Atte Ahokas
| Atte Ahokas | |
|---|---|
 Atte Ahokas vuonna 2020 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2003 (ikä 20–21) Jokioinen, Suomi |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | opiskelija, kansalaisaktivisti |
Atte Ahokas (s. 2003[1] Jokioinen) on suomalainen kansalaisaktivisti, joka tuli tunnetuksi keväällä 2019 aloittamasta ilmastolakkoilustaan.[2] Lukiota käyvä Ahokas käsittelee sosiaalisessa mediassa ilmastonmuutosta ja siihen liittyvää ahdistusta. Hän on kertonut haluavansa rakentaa Suomeen ilmastolakkoilun liikkeen. Ympäristöaatteen lisäksi Ahokas on kertonut kannattavansa myös feminismiä ja yhdenvertaisuutta ja vastustavansa nuoriin kohdistuvaa vähättelyä.
Aktivismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ahokas kävi yläasteella koulussa neljänä päivänä viikossa; perjantaisin hän oli lakossa.[1][3][4][5][6] Aloitettuaan opinnot Forssan yhteislyseossa hän ei enää kykene lakkoilemaan jokainen perjantai, sillä hän sanoo pelkäävänsä sen vaikuttavan liian negatiivisesti kurssiarvosanoihin.[7] Hän järjesti ilmastolakon kotipaikkakunnallaan Jokioisissa tammikuussa 2019.[1][7] Ahokas kertoo pyrkivänsä rakentamaan ilmastolakkoilun liikettä Suomessa.[1]
Ahokkaasta tuli aktivisti ilmastoahdistuksen, 2018 lokakuun IPCC:n ilmastoraportin, 2018 joulukuun Katowicen ilmastokokouksen ja Greta Thunbergin käynnistämän ilmastolakko-kampanjan vuoksi.[2] Hän on sanonut kokevansa, että on olemassa hyvää ja huonoa ilmastoahdistusta.[3] Ilmastoahdistuksesta Ahokas puhuu paljon. Häntä ahdistaa, miten maapalloa tuhotaan hitaasti, eikä konkreettisiin tekoihin ole ryhdytty.[8] Ilmastoahdistusta on hänen mukaansa hoidettava, sillä pahimmillaan se voi viedä mielenterveyden ja työkyvyn.[3] Ahokas viettää ajoittain lyhyitä taukoja, lakkaa seuraamasta sosiaalista mediaa ja keskittyy muihin asioihin, kun hän tuntee olevansa levon tarpeessa.[8]
Näkemykset ja teemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ahokkaan mukaan Suomen täytyy vähentää radikaalisti päästöjä, kasvattaa hiilinielujen määrää ja ottaa ilmastopolitiikassa kansainvälinen johtajuusasema.[7] Suomessa isoimpia korjauskohtia ovat Ahokkaan mukaan liikenne, ruoka ja lämmittäminen. Hänen mukaansa suomalaiset syövät liikaa lihaa, lämmittäminen tulisi irrottaa fossiilisista polttoaineista ja liikkuminen ajatella uusiksi.[3] Ahokas sanoo uskovansa, että globalisoituneessa maailmassa ilmastonmuutoksen vaikutukset heijastuvat tavalla tai toisella Suomeenkin. Vaikka vaikutukset eivät iskisikään suoraan Suomeen, ne näkyisivät silti Suomessakin radikaalisti.[1] Ahokkaan kannattama ilmastolakkoliike vaatii, että Suomi toteuttaa aikeensa olla maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointivaltio.[5] Ahokas on myös vaatinut, että Suomi sitoutuu päivittämään ilmastolain siten, että siihen kirjattavat päästövähennys- ja hiilinielutavoitteet ovat linjassa 1,5 asteen lämpenemisrajan kanssa.[5] Ahokkaan mukaan valtioiden nykyisillä lupauksilla ja sitoumuksilla todellisuus on kuitenkin yli kolmen asteen lämpeneminen.[4] Ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa keskeisessä osassa ovat Ahokkaan mukaan fossiiliset polttoaineet. Niiden suorat ja epäsuorat tuet tulisi ilmastolakkolaisten mielestä lakkauttaa, ja siirtymä fossiilivapaaseen yhteiskuntaan tulisi toteuttaa hänen mukaansa reilusti.[5][9]
Ahokas on sanonut, että luonnonsuojeluun ja luonnon elvyttämiseen tarvittaisiin massiiviset panostukset ja fossiilisten polttoaineiden pumppaaminen pitäisi lopettaa.[3] Ahokkaan mukaan ilmastopolitiikassa ei ole varaa hidastella tai tehdä virheitä.[3] Hän on tukenut ideaa ilmasto-oikeudenmukaisuudesta, eli siitä, että kriisi on pääosin teollisuusmaiden aiheuttama, mutta iskee ensimmäisenä ja rajuimmin kehittyviin maihin.[3]
Ahokkaan mielestä yksilötekojen merkitystä ei pidä liioitella. Hän kritisoi asennetta, jonka mukaan yksilötason valinnoilla voisi pelastaa maailman. Ahokkaan mukaan yhteiskunnallisilla teoilla on kolme tasoa, joista ensimmäisellä sijaitsevat nuoret ja yksityisteot; toisella aikuiset, jotka saavat jo vaikuttaa äänestämällä; ja kolmannella poliitikot, joiden teot vaikuttavat kaikkien elämään.[10] Ahokas kokee, että yhteiskunnan on päästävä eroon jatkuvan talouskasvun mentaliteetista.[3][11] Hän on korostanut, että suurin valta on päättäjillä, valtioilla ja suuryrityksillä, ja tämän vuoksi katse olisi käännettävä yksilöteoista politiikkaan.[3] Ahokas kuitenkin sanoo uskovansa, että niin EU:ssa kuin Suomessakin pystytään vielä vaikuttamaan asioiden kulkuun, ja että on vielä mahdollista välttää kaikkein vakavimmat ilmastokriisit.[5] Ahokas sanoo haluavansa, että poliitikot tekisivät radikaalia ilmastopolitiikkaa sen sijaan, että he olisivat huolissaan nuorten ilmastoahdistuksesta. Ahokas on kertonut pitävänsä oikeistopopulistisen nationalismin nousua vakavana uhkana ilmastolle.[3]
Ahokas mainitsee ilmastonmuutoksen ohella pitävänsä tärkeinä teemoina myös feminismiä, yhdenvertaisuutta ja ”anti-setäilyä”. Setäilyllä hän tarkoittaa vähättelevää suhtautumista nuoriin, naisiin ja vähemmistöihin, eikä se hänen mukaansa ole sidottu ikään tai sukupuoleen.[7]
Tunnustukset ja palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eurooppanuoret valitsi vuonna 2019 Ahokkaan Vuoden nuoreksi eurooppalaiseksi.[12] Analytiikkayhtiö Iloom.io:n mukaan Ahokas oli maalis-huhtikuun vaihteessa 2019 neljänneksi suurin suomalainen ilmastovaikuttaja Twitterissä.[13]
Kritiikki ja vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ahokas on kertonut, että hänen lakkoiluunsa on suhtauduttu yllättävän positiivisesti.[7] Vaikka monet ovat kannustaneet ja tukeneet hänen aktivismiaan, hän on saanut osakseen negatiivista kommentointia sosiaalisessa mediassa.[14] Ahokas on myös itse kokenut vähättelyä.[7] Tyypillistä on Ahokkaan mukaan kehottaa palaamaan takaisin kouluun ilmastolakkoilun sijaan sekä väittää, etteivät nuoret itse osaa ajatella, vaan heidät olisi valjastettu poliittisen propagandan välineiksi ja että ilmastolakkoilevat lapset ajaisivat vanhempiensa tai poliittisten taustavaikuttajien agendaa.[7][10] Lisäksi hän kertoo kohdanneensa kritiikkiä, jossa häntä ja muita ilmastolakkoilijoita syytetään henkilökohtaisen hyödyn tavoittelemisesta.[5] Ilmastolakkomielenosoitusten järjestäjiä – mukaan lukien Ahokasta – oli uhattu syytteellä lasten hyväksikäytöstä, vaikka Ahokas oli yhä tällöin itse juridisesti lapsi.[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e 16-vuotias Atte Ahokas on perjantaisin lakossa: "Poliitikot ovat epäonnistuneet ja pettäneet meidän sukupolvemme" Yle Uutiset. Viitattu 27.9.2019.
- ↑ a b Ilmastolakkoilija Atte Ahokas, 16: ”Me nuoret vaadimme, että aikuiset ottavat meidät tosissaan ja alkavat kohdella ilmastokatastrofia katastrofina” – Katso video! Seura.fi. 15.3.2019. Viitattu 27.9.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j Ilmastoaktivisti Atte Ahokas: Toivo syntyy toiminnasta Kansan Uutiset. 8.9.2019. Viitattu 27.9.2019.
- ↑ a b Sami Koljonen: 9.-luokkalainen Atte Ahokas kypsyi lepsuiluun – Hän vaatii perjantaina parempaa ilmastopolitiikkaa Jokioisilla Forssan Lehti. Viitattu 27.9.2019.
- ↑ a b c d e f Atte, 16, on ilmastolakkoillut jo vuoden – aikuinen, olisiko sinunkin aika tehdä jotain? Yle Uutiset. Viitattu 27.9.2019.
- ↑ Atte Ahokkaasta tuli ilmastoaktiivi viime syksynä: "Nyt valitettavasti ei ole enää vaihtoehtoja" Yle Uutiset. Viitattu 27.9.2019.
- ↑ a b c d e f g Noora Rauhala: Jokioislainen Atte Ahokas on Vuoden nuori eurooppalainen – ”Tässä ei ole enää aikaa hukattavaksi” Seutu-Sanomat. Arkistoitu 27.9.2019. Viitattu 27.9.2019.
- ↑ a b Ilmastoaktivisti Atte Ahokas, 16, joutuu kestämään nettitörkyä: "Haukutaan, käydään henkilökohtaisuuksiin" Yle Uutiset. Viitattu 11.2.2020.
- ↑ Atte Ahokas: Turve on kuopattava fossiiliyhteiskunnan kanssa TurveSuomi. Arkistoitu 27.9.2019. Viitattu 27.9.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c Politiikan yllättäjä Atte Ahokas kohtaa ilmastokeskustelussa vähättelyä: "Setämiehet kirjoittavat meistä vihaisia kolumneja ja käskevät menemään takaisin koulun penkille" Seura.fi. 11.4.2019. Viitattu 27.9.2019.
- ↑ Jessica Helaskoski: Vuoden nuori eurooppalainen on 16-vuotias ilmastoaktivisti Atte Ahokas – ahdistus sai nuoren miehen liikkeelle: "Aikuiset eivät tee tarpeeksi, minun on nyt pakko" mtvuutiset.fi. 9.5.2019. Viitattu 27.9.2019.
- ↑ Atte Ahokas on vuoden nuori eurooppalainen 2019 Eurooppanuoret. 9.5.2019. Arkistoitu 27.9.2019. Viitattu 27.9.2019.
- ↑ Jenni Tamminen: Data-analyysi: Jussi Halla-ahon tviitti synnytti raivon – 16-vuotias Atte Ahokas ampaisi ilmastotähdeksi Uusi Suomi. Viitattu 24.10.2019.
- ↑ Atte Ahokas ryhtyi 15-vuotiaana ilmastolakkoon – näin rajua palautetta hän on saanut sosiaalisessa mediassa www.iltalehti.fi. Viitattu 27.9.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Atte Ahokas Twitterissä