1988)
  • Bon Scott: The Early Years 1967-72 (1988) (raidat 1-14)

[muokkaa] Fraternity

  • Seasons Of Change / Sommerville (Single 1971)
  • The Race, Part 1 / The Race, Part 2 (Single 1971)
  • If You Got It / Raglan's Folly / You Have A God (Single 1971)
  • Welfare Boogie / Annabelle (Single 1972)

[muokkaa] AC/DC

[muokkaa] Ennen kuolemaa

[muokkaa] Kuoleman jälkeen

[muokkaa] Lähteet

  1. Denise Knight: 20th anniversary of Bon Scott's death this weekend 18. helmikuuta 2000. Viitattu 2.2.2009. (englanniksi)
  2. Engleheart, Murray & Duriex, Arnaud: AC/DC Maximun Rock & Roll, s. 90. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy, 2006. ISBN 978-951-1-21005-4.
  3. 3,0 3,1 Richard Jinman: 25 years on, AC/DC fans recall how wild rocker met his end 19. helmikuuta 2005. Guardian.co.uk. Viitattu 12.6.2007. (englanniksi)
  4. Engleheart, Murray & Duriex, Arnaud: AC/DC Maximun Rock & Roll, s. 77. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy, 2006. ISBN 978-951-1-21005-4.
  5. imbd: Ozzy Osbourne - Biography imbd.com. Viitattu 2.2.2009. (englanniksi)


Tämä laulajaa käsittelevä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Henkilökohtaiset työkalut