Årjängin kunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Koordinaatit: 59°23′N, 12°08′E

Årjängin kunta
Vaakuna
Vaakuna
Arjäng Municipality in Värmland County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Värmlannin lääni
Maakunta Värmlanti ja Dalsland
Keskustaajama Årjäng
Kuntakoodi 1765
Pinta-ala
 – Maa 1 409,47 km²
Väkiluku 9 827
 – Tiheys 7,0 as./km²
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]
Årjängin alueella sijainneet pitäjät.
Värmlannin läänin kunnat ennen 1970-luvun kuntauudistusta.
Auringonlasku Foxen-järvellä Ruotsin ja Norjan rajalla.
Ruotsin ja Norjan välinen rajakivi.

Årjäng on kunta Länsi-Ruotsissa Värmlannin läänissä ja Värmlannin maakunnassa. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 9 827 asukasta ja sen pinta-ala oli 1 409,47 km².[1][2] Kunnan keskustaajama Årjäng on entinen kauppala.

1560-luvulle asti koko kunta oli osa Dalslandin maakuntaa, mutta nykyisin se kuuluu lähes kokonaan Värmlantiin ja vain pieni osa kaakossa (Dalboredden) kuuluu Dalslandiin.

Lännessä kunta rajoittuu Norjaan, jonne on keskustaajamasta matkaa 30 kilometriä. E18-tie kulkee kunnan halki matkallaan Oslosta Tukholmaan.

Enimmillään Årjängin väkiluku oli lähes 20 000 henkeä vuonna 1870. Tämän jälkeen väkiluku lähti laskuun, mutta 1970-luvulta lähtien se on ollut noin 10 000 asukasta.[3][4]

Vuonna 2007 kunnassa oli 56,99 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 4,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kunnassa sijaitsevat muinaisjäännöksiksi luokitellut Värmlannin kalliomaalaukset.

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1924 Silbodalin maalaiskuntaan perustettiin Årjängin taajaväkinen yhdyskunta. Vuonna 1941 tämä taajama-alue erotettiin kunnasta Årjängin kauppalaksi.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle perustettiin neljä "suurkuntaa":

  • Holmedal (Blomskog, Holmedal, Karlanda ja Trankil)
  • Töcksmark (Töcksmark, Västra Fågelvik ja Östervallskog)
  • Sillerud (ei muutosta)
  • Årjängin kauppala (Årjängin kauppala ja Silbodalin maalaiskunta)

Vuonna 1971 Sillerud ja Holmedal liitettiin kauppalaan, josta tuli kunta Ruotsin siirtyessä yhteen kuntamuotoon. Vuonna 1974 kunta sai nykyiset rajansa, jolloin Töcksmark liitettiin siihen.[7]

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Årjängin nykyinen vaakuna luotiin kuntauudistuksen jälkeen ja rekisteröitiin Patentti- ja rekisterihallituksessa vuonna 1974. Aikaisemmista kunnista vain Årjängin kauppalalla ja Töcksmarkin maalaiskunnalla oli vaakunat. Molemmat vaakunat perustuivat Nordmarkin kihlakunnan sinettiin, jossa esiintyi karhu. Nykyinen kuntavaakuna on yhdistelmä näistä kahdesta vaakunasta:

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Årjängin kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
13 049
1955
  
12 403
1960
  
11 451
1965
  
10 634
1970
  
9 995
1975
  
9 825
1980
  
9 805
1985
  
9 829
1990
  
10 235
1995
  
9 897
2000
  
9 790
2005
  
9 800
2010
  
9 855
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[8]

Vuoden 2011 lopussa 19,8 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 17,7 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[9]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 46 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä. Saman ajankohdan tietojen mukaan 11,2 prosenttia kuntalaisista oli syntynyt Norjassa, johon kunta rajoittuu.[10]

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 8,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 43 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 0,4 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 157 715 kruunua.[12] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 112 000 kruunua.[13]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[14]

  • 0–17-vuotiaat: 19,4 %
  • 18–64-vuotiaat: 57,7 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 22,9 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[15][16] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 4,8 4,9
  jalostus 24,9 25,5
  palvelut 68,4 67,7
  tuntematon 2,0 1,9
  Työpaikkoja ja työllisiä 4 030 3 952
  työpaikkaomavaraisuus 102,0

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 2 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 44,5 prosenttia.[17] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 469 asukasta.[17] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[18]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Årjäng 3 228
2 Töcksfors 1 158

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[19]

Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[20]

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Gustavsfors kuuluu osin myös Bengtsforsin kuntaan.[21]

Entiset pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[22]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Årjängin kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.

Kunnallisvaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[23]
Valittuja
edustajia[24]
  Maltillinen kokoomus 11,56 5
  Keskustapuolue 24,91 10
  Kansanpuolue liberaalit 12,43 5
  Kristillisdemokraatit 4,74 2
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 36,16 15
  Vasemmistopuolue 1,70 1
  Ympäristöpuolue vihreät 0,68 0
  Ruotsidemokraatit 2,30 1
  Muut 5,51 2
  Yhteensä 41

Muiden puolueiden saamat valtuustopaikat jakautuivat eri ryhmille seuraavasti:[25]

Årjängin kaksi suurinta puoluetta ovat 1970-luvulta nykypäivään asti olleet Sosialidemokraatit ja Keskustapuolue.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[26]

  • Silbodal
  • Sillerud
  • Holmedal-Karlanda
  • Blomskog
  • Trankil
  • Västra Fågelvik
  • Töcksmark
  • Östervallskog

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[27] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Blomskog
  • Holmedal
  • Karlanda
  • Silbodal
  • Sillerud
  • Trankil
  • Töcksmark
  • Västra Fågelvik (Fågelvik)
  • Östervallskog

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  2. a b Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  3. SCB - Folkmängd efter region och tid
  4. Folkmängdsdatabasen, Umeå universitet
  5. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  7. Sveriges kommuner åren 1952-1986 (PDF) (Förändringar i kommunindelning och kommunkoder) Meddelanden i samordningsfrågor 1986:5. Statistiska centralbyrån. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  8. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  9. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  10. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  11. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  12. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  15. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  17. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  19. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  21. Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  22. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  23. Val till kommunfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  24. Val till kommunfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  25. Val till kommunfullmäktige - Valda (Lyhenteet katsottu kunnan omalta tulossivulta) Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  26. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  27. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Årjängin kunta.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Årjängs kommun