Alkolukko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alkolukko.

Alkolukko on ajoneuvoon asennettava käynnistyksenestolaite. Sen toiminta perustuu alkometriin. Laite vaatii kuljettajaa puhaltamaan ennen ajoneuvon käynnistämistä hengitysnäytteen laitteeseen. Mikäli näytteessä on rajan ylittävä pitoisuus etanolia, laite estää ajoneuvon käynnistymisen.[1] Useimmat laitteet estävät huijausyritykset mittaamalla myös hengitysilman lämpötilan ja kosteuden ja vaatimalla imun tai ääninäytteen. Laite voi vaatia puhallusta myös ajon aikana satunnaisin väliajoin. Mikäli kuljettaja ei pysty antamaan puhdasta näytettä tietyn ajan sisällä, laite rekisteröi virheen ja estää seuraavan käynnistyksen.

Jotkut kuljetusliikkeet asennuttavat autoihinsa alkolukon osana yrityksen laatujärjestelmää. Joissakin tapauksissa koulukuljetusten kilpailutuksessa tarjoajat voivat saada lisäpisteitä asennetusta alkolukosta.[2]

Suomessa on 1.7.2005 alkaen ollut mahdollista saada rattijuoppoustuomion ajokielto ehdollisena. Silloin tuomitun ajoneuvoon asennetaan hänen omalla kustannuksellaan alkolukko ja tuomittu saa ajokortin, jolla saa kuljettaa vain tätä nimenomaista ajoneuvoa. Tämä mahdollistaa esimerkiksi ajamista vaativan ammatin harjoittamisen tuomiosta huolimatta. Ehdollisen ajo-oikeuden tapauksessa alkolukon toimivuus tarkastetaan säännöllisesti asennusliikkeessä ja laitteen muistista todettu virheet, esimerkiksi alkoholihuuruiset puhallukset ajonaikana tai laitteen manipulointiyritykset, johtavat välittömästi ajo-oikeuden menetykseen.[3][4]

Ruotsissa on tavoitteena ottaa alkolukko käyttöön kaikissa uusissa raskaissa ajoneuvoissa vuonna 2010 ja uusissa henkilöautoissa 2012.[2][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]