Bibliografia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Bibliografia (m.kreik. βιβλιογραφία = βιβλίο + γραφία = βιβλίο + γραφή= kirja + kirjoitus, bibliographia) on joko

  1. bibliografinen luettelo,
  2. taito tehdä bibliografioita tai
  3. tekstuaalitieteisiin kuuluva kirjoja koskeva tutkimus, jonka alalaji on esimerkiksi analyyttinen bibliografia.[1][2]

Bibliografinen luettelo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelona bibliografia on niin sanottua sekundaari-informaatiota eli bibliografiat sisältävät tietoja varsinaisista primäärijulkaisuista. Ne ovat luetteloita, joissa luetteloidaan dokumentteja ja informaatiota. Bibliografia voi olla painettu tai sähköinen. Usein se on erilaisten periaatteiden mukaan järjestetty kirja- ja julkaisuluettelo.

Bibliografioita käytetään työvälineenä muun muassa kirjastoissa ja tutkimuksissa. Myös viestinnän ammattilaiset käyttävät työssään bibliografioita. Bibliografioita on esimerkiksi sisällön mukaan tehtyjä, kuten yleisbibliografiat, aihebibliografiat, erikoisbibliografiat ja henkilöbibliografiat, tai erikoisbibliografioita, kuten akateemisten julkaisujen bibliografiat, aikakauslehtiluettelot, aikakauslehti- tai sanomalehti-indeksit, tai henkilöbibliografioita, jotka ovat tietyn henkilön kirjoituksien ja tuotannon luetteloja.

Bibliografioita voidaan jaotella eri ryhmiin erilaisin perustein, kuten sisällön, ajan, tietojen, yleisyyden, itsenäisyyden, järjestyksen, primäärisyyden, tietojen laajuuden, tiedon tason, yhteiskunnallisen tehtävän ja fyysisen muodon mukaan.

Aakkosellinen bibliografia on järjestetty tekijäin tai teosten nimien mukaan. Systemaattinen eli aiheenmukainen bibliografia on järjestetty aloittain. Kronologinen etenee julkaisuvuoden mukaan. Jos mukana on tietoja julkaisujen sisällöstä, bibliografia on selostava tai arvioiva.[3]

Bibliografinen tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Analyyttinen bibliografia on tekstuaalitieteisiin kuuluva bibliografisen tutkimuksen suuntaus, joka tarkastelee kirjaa fyysisenä esineenä. Analyyttinen bibliografia kiinnittää huomiota erityisesti kirjojen tuotantoprosessiin, kuten ladontaan ja painamiseen sekä paperiin, painomusteeseen, typografiaan ja sidosasuun.[2]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Forsman, Maria: Savitaulusta tietokoneeseen: Bibliografian perusteita ja teoriaa. Julkaisija Suomen kirjastoseura. Helsinki: Kirjastopalvelu, 1985. ISBN 951-692-134-5.
  2. a b Tekstuaalitieteiden sanasto (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura). Saatavissa: http://tekstuaalitieteidensanasto.finlit.fi:8080/search
  3. Kuitunen, Kalevi: Kirjatoukan tietolipas, s. 59. Helsinki: C. Hagelstamin antikvaarinen kirjakauppa, 1994. ISBN 952-90-5860-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]