Ero sivun ”Paulin Hountondji” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
PtG (keskustelu | muokkaukset) p PtG siirsi sivun Paulin Houndtonji uudelle nimelle Paulin Hountondji: Kirjoitusvirhe nimessä: hieman tarkkuutta sen nimen kanssa |
PtG (keskustelu | muokkaukset) elämäkerran lähteistämistä |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Hountondji_front.jpg|pienoiskuva|Paulin Jidenu Hountondji]] |
[[Tiedosto:Hountondji_front.jpg|pienoiskuva|Paulin Jidenu Hountondji]] |
||
'''Paulin Jidenu Hountondji''' ([[11. huhtikuuta]] [[1942]] [[Abidjan]], [[ |
'''Paulin Jidenu Hountondji''' ([[11. huhtikuuta]] [[1942]] [[Abidjan]], [[Ranskan Länsi-Afrikka]] – [[2. helmikuuta]] [[2024]]<ref>[https://beninwebtv.com/benin-deces-du-professeur-paulin-hountondji/#google_vignette Bénin: décès du professeur Paulin Hountondji]''Beninwebtv'' Viitattu 3.2.2024{{fr}}</ref>) oli [[Benin|beniniläinen]] [[filosofi]], poliitikko ja professori. [[Etnofilosofia]]n kritiikin ja filosofian kriittisen, tieteellisen ymmärryksen vahvistamisen kautta Hountondji on vaikuttanut perinteisen [[Afrikkalainen filosofia|afrikkalaisen filosofian]] uudelleenarviointiin, sekä filosofian, tieteen ja kehityksen välisen suhteen uuteen tarkasteluun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.enotes.com/topics/paulin-j-hountondji | Nimeke = Paulin J. Hountondji Biography | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = eNotes | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20.1.2019 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20190121064909/https://www.enotes.com/topics/paulin-j-hountondji | arkistoitu = 21.1.2019 }}</ref> |
||
== |
== Elämäkerta == |
||
Hountondji syntyi [[Abidjan]]in [[Treichville]]ssä 1942. Hänen isänsä oli [[Benin]]in [[Metodismi|metodistikirkon]] pastori ja hänen äitinsä kotiäiti. Hountondji kävi koulua silloisessa [[Dahomeyn tasavalta|Dahomeyssa]] ja jatkoi 1960-luvun alussa Pariisin [[Lycée Henri-IV|Lycée Henri-IV:nteen]].<ref name="biographydictionary">Hannington Ochwada: ”Hountondji, Paulin”. Teoksessa: {{Kirjaviite | Nimeke = Dictionary of African Biography| Vuosi = 2012| Selite = Henry Louis Gates & Emmanuel Akyeampong & Steven J. Nive (toim.)| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Oxford University Press| Isbn = 9780199857258| www = https://www-oxfordreference-com.wikipedialibrary.idm.oclc.org/display/10.1093/acref/9780195382075.001.0001/acref-9780195382075-e-0857| www-teksti = Wikipedia Library| Viitattu = 3.2.2024 | Kieli = {{en}}}}</ref> |
|||
{{Lähteetön}} |
|||
Hountondji kävi koulua silloisessa [[Dahomey]]ssa, josta hän valmistui vuonna 1960. Hän opiskeli [[Filosofia|filosofiaa]] [[École Normale Supérieure]]ssa [[Pariisi]]ssa. Hänen opettajiaan yliopistossa olivat [[Louis Althusser]], [[Jacques Derrida]], [[Paul Ricœur]] ja [[Georges Canguilhem]]. Vuonna 1970 hän puolusti väitöskirjaansa [[Edmund Husserl|Edmund Husserlista]] |
|||
Hountondji pääsi opiskelemaan [[École Normale Supérieure]]ssa, missä [[Marxilaisuus|marxilaisen]] filosofin [[Louis Althusser]]in vaikutuksesta alkoi opiskella [[filosofia]]a [[Antiikintutkimus|antiikintutkimuksen]] sijaan. Hountondjia opetti myös [[Postmoderni filosofia|postmodernisti]] [[Jacques Derrida]], jonka kanssa hänellä oli myös läheistä akateemista yhteistyötä. Hountondjin väitöstyö valmistui 1970. Siinä hän käsitteli [[Edmund Husserl]]ia. Väitöstyön ohjaaja oli [[Paul Ricœur]].<ref name="biographydictionary"/> |
|||
Valmistuttuaan Hountondji opetti filosofiaa [[Franche-Comtén yliopisto]]ssa.<ref name="biographydictionary"/> Hän toimi kahden vuoden ajan vierailevana professorina useissa Ranskan ja Afrikan yliopistoissa, kuten [[Lovaniumin yliopisto]]ssa [[Kinshasa]]ssa ja Zairen [[Lubumbashi]]n kansallisessa yliopistossa.{{Lähde}} Hountondji palasi kotimaahansa Beniniin 1972, kun hän sai ensimmäisen filosofian professuurin hiljattain perustetusta [[Abomey-Calavin yliopisto|Beninin kansallisesta yliopistosta]].<ref name="biography2019">{{Kirjaviite | Tekijä = Franziska Dübgen & Stefan Skupien| Nimeke = Paulin Hountondji| Vuosi = 2019| Sivu = 3–4| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Palgrave Pivot Cham| Isbn = 978-3-030-01994-5| www = https://link-springer-com.wikipedialibrary.idm.oclc.org/content/pdf/10.1007/978-3-030-01995-2_1?pdf=chapter%20toc| www-teksti = Wikipedia Library| Tiedostomuoto = PDF| Viitattu = 3.2.2024 | Kieli = {{en}}}}</ref> |
|||
Hountondji julkaisi vuonna 1976 pääteoksensa ''Sur la philosophie africaine''.<ref name="biographydictionary"/> Kirja sai laajempaa huomiota, kun se käännettiin 1983 englanniksi ja 1993 saksaksi.<ref name="africanthought">Justin J. Corfield: ”Hountondji, Paulin”. Teoksessa: {{Kirjaviite | Nimeke = The Oxford Encyclopedia of African Thought| Vuosi = 2010| Selite = F. Abiola Irele & Biodun Jeyifo (toim.)| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Oxford University Press| Isbn = 9780199857258| www = https://www-oxfordreference-com.wikipedialibrary.idm.oclc.org/display/10.1093/acref/9780195334739.001.0001/acref-9780195334739-e-195| www-teksti = Wikipedia Library| Viitattu = 3.2.2024| Kieli = {{en}}}}</ref> Vuonna 1989 hän julkaisi kattavan Afrikan filosofian [[bibliografia]]n. |
|||
Hountondji oli vuonna 1972 [[Mathieu Kérékou]]n johdolla vallan Beninissä ottaneen sotilasdiktatuurin arvostelija. Hountondji astui 1990-luvulla näkyvimmin poliittiselle kentälle, kun hän alkoi kampanjoida joidenkin kollegoidensa kanssa demokratian palauttamista.<ref name="biographydictionary"/> Hountondji oli vuosina 1990–1991 uuden Beninin tasavallan opetusministeri. Vuosina 1991–1993 hän toimi kulttuuri- ja viestintäministerin tehtävässä. Akateemiselle uralle hän palasi vuonna 1994.<ref name="biography2019"/> |
|||
Vuodesta 1967 hän opetti filosofiaa [[Besançon|Besançonin]] yliopistossa. Hän toimi kahden vuoden ajan vierailevana professorina useissa Ranskan ja Afrikan yliopistoissa, kuten [[Lovaniumin yliopisto]]ssa [[Kinshasa]]ssa ja Zairen [[Lubumbashi]]n kansallisessa yliopistossa. Hänelle myönnettiin vuonna 1972 oppituoli [[Benin]]in kansallisessa yliopistossa [[Cotonou]]ssa, missä hän toimii filosofian professorina. Vuonna 1976 hän julkaisi pääteoksensa ''Sur la philosophie africaine''. Vuonna 1989 hän julkaisi kattavan Afrikan filosofian [[bibliografia]]n. |
|||
Hountondji toim viimeisinä vuosinaan Beninin kansallisen yliopiston emeritusprefossorina ja [[Porto Novo]]n [[Centre africain de hautes études]]in johtajana.<ref name="biography2019"/> |
|||
Tieteellisen työn keskeytti politiikka. Paulin Hountondji oli vuosina 1990-1991 Beninin opetusministeri. Kotimaansa sotilasdiktatuurin näkyvänä arvostelijana hän osallistui Beninin demokratisoitumiseen vuonna 1992. Vuosina 1991–1993 hän toimi kulttuuri- ja viestintäministerin tehtävässä, ja jatkoi opetusta yliopistossa vuodesta 1994 alkaen. |
|||
== Afrikkalaisen filosofian luonne == |
== Afrikkalaisen filosofian luonne == |
||
| Rivi 48: | Rivi 53: | ||
{{Auktoriteettitunnisteet}} |
{{Auktoriteettitunnisteet}} |
||
{{AAKKOSTUS:Houndtonji, Paulin}} |
{{AAKKOSTUS:Houndtonji, Paulin}} |
||
[[Luokka:Afrikkalaiset filosofit]] |
|||
[[Luokka:Beniniläiset poliitikot]] |
[[Luokka:Beniniläiset poliitikot]] |
||
[[Luokka:Kulttuuriministerit]] |
[[Luokka:Kulttuuriministerit]] |
||
Versio 3. helmikuuta 2024 kello 12.04
Paulin Jidenu Hountondji (11. huhtikuuta 1942 Abidjan, Ranskan Länsi-Afrikka – 2. helmikuuta 2024[1]) oli beniniläinen filosofi, poliitikko ja professori. Etnofilosofian kritiikin ja filosofian kriittisen, tieteellisen ymmärryksen vahvistamisen kautta Hountondji on vaikuttanut perinteisen afrikkalaisen filosofian uudelleenarviointiin, sekä filosofian, tieteen ja kehityksen välisen suhteen uuteen tarkasteluun.[2]
Elämäkerta
Hountondji syntyi Abidjanin Treichvillessä 1942. Hänen isänsä oli Beninin metodistikirkon pastori ja hänen äitinsä kotiäiti. Hountondji kävi koulua silloisessa Dahomeyssa ja jatkoi 1960-luvun alussa Pariisin Lycée Henri-IV:nteen.[3]
Hountondji pääsi opiskelemaan École Normale Supérieuressa, missä marxilaisen filosofin Louis Althusserin vaikutuksesta alkoi opiskella filosofiaa antiikintutkimuksen sijaan. Hountondjia opetti myös postmodernisti Jacques Derrida, jonka kanssa hänellä oli myös läheistä akateemista yhteistyötä. Hountondjin väitöstyö valmistui 1970. Siinä hän käsitteli Edmund Husserlia. Väitöstyön ohjaaja oli Paul Ricœur.[3]
Valmistuttuaan Hountondji opetti filosofiaa Franche-Comtén yliopistossa.[3] Hän toimi kahden vuoden ajan vierailevana professorina useissa Ranskan ja Afrikan yliopistoissa, kuten Lovaniumin yliopistossa Kinshasassa ja Zairen Lubumbashin kansallisessa yliopistossa.lähde? Hountondji palasi kotimaahansa Beniniin 1972, kun hän sai ensimmäisen filosofian professuurin hiljattain perustetusta Beninin kansallisesta yliopistosta.[4]
Hountondji julkaisi vuonna 1976 pääteoksensa Sur la philosophie africaine.[3] Kirja sai laajempaa huomiota, kun se käännettiin 1983 englanniksi ja 1993 saksaksi.[5] Vuonna 1989 hän julkaisi kattavan Afrikan filosofian bibliografian.
Hountondji oli vuonna 1972 Mathieu Kérékoun johdolla vallan Beninissä ottaneen sotilasdiktatuurin arvostelija. Hountondji astui 1990-luvulla näkyvimmin poliittiselle kentälle, kun hän alkoi kampanjoida joidenkin kollegoidensa kanssa demokratian palauttamista.[3] Hountondji oli vuosina 1990–1991 uuden Beninin tasavallan opetusministeri. Vuosina 1991–1993 hän toimi kulttuuri- ja viestintäministerin tehtävässä. Akateemiselle uralle hän palasi vuonna 1994.[4]
Hountondji toim viimeisinä vuosinaan Beninin kansallisen yliopiston emeritusprefossorina ja Porto Novon Centre africain de hautes étudesin johtajana.[4]
Afrikkalaisen filosofian luonne
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Hountondjin filosofiaan ovat vaikuttaneet kaksi hänen opettajaansa Pariisissa, Louis Althusser ja Jacques Derrida. Hänen maineensa perustuu ensisijaisesti hänen kriittiseen työhönsä, joka koskee Afrikan filosofian luonnetta. Hänen pääkohteenaan on ollut muun muassa Placide Tempelsin ja Alexis Kagamen etnofilosofia. Hän väittää, että tällainen lähestymistapa sekoittaa antropologian menetelmät filosofian menetelmiin ja tuottaa "hybriditieteen, jolla ei ole tunnistettavaa asemaa teorian maailmassa". Osa ongelmasta johtuu siitä, että etnofilosofia on suurelta osin reaktio länsimaisille näkemyksille afrikkalaisesta ajattelusta. Tämä poleeminen rooli toimii sen filosofista pätevyyttä vastaan.
Hänen lähestymistapansa on jonkin verran laajentunut myöhemmässä työssä. Paulin Hountondji hylkää edelleen etnofilosofian aitona filosofisena disipliininä, mutta hän on siirtynyt kohti perinteisen afrikkalaisen ajattelun ja tiukan filosofisen menetelmän synteesiä.
Ajatuksia
Ideologia on naamioitua politiikkaa.(1993, s.193)
Universaalisuus on mahdollista vain silloin, kun keskustelukumppanit ovat vapaita tarpeesta hallita muita.(1993, s.72)
Tieteellinen kirjallisuus on - toisin kuin taiteellinen kirjallisuus - ehdottoman historiallista. Ainoa vakaa elementti on jatkuva viittaus kokemusalaan, jonka karakterisointi on itse osa evoluutiota.(1993, s.92)
Teoksia
- Sur la "philosophie africaine", Paris: Maspéro, 1976 — mainittu luettelossa Sata Afrikan parasta kirjaa 1900-luvulla[6]
- julkaistu englanniksi (kääntäjät H. Evans & J. Rée) nimellä African Philosophy: Myth and Reality, Bloomington, Indiana: Indiana University Press, 1983. Toinen painos 1997
- "What can philosophy do?" Quest 1:2, 1987, pp 2–28.
- "Tradition, Hindrance, or Inspiration?" Quest XIV, 2000, 1–2.
- (Toim.) Les Savoirs endogènes: pistes pour une recherche, Dakar: Editions du Codesria, 1994.
- Combat pour le sens; un itinéraire africain, Cotonou: Editions du Flamboyant, 1997.
- (Toim.) Endogenous Knowledge: research trails, Dakar: Editions du Codesria, 1997.
- (Toim.) Economie et société au Bénin, Paris: Editions L'Harmattan, 2000.
- The Struggle for Meaning: Reflections on Philosophy, Culture and Democracy in Africa, Athens: Ohio University Press, 2002.
- "True and False Pluralism", 1973 essee, kirjassa Tejumola Olaniyan ja Ato Quayson (toim.), African Literature: An Anthology of Criticism and Theory, Oxford: Blackwell, 2007.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Bénin: décès du professeur Paulin HountondjiBeninwebtv Viitattu 3.2.2024(ranskaksi)
- ↑ Paulin J. Hountondji Biography eNotes. Arkistoitu 21.1.2019. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Hannington Ochwada: ”Hountondji, Paulin”. Teoksessa: Dictionary of African Biography. Henry Louis Gates & Emmanuel Akyeampong & Steven J. Nive (toim.). Oxford University Press, 2012. ISBN 9780199857258. Wikipedia Library (viitattu 3.2.2024). (englanniksi)
- ↑ a b c Franziska Dübgen & Stefan Skupien: Paulin Hountondji, s. 3–4. Palgrave Pivot Cham, 2019. ISBN 978-3-030-01994-5. Wikipedia Library (PDF) (viitattu 3.2.2024). (englanniksi)
- ↑ Justin J. Corfield: ”Hountondji, Paulin”. Teoksessa: The Oxford Encyclopedia of African Thought. F. Abiola Irele & Biodun Jeyifo (toim.). Oxford University Press, 2010. ISBN 9780199857258. Wikipedia Library (viitattu 3.2.2024). (englanniksi)
- ↑ "Africa's 100 best books of the 20th Century", African Studies Centre, Leiden.
Aiheesta muualla
- Koski, Kuutti: Politiikka ei sovi filosofille – haastattelussa Paulin Hountondji Villa Karo. 19.3.2014. Viitattu 26.3.2019.
- Paulin J. Hountondji, Knowledge of Africa, Knowledge by Africans: Two Perspectives on African Studies RCCS Annual Review, 1.9.2009.(englanniksi)
- Dübgen, Franziska & Skupien, Stefan. (2019). Appendix: Interview with Paulin J. Hountondji: African Philosophy as Critical Universalism. 10.1007/978-3-030-01995-2_10.(englanniksi)
- Quest: Afrikkalainen filosofinen julkaisu(englanniksi)(ranskaksi)
| ||||||||||||||||||||||
