Alkoholittomat juomasekoitukset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Shirley Temple -cocktail.

Alkoholittomat juomasekoitukset eli alkoholittomat drinkit tai cocktailit ovat juoma-annoksia, jotka eivät sisällä alkoholia. Juomasekoitukset ovat usein värikkäitä ja maultaan vaihtelevia. Kyseiset juomasekoitukset soveltuvat esimerkiksi henkilöille, jotka eivät voi, saa tai halua käyttää alkoholia.

Alkoholitonta juomasekoitusta kutsutaan myös nimellä mocktail. Nimi tulee englanninkielen sanoista mock (vale-, teko-) ja cocktail. Koska mocktailit eivät sisällä lainkaan alkoholia, korostuu muiden raaka-aineiden merkitys.

Juomia muuttavat hedelmämehut ja makusiirapit. Niitä voidaan laimentaa vedellä tai hiilihappopitoisella perusjuomalla kuten soodavedellä, tonic-vedellä, virvoitusjuomalla tai inkiväärioluella.

Juomasekoitukset jakautuvat laimentamattomiin eli lyhyisiin juomiin, laimennettuihin eli pitkiin juomiin sekä booleihin, jotka laimennetaan vedellä ja tarjoillaan kauhalla suuresta maljasta. Usein juomasekoitukset tarjoillaan jäiden kanssa.

Tunnettuja juomasekoituksia ovat esimerkiksi Shirley Temple, Virgin Mary ja Piñata Colada.

Alkoholittomia cocktaileja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lasit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erilaisia laseja käytetään tarjoiluannosten koon vaihdellessa.

  • Tuoppi on suurikokoinen lasi monille juomasekoituksille.
  • Collins-lasi on tasaleveä lasi, josta tarjoillaan mehua ja pitkiä juomasekoituksia.
  • Highball on leveämpi kuin collins-lasi ja kapenee lievästi alaspäin.
  • Grogilasi on painava ja tukeva lasi, josta tarjoillaan lyhyitä juomasekoituksia jäillä.
  • Shottilasi on pieni lasi, josta tarjoillaan lyhyttä juomaa ilman jäitä.
  • Snapsilasia käytetään snapsien ja shottien tarjoilemiseen.
  • Cocktail-lasissa on levenävälaitainen maljaosa ja jalka joka estää juomaa lämpenemästä juojan kädestä. Sitä käytetään lyhyisiin juomiin ilman jäitä.
  • Viinilasi on jalallinen lasi. Yleislasi on muodoltaan pallomainen.
  • Kuohuviinilasi on kapea jalallinen lasi. Se sopii kupliviin juomiin ja näyttäviin, kerrostettuihin juomiin.
  • Totilasi on tarkoitettu kuumille juomille. Se muistuttaa muodoltaan mukia, jossa on jalka ja paksu pohja pitämään juoman kuumana.

Valmistustapoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juomasekoituksia voidaan valmistaa kolmella eri tavalla, rakentamalla, ravistamalla tai sekoittamalla.

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun juoma rakennetaan, se valmistetaan suoraan tarjoiluastiaan kaataen ainesosat miedoimmasta vahvimpaan ja eniten sokeria sisältävästä vähiten sokeria sisältävään. Ensin siis sokeriliemet ja siirapit ja lopuksi mehut.

Ravistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juomat ravistellaan yleensä silloin kun mukana on ainesosia jotka tavallisesti eivät sekoittuisi keskenään (esimerkiksi kerma, sokeri, siirapit ja jotkin hedelmämehuista). Apuna käytetään ravistinta, joka täytetään korkeintaan puoleen sen omasta tilavuudesta.

Sekoittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekoittamista käytetään yleensä silloin, kun mukana on helposti toisiinsa liukenevia ainesosia. Sekoitettaessa käytetään sekoitusastiaa sekä baarilusikkaa, ja sekoittamisen jälkeen sekoitus siirretään tarjoilulasiin.

Itse tehdyt juomasekoitukset valmistetaan usein suurempi määrä kerrallaan. Tällöin sekoitetaan kannussa tai isossa maljassa kaikki ainesosat lukuun ottamatta jäitä, hiilihapollisia juomia ja hedelmäpaloja, jotka tarvittaessa lisätään jokaiseen lasiin yksi kerrallaan.

Aineksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita juomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ginger alea eli inkiväärijuomaa saa Suomessa baareista, tavarataloista ja Alkon liikkeistä.
  • Simalla on hyvin alhainen alkoholipitoisuus, joten se sopii kohtuullisesti nautittuna hyvin myös lapsille. Markkinoilla on myytävänä myös simaa, joka ei sisällä alkoholia lainkaan.
  • Oluesta ja siideristä on olemassa myös alkoholittomat versiot.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bengtsson, Niklas: Juo ja iloitse: Juomakirjallisuuden bibliografia 1990–2003. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2004. ISBN 951-692-556-1.
  • Salminen, Samu: Baarimestarin drinkkikirja. Helsinki: Art House, 2006. ISBN 951-884-415-1.
  • Villberg, Kari: Baarikirja. Helsinki: Mixtec, 2000. ISBN 952-91-1852-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.