Ero sivun ”Isotjärvet” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
järjestelyä |
→Maantiedettä: kirjasta tietoa, pois jotain lähteetöntä ja ilmeisen virheellinen yhteispinta-ala |
||
Rivi 4: | Rivi 4: | ||
'''Isotjärvet'''<ref>{{Verkkoviite|Osoite = https://kaino.kotus.fi/eksonyymit/?a=tietue&id=688&ex=Isotjärvet |Nimeke = Isotjärvet |Julkaisu = Eksonyymit |Julkaisija = Kotus | Viitattu = 6.1.2022 }}</ref> ({{k-en|Great Lakes}}; myös '''Pohjois-Amerikan Isotjärvet''') on viiden suuren [[Järvi|järven]] – [[Yläjärvi|Yläjärven]], [[Huronjärvi|Huronjärven]], [[Michiganjärvi|Michiganjärven]], [[Eriejärvi|Eriejärven]] ja [[Ontariojärvi|Ontariojärven]] – muodostama järviryhmä [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] itäosassa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] ja [[Kanada]]n rajalla. Isotjärvet muodostavat yhdessä maailman suurimman sulan [[Makea vesi|makean veden]] keskittymän. Yhdysvaltojen ja Kanadan raja jakaa kaikki järvet paitsi Michiganjärven, joka on kokonaisuudessaan Yhdysvalloissa. Järvet muodostuivat [[Wisconsin-jääkausi|viimeisimmän jääkauden]] aikaan, kun jäätiköiden muovaamat maisemat täyttyivät sulavedellä.<ref name="14.">{{Kirjaviite | Tekijä =Manguel, Polly | Nimeke =501 Must-visit Natural Wonders | Vuosi =2007 | Sivu =14 | Julkaisupaikka =London | Julkaisija =Bounty Books | ISBN = 978-0-753715-91-8 | Kieli ={{en}} }}</ref> |
'''Isotjärvet'''<ref>{{Verkkoviite|Osoite = https://kaino.kotus.fi/eksonyymit/?a=tietue&id=688&ex=Isotjärvet |Nimeke = Isotjärvet |Julkaisu = Eksonyymit |Julkaisija = Kotus | Viitattu = 6.1.2022 }}</ref> ({{k-en|Great Lakes}}; myös '''Pohjois-Amerikan Isotjärvet''') on viiden suuren [[Järvi|järven]] – [[Yläjärvi|Yläjärven]], [[Huronjärvi|Huronjärven]], [[Michiganjärvi|Michiganjärven]], [[Eriejärvi|Eriejärven]] ja [[Ontariojärvi|Ontariojärven]] – muodostama järviryhmä [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] itäosassa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] ja [[Kanada]]n rajalla. Isotjärvet muodostavat yhdessä maailman suurimman sulan [[Makea vesi|makean veden]] keskittymän. Yhdysvaltojen ja Kanadan raja jakaa kaikki järvet paitsi Michiganjärven, joka on kokonaisuudessaan Yhdysvalloissa. Järvet muodostuivat [[Wisconsin-jääkausi|viimeisimmän jääkauden]] aikaan, kun jäätiköiden muovaamat maisemat täyttyivät sulavedellä.<ref name="14.">{{Kirjaviite | Tekijä =Manguel, Polly | Nimeke =501 Must-visit Natural Wonders | Vuosi =2007 | Sivu =14 | Julkaisupaikka =London | Julkaisija =Bounty Books | ISBN = 978-0-753715-91-8 | Kieli ={{en}} }}</ref> |
||
== |
== Maantiede == |
||
⚫ | Järviketju on länsi-itäsuunnassa yli 1 200 kilometriä pitkä, järvet kattavat yhteensä 244 000 neliökilometrin alan, ja niissä on noin 23 000 kuutiokilometriä vettä eli noin 18 prosenttia maapallon makeasta pintavedestä.<ref name=herschy /> Rantaviivaa järvillä on yhteensä noin 17 000 kilometriä.<ref>[http://www.epa.gov/glnpo/lakestats.html Great Lakes: Physical features of the Great Lakes] United States Environmental Protection Agency (EPA). Viitattu 9.11.2012 {{en}}</ref> |
||
Neljä ylintä järveä ovat jokseenkin samassa tasossa (Yläjärvi 183 m, Michigan- ja Huronjärvi 176 m, Eriejärvi 174 m) ja ne purkautuvat [[Niagaran putoukset|Niagaran putousten]] kautta Ontariojärveen (75 m). Ontariojärvi laskee [[Saint Lawrence (joki)|Saint Lawrence]] -joen kautta [[Atlantti|Atlantin]] [[Saint Lawrencen lahti|Saint Lawrencen lahteen]].{{Lähde}} |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
Neljä ylintä järveä ovat vedenpinnaltaan jokseenkin samassa tasossa, lännestä itään 183–173 metriä. Ne purkautuvat [[Niagaran putoukset|Niagaran putousten]] kautta Ontariojärveen, jonka pinta on 73 metrin tasalla. Ontariojärvi laskee [[Saint Lawrence (joki)|Saint Lawrence]] -joen kautta [[Atlantti|Atlantin]] [[Saint Lawrencen lahti|Saint Lawrencen lahteen]].<ref name=herschy>{{Kirjaviite | Tekijä = Herschy, Reginald W. (toim. Bengtsson, Lars & Herschy, Reginald W. & Fairbridge, Rhodes W.) | Nimeke = Encyclopedia of Lakes and Reservoirs | Vuosi = 2012 | Sivu = 303–314 | Luku = Great Lakes, North America | Julkaisija = Springer | Tunniste = ISBN 978-1-4020-5616-1 }}</ref> |
|||
Isojenjärvien rannoilla on useita miljoonakaupunkeja, ja 25 prosenttia Kanadan ja 7 prosenttia Yhdysvaltain maataloustuotannosta sijaitsee niiden valuma-alueella. Lisäksi koska järvien ulosvirtaus on vain alle yksi prosentti vuodessa, järvet ovat alttiita saastumiselle.<ref name=herschy /> |
|||
Yläjärvi on järvistä pinta-alaltaan suurin, syvin ja tilavin. Huronjärvi on toisena pinta-alaltaan, mutta Michigan vesimassaltaan. Ontariojärven pinta-ala on pienin, mutta vesimäärältään pienin on muita matalampi Erie, joka myös on saastunein.{{Lähde}} |
|||
[[Yläjärvi]] on Isoistajärvistä ylivoimaisesti suurin niin pinta-alaltaan kuin tilavuudeltaankin. Kaikkien muiden neljän järven vedet mahtuisivat siihen. Suuren vesimääränsä johdosta Yläjärven [[viipymä]] on peräti 191 vuotta. Yläjärvi sijaitsee muita järviä pohjoisempana, joten sen vesi on kylmempää kuin muiden järvien vesi, ja sen rannoilla on vähemmän maataloutta.<ref name=herschy /> |
|||
⚫ | |||
[[Huronjärvi]] on järvistä kolmanneksi tilavin. Sen matalat hiekkaisat rannat ovat suosittuja mökkirantoja.<ref name=herschy /> |
|||
[[Michiganjärvi]] on järvistä toiseksi suurin ja ainoa, joka on kokonaan Yhdysvaltojen puolella. Järven eteläosan rannat ovat tiheään asutetut, ja siellä sijaitsevat muun muassa Chicagon ja Milwaukeen suurkaupungit.<ref name=herschy /> |
|||
[[Eriejärvi]] on viidestä järvestä pienin tilavuudeltaan, koska se on niistä matalin. Järven rannoilla on runsaasti maataloutta ja asutusta. Mataluutensa vuoksi järvi lämpenee keväällä nopeasti ja jäätyy usein talvisin. Sen viipymä on vain 2,6 vuotta.<ref name=herschy /> |
|||
[[Ontariojärvi]] on järvistä pienin pinta-alaltaan, mutta tilavuudeltaan Eriejärveä suurempi. Sen Kanadan-puoleisella rannalla sijaitsee muun muassa Toronton kaupunki. Yhdysvaltain puolella asutusta ei ole yhtä paljon.<ref name=herschy /> |
|||
{| class="prettytable" style="text-align: center" width="100%" cellpadding="5px" |
{| class="prettytable" style="text-align: center" width="100%" cellpadding="5px" |
||
Rivi 65: | Rivi 74: | ||
|} |
|} |
||
⚫ | |||
⚫ | Keskenään samassa tasossa olevat Huron- ja Michiganjärvi ovat tavallaan osa samaa järveä. Niitä erottavat [[Mackinacinsalmet]], joiden syvyys on 37 metriä. Heti järvien välissä sijaitsevan [[Mackinac Island]]in itäpuolella on järven pohjassa 30 m korkea [[kalkkikivi]]nen kynnys Mackinac Falls, jonka on ajateltu muodostaneen osana muinaista jokea noin 10 000 vuotta sitten vesiputouksen Michiganista Huroniin.<ref>[http://www.mackinacislandnews.com/news/2007-08-25/Front_page/003.html Ancient Waterfall Discovered Off Mackinac Island's Shoreline] {{Wayback|1=http://www.mackinacislandnews.com/news/2007-08-25/Front_page/003.html |päiväys=20120722101703 }} Town Crief 25.8.2007 {{en}}</ref> |
||
⚫ | |||
⚫ | *Keskenään samassa tasossa olevat Huron- ja Michiganjärvi ovat tavallaan osa samaa järveä. Niitä erottavat [[Mackinacinsalmet]], joiden syvyys on 37 metriä. Heti järvien välissä sijaitsevan [[Mackinac Island]]in itäpuolella on järven pohjassa 30 m korkea [[kalkkikivi]]nen kynnys Mackinac Falls, jonka on ajateltu muodostaneen osana muinaista jokea noin 10 000 vuotta sitten vesiputouksen Michiganista Huroniin.<ref>[http://www.mackinacislandnews.com/news/2007-08-25/Front_page/003.html Ancient Waterfall Discovered Off Mackinac Island's Shoreline] {{Wayback|1=http://www.mackinacislandnews.com/news/2007-08-25/Front_page/003.html |päiväys=20120722101703 }} Town Crief 25.8.2007 {{en}}</ref> |
||
[[Lake St. Clair (Kanada-Yhdysvallat)|Lake St. Clair]] Huronjärven ja Eriejärven välillä kuuluu myös samaan järviketjuun, mutta pienen kokonsa takia sitä tuskin koskaan mainitaan Isoihinjärviin kuuluvaksi.{{Lähde}} |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
Isoillajärvillä on vilkas rahti- ja matkustajaliikenne, ja valtamerialukset pääsevät kulkemaan St. Lawrencen kanavaa pitkin joelta Ontariojärvelle ja edelleen kanavia pitkin muille järville.{{Lähde}} |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | Isojenjärvien alueella on noin 35 000 saarta. Kanadassa sijaitseva Huronjärven [[Manitoulin Island]] on maailman suurin järvessä sijaitseva saari. Sen pinta-ala on 2 766 neliökilometriä. Toiseksi suurin on Yläjärven [[Isle Royale]]. Valtaosa saarista, noin 30 000 kappaletta, sijaitsee [[Georgian Bay]]ssä, joka on suuri lahti Huronjärven pohjoisosassa. Sen erottavat järven pääaltaasta Manitoulin Island ja Brucen niemimaa.{{Lähde}} |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
*[[Detroitjoki]] yhdistää Saint Clair- ja Eriejärvet |
|||
⚫ | |||
*[[Saint Lawrence (joki)|Saint Lawrence]] -joki yhdistää Ontariojärven Atlanttiin |
*[[Saint Lawrence (joki)|Saint Lawrence]] -joki yhdistää Ontariojärven Atlanttiin |
||
Rivi 95: | Rivi 94: | ||
=== Muut liikenneyhteydet === |
=== Muut liikenneyhteydet === |
||
Michiganjärven ja Huronin välisen kahdeksan kilometriä leveän [[Mackinacinsalmet|Mackinacinsalmen]] yli kulkee jänneväliltään 1 158 metriä pitkä, vuonna 1957 valmistunut silta, [[Mackinac Bridge]].<ref>[http://en.structurae.de/structures/data/index.cfm?ID=s0000141 Mackinac Bridge]. International Database and Gallery of Structures. Viitattu 9.11.2012 {{en}}</ref> |
Michiganjärven ja Huronin välisen kahdeksan kilometriä leveän [[Mackinacinsalmet|Mackinacinsalmen]] yli kulkee jänneväliltään 1 158 metriä pitkä, vuonna 1957 valmistunut silta, [[Mackinac Bridge]].<ref>[http://en.structurae.de/structures/data/index.cfm?ID=s0000141 Mackinac Bridge]. International Database and Gallery of Structures. Viitattu 9.11.2012 {{en}}</ref> |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | Isojenjärvien alueella on noin 35 000 saarta. Kanadassa sijaitseva Huronjärven [[Manitoulin Island]] on maailman suurin järvessä sijaitseva saari. Sen pinta-ala on 2 766 neliökilometriä. Toiseksi suurin on Yläjärven [[Isle Royale]]. Valtaosa saarista, noin 30 000 kappaletta, sijaitsee [[Georgian Bay]]ssä, joka on suuri lahti Huronjärven pohjoisosassa. Sen erottavat järven pääaltaasta Manitoulin Island ja Brucen niemimaa.{{Lähde}} |
||
===Rantavaltiot=== |
===Rantavaltiot=== |
Versio 29. joulukuuta 2022 kello 01.14
Isotjärvet[1] (engl. Great Lakes; myös Pohjois-Amerikan Isotjärvet) on viiden suuren järven – Yläjärven, Huronjärven, Michiganjärven, Eriejärven ja Ontariojärven – muodostama järviryhmä Pohjois-Amerikan itäosassa Yhdysvaltojen ja Kanadan rajalla. Isotjärvet muodostavat yhdessä maailman suurimman sulan makean veden keskittymän. Yhdysvaltojen ja Kanadan raja jakaa kaikki järvet paitsi Michiganjärven, joka on kokonaisuudessaan Yhdysvalloissa. Järvet muodostuivat viimeisimmän jääkauden aikaan, kun jäätiköiden muovaamat maisemat täyttyivät sulavedellä.[2]
Maantiede
Järviketju on länsi-itäsuunnassa yli 1 200 kilometriä pitkä, järvet kattavat yhteensä 244 000 neliökilometrin alan, ja niissä on noin 23 000 kuutiokilometriä vettä eli noin 18 prosenttia maapallon makeasta pintavedestä.[3] Rantaviivaa järvillä on yhteensä noin 17 000 kilometriä.[4]
Neljä ylintä järveä ovat vedenpinnaltaan jokseenkin samassa tasossa, lännestä itään 183–173 metriä. Ne purkautuvat Niagaran putousten kautta Ontariojärveen, jonka pinta on 73 metrin tasalla. Ontariojärvi laskee Saint Lawrence -joen kautta Atlantin Saint Lawrencen lahteen.[3]
Isojenjärvien rannoilla on useita miljoonakaupunkeja, ja 25 prosenttia Kanadan ja 7 prosenttia Yhdysvaltain maataloustuotannosta sijaitsee niiden valuma-alueella. Lisäksi koska järvien ulosvirtaus on vain alle yksi prosentti vuodessa, järvet ovat alttiita saastumiselle.[3]
Yläjärvi on Isoistajärvistä ylivoimaisesti suurin niin pinta-alaltaan kuin tilavuudeltaankin. Kaikkien muiden neljän järven vedet mahtuisivat siihen. Suuren vesimääränsä johdosta Yläjärven viipymä on peräti 191 vuotta. Yläjärvi sijaitsee muita järviä pohjoisempana, joten sen vesi on kylmempää kuin muiden järvien vesi, ja sen rannoilla on vähemmän maataloutta.[3]
Huronjärvi on järvistä kolmanneksi tilavin. Sen matalat hiekkaisat rannat ovat suosittuja mökkirantoja.[3]
Michiganjärvi on järvistä toiseksi suurin ja ainoa, joka on kokonaan Yhdysvaltojen puolella. Järven eteläosan rannat ovat tiheään asutetut, ja siellä sijaitsevat muun muassa Chicagon ja Milwaukeen suurkaupungit.[3]
Eriejärvi on viidestä järvestä pienin tilavuudeltaan, koska se on niistä matalin. Järven rannoilla on runsaasti maataloutta ja asutusta. Mataluutensa vuoksi järvi lämpenee keväällä nopeasti ja jäätyy usein talvisin. Sen viipymä on vain 2,6 vuotta.[3]
Ontariojärvi on järvistä pienin pinta-alaltaan, mutta tilavuudeltaan Eriejärveä suurempi. Sen Kanadan-puoleisella rannalla sijaitsee muun muassa Toronton kaupunki. Yhdysvaltain puolella asutusta ei ole yhtä paljon.[3]
Järvi | Yläjärvi | Huron | Michigan | Erie | Ontario |
---|---|---|---|---|---|
Pinta-ala | 82 414 km² | 59 596 km² | 58 016 km² | 25 745 km² | 18 529 km² |
Tilavuus | 12 100 km³ | 3 540 km³ | 4 918 km³ | 484 km³ | 1 639 km³ |
Vedenpinnan taso (mpy) | 183 m | 176 m | 176 m | 174 m | 75 m |
Keskisyvyys | 149 m | 59 m | 85 m | 19 m | 86 m |
Suurin syvyys | 406 m | 229 m | 282 m | 64 m | 244 m |
Suurimmat kaupungit | Duluth Sault Ste. Marie Thunder Bay |
Sarnia | Chicago Gary Green Bay Milwaukee |
Buffalo Cleveland Erie Toledo |
Hamilton Kingston Oshawa Rochester Toronto |
Yhdysjoet ja salmet
- St. Mary -joki yhdistää Yläjärven ja Huronjärven.
- Keskenään samassa tasossa olevat Huron- ja Michiganjärvi ovat tavallaan osa samaa järveä. Niitä erottavat Mackinacinsalmet, joiden syvyys on 37 metriä. Heti järvien välissä sijaitsevan Mackinac Islandin itäpuolella on järven pohjassa 30 m korkea kalkkikivinen kynnys Mackinac Falls, jonka on ajateltu muodostaneen osana muinaista jokea noin 10 000 vuotta sitten vesiputouksen Michiganista Huroniin.[5]
- St. Clair -joki yhdistää Huronjärven Lake St. Clair -järveen. Detroitjoki yhdistää Saint Clair- ja Eriejärvet
- Niagarajoki, jossa sijaitsevat Niagaran putoukset, yhdistää Erie- ja Ontariojärvet.
- Saint Lawrence -joki yhdistää Ontariojärven Atlanttiin
- Saint Lawrencen meritie (Saint Lawrence Seaway) on Ontariojärven ja Saint Lawrencen estuaarin yhdistävä valtamerialusten liikennöinnin mahdollistava väylä- ja kanavajärjestelmä, joka valmistui 1959.lähde?
- Suurten järvien vesitie (Great Lakes Waterway) on järvien välisen valtamerialusten liikennöinnin mahdollistava väyläjärjestelmä. Sen tärkeimpiä osia ovat Wellandin kanava Erie- ja Ontariojärvien välillä (korkeusero on lähes 100 m) sekä Yläjärven ja Huronjärven väliset kosket ohittava Soo Locks. Nykyiset leveät konttilaivat eivät kuitenkaan enää mahdu kanavasulkujen läpi, mikä on rajoittanut rahtiliikenettä. Suuria osia järvistä jäätyy talvella, ja jäänmurtajia käytetään tällöin liikenteen avustamiseen.lähde?
- Michiganjärvestä on kanavayhteys Chicagon kohdalta Illinoisjokeen ja edelleen Mississippijokeen ja sitä kautta Meksikonlahteen. Illinoisjoen ja Mississippin kautta pääsee myös Ohiojokeen ja sitä ylös Tennessee-Tombigbee vesitietä Mobile Bayn kautta Meksikonlahteen. Reiteillä on raskasta rahtiliikennettälähde?.
- Huviveneillä järville pääsee myös New Yorkista Hudsonjokea ja Erien kanavaa pitkin. Kanavasta on yhteys Eriejärven itäpäähän Buffalossa ja Ontariojärven etelärannalle Oswegon kohdalla. Ennen vuotta 1959 tämä oli myös tärkeä rahtiliikenneyhteys järvillelähde?.
Muut liikenneyhteydet
Michiganjärven ja Huronin välisen kahdeksan kilometriä leveän Mackinacinsalmen yli kulkee jänneväliltään 1 158 metriä pitkä, vuonna 1957 valmistunut silta, Mackinac Bridge.[6]
Saaret
Isojenjärvien alueella on noin 35 000 saarta. Kanadassa sijaitseva Huronjärven Manitoulin Island on maailman suurin järvessä sijaitseva saari. Sen pinta-ala on 2 766 neliökilometriä. Toiseksi suurin on Yläjärven Isle Royale. Valtaosa saarista, noin 30 000 kappaletta, sijaitsee Georgian Bayssä, joka on suuri lahti Huronjärven pohjoisosassa. Sen erottavat järven pääaltaasta Manitoulin Island ja Brucen niemimaa.lähde?
Rantavaltiot
Isotjärvet sijaitsevat Kanadan osalta Ontarion provinssissa ja Yhdysvalloissa Minnesotan, Wisconsinin, Michiganin, Illinoisin, Indianan, Ohion, Pennsylvanian ja New Yorkin osavaltioissa. Järvistä neljä ulottuu sekä Kanadan että Yhdysvaltojen puolelle, ainoastaan Michiganjärvi jää kokonaan Yhdysvaltoihin. Myös järvien laskujoki Saint Lawrence on osan juoksustaan valtioiden rajajoki. Se laskee Quebecin provinssin halki ja Gaspén niemimaan pohjoispuolitse Atlanttiin.
Alueen ilmasto
Isotjärvet ovat niin isoja, että ne vaikuttavat merkittävästi koko alueen ilmastoon. Kesäisin vesi imee lämpöä ja viilentää aluetta, ja syksyllä järvet luovuttavat lämpöä viivyttäen talven alkua. Talvella kylmä ilma lännestä imee kosteutta järvistä, ja saavuttaessaan maanpinnan järvien itäpuolella kosteus jäähtyy nopeasti ja sataa lumena maahan.[2]
Lähteet
- ↑ Isotjärvet Eksonyymit. Kotus. Viitattu 6.1.2022.
- ↑ a b Manguel, Polly: 501 Must-visit Natural Wonders, s. 14. London: Bounty Books, 2007. ISBN 978-0-753715-91-8. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Herschy, Reginald W. (toim. Bengtsson, Lars & Herschy, Reginald W. & Fairbridge, Rhodes W.): ”Great Lakes, North America”, Encyclopedia of Lakes and Reservoirs, s. 303–314. Springer, 2012. ISBN 978-1-4020-5616-1.
- ↑ Great Lakes: Physical features of the Great Lakes United States Environmental Protection Agency (EPA). Viitattu 9.11.2012 (englanniksi)
- ↑ Ancient Waterfall Discovered Off Mackinac Island's Shoreline (Arkistoitu – Internet Archive) Town Crief 25.8.2007 (englanniksi)
- ↑ Mackinac Bridge. International Database and Gallery of Structures. Viitattu 9.11.2012 (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Isotjärvet Wikimedia Commonsissa
- Great Lakes Commission (englanniksi)
- Alliance for the Great Lakes (englanniksi)