Ero sivun ”Monityydyttymätön rasvahappo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Pelastettu 2 lähde(ttä) ja merkitty 1 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2 |
|||
| Rivi 57: | Rivi 57: | ||
|} |
|} |
||
Äidinmaito sisältää sitä enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja, mitä enemmän äiti nauttii niitä ravinnossaan. Niiden osuus ei vaikuta kuitenkaan lapsen kasvunopeuteen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ruokatieto.fi/uutiset/tutkimus-aidin-paino-yhteydessa-rasvan-laatuun-aidinmaidossa|nimeke=Tutkimus: Äidin paino on yhteydessä rasvan laatuun äidinmaidossa {{!}} Ruokatieto Yhdistys|julkaisu=www.ruokatieto.fi|viitattu=2022-03-12}}</ref> |
Äidinmaito sisältää sitä enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja, mitä enemmän äiti nauttii niitä ravinnossaan. Niiden osuus ei vaikuta kuitenkaan lapsen kasvunopeuteen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ruokatieto.fi/uutiset/tutkimus-aidin-paino-yhteydessa-rasvan-laatuun-aidinmaidossa|nimeke=Tutkimus: Äidin paino on yhteydessä rasvan laatuun äidinmaidossa {{!}} Ruokatieto Yhdistys|julkaisu=www.ruokatieto.fi|viitattu=2022-03-12}}</ref> |
||
== Fysiologiset vaikutukset == |
|||
| ⚫ | Runsas monityydyttämättömien rasvahappojen saanti pienentää sekä LDL- että HDL-hiukkasten kuljettaman kolesterolin määrää<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.duodecimlehti.fi/duo30109|nimeke=Montako kaksoissidosta pitää ravinnon rasvahapoissa olla?|julkaisu=www.duodecimlehti.fi|viitattu=2021-03-07}}</ref>. |
||
== Terveysvaikutukset == |
== Terveysvaikutukset == |
||
Vuonna 2021 julkaistussa kiinalaistutkimuksessa havaittiin, että eniten [[Monityydyttymätön rasvahappo|monityydyttymättömiä rasvahappoja]] nauttivalla väestöneljänneksellä esiintyy yli kolme kertaa enemmän ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa kuin vähiten nauttivilla. Riski alkaa lisääntyä voimakkaasti päiväsaannin ylittäessä 19 grammaa. Tutkimuksen osanottajamäärä oli 1068 henkeä ja rasvamaksan muut riskitekijät vakioitiin.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Yong Xie, Huan Tian, Bin Xiang, Ding Li, Jian Liu, Zhuoyan Cai, Yuzhou Liu, Hua Xiang|Otsikko=Total polyunsaturated fatty acid intake and the risk of non-alcoholic fatty liver disease in Chinese Han adults: a secondary analysis based on a case–control study|Julkaisu=BMC Gastroenterology|Ajankohta=2021-11-30|Vuosikerta=21|Numero=1|Sivut=451|Pmid=34847883|Doi=10.1186/s12876-021-02039-2|Issn=1471-230X|www=https://doi.org/10.1186/s12876-021-02039-2}}</ref> |
|||
| ⚫ | Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuoden 1987 ravitsemussuosituksissa painotettiin [[Monityydyttymätön rasvahappo|monityydyttymättömien rasvahappojen]] saannin tärkeyttä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/talta-nayttivat-ensimmaiset-suomalaiset-ravitsemussuositukset-vertaa/2781404|nimeke=Tältä näyttivät ensimmäiset suomalaiset ravitsemussuositukset – vertaa!|julkaisu=Studio55.fi|ajankohta=2014-02-04|viitattu=2021-03-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitoksella suositeltiin kuitenkin vuonna 1993, että monityydyttymättömien rasvahappojen saanti olisi enintään kolmannes nautitun kokonaisrasvan määrästä<ref name=":1" |
||
| ⚫ | Monityydyttymättömässä ruokaöljyssä uppopaistetun ruoan runsasta nauttimista pidetään yhtenä merkittävimmistä kakkostyypin diabeteksen ja Alzheimerin taudin riskiä lisäävistä tekijöistä<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Tetsumori Yamashima, Tsuguhito Ota, Eishiro Mizukoshi, Hiroyuki Nakamura, Yasuhiko Yamamoto, Mitsuru Kikuchi|Otsikko=Intake of ω-6 Polyunsaturated Fatty Acid-Rich Vegetable Oils and Risk of Lifestyle Diseases|Julkaisu=Advances in Nutrition|Doi=10.1093/advances/nmaa072|www=https://academic.oup.com/advances/article/doi/10.1093/advances/nmaa072/5867525|Kieli=en}}</ref>. |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Monityydyttymättömien teollisten [[Transrasva|transrasvojen]] on todettu lisäävän merkittävästi sydäntautien riskiä<ref name="norden2007-Stender2">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.norden.org/webb/news/news.asp?id=7613&lang=4|Nimeke=Transrasvat syynä 50 000 ihmiseen kuolemaan EU:ssa|Ajankohta=20.1.2008|Julkaisija=Pohjoismaiden neuvosto|Viitattu=13.2.2008|Kieli={{en}}}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>. |
||
| ⚫ | Monityydyttymättömässä ruokaöljyssä uppopaistetun ruoan runsasta nauttimista pidetään yhtenä merkittävimmistä kakkostyypin diabeteksen ja Alzheimerin taudin riskiä lisäävistä tekijöistä<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Tetsumori Yamashima, Tsuguhito Ota, Eishiro Mizukoshi, Hiroyuki Nakamura, Yasuhiko Yamamoto, Mitsuru Kikuchi|Otsikko=Intake of ω-6 Polyunsaturated Fatty Acid-Rich Vegetable Oils and Risk of Lifestyle Diseases|Julkaisu=Advances in Nutrition|Doi=10.1093/advances/nmaa072|www=https://academic.oup.com/advances/article/doi/10.1093/advances/nmaa072/5867525|Kieli=en}}</ref>. |
||
== Historiaa == |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuoden 1987 ravitsemussuosituksissa painotettiin [[Monityydyttymätön rasvahappo|monityydyttymättömien rasvahappojen]] saannin tärkeyttä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/talta-nayttivat-ensimmaiset-suomalaiset-ravitsemussuositukset-vertaa/2781404|nimeke=Tältä näyttivät ensimmäiset suomalaiset ravitsemussuositukset – vertaa!|julkaisu=Studio55.fi|ajankohta=2014-02-04|viitattu=2021-03-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitoksella suositeltiin kuitenkin vuonna 1993, että monityydyttymättömien rasvahappojen saanti olisi enintään kolmannes nautitun kokonaisrasvan määrästä<ref name=":1" />. |
||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 19. joulukuuta 2022 kello 03.30
| Ruokien rasvat |
|---|
 |
| Katso myös |
Monityydyttymättömät rasvahapot ovat varsinkin kasvirasvoissa esiintyviä rasvahappoja, joiden hiiliketjussa on vähintään kaksi kaksoissidosta. Jokaista kaksoissidosta kohti molekyylissä on kaksi vetyatomia vähemmän kuin vastaavassa tyydyttyneessä rasvahapossa, jossa on yhtä monta hiiliatomia. Kaksoissidosten määrä, sijainti ja konfiguraatio määrittelevät rasvahapon fysikaaliset ominaisuudet.[1]
Kaksoissidosten määrä, sijainti ja konfiguraatio määrittelevät rasvahapon fysikaaliset ominaisuudet[1]. Monityydyttyneet rasvahapot esimerkiksi hapettuvat yksittäistyydyttyneitä herkemmin[2].
Luonnon rasvahapoissa kaksoissidokset ovat yleensä cis-muotoa. Cis-muotoinen kaksoissidos aiheuttaa rasvahapon hiiliketjuun mutkan, mutta trans-muotoinen kaksoissidos on suora. Mitä enemmän rasvahapossa on kaksoissidoksia, sitä alempi on sen sulamispiste.
Välttämättömät n-3- ja n-6-sarjan rasvahapot kuuluvat monityydyttymättömiin rasvahappoihin. Välttämättömät n-3-sarjan rasvahappot ovat alfalinoleenihappo (ALA) ja n-6-sarjan rasvahappo linolihappo.
Toinen nimitys monityydyttymättömille rasvoille on polytyydyttymättömät rasvahapot.
Tarve ja saanti
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan aikuisilla ja yli 2-vuotiailla lapsilla monityydyttämättömien rasvahappojen osuus energiansaannista tulisi olla 5–10 E%, josta n-3-rasvahappojen suositeltava osuus on 1 E%. Alle 2-vuotiailla suositus vaihtelee iän mukaan. [3]
Länsimaiden asukkaiden omega 6 -rasvahappojen saanti on lisääntynyt niin paljon, että omega kuutosta saadaan nykyisin 12–20 enemmän kuin omega kolmosta, vaikka niiden saanti saisi olla enintään viisi kertaa suurempaa[4].
Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat monityydyttämättömiä rasvahappoja keskimäärin: naiset 10,4 g/vrk ja miehet 14,7 g/vrk eli energiasta naiset 5,7 E% ja miehet 5,9 E%. Suurimmalla osalla väestöstä saanti on suositusten mukaista. Suomalaisten monityydyttämättömistä rasvahapoista yli puolet saadaan ravintorasvoista (kasviöljyt ja margariinit). Seuraavaksi yleisin lähde on liha. [5].
| öljy | painoprosenttia |
|---|---|
| Hampunsiemenöljy[7] | 80 |
| Auringonkukkaöljy | 63 |
| Soijaöljy | 59 |
| Maissiöljy | 54 |
| Rypsiöljy | 33 |
| Rypsiöljy, kylmäpuristettu | 30,5 |
| Oliiviiöljy, kylmäpuristettu[8] | 15 |
| Oliiviöljy | 11 |
| Palmuöljy | 9,5 |
Äidinmaito sisältää sitä enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja, mitä enemmän äiti nauttii niitä ravinnossaan. Niiden osuus ei vaikuta kuitenkaan lapsen kasvunopeuteen.[9]
Fysiologiset vaikutukset
Runsas monityydyttämättömien rasvahappojen saanti pienentää sekä LDL- että HDL-hiukkasten kuljettaman kolesterolin määrää[10].
Terveysvaikutukset
Vuonna 2021 julkaistussa kiinalaistutkimuksessa havaittiin, että eniten monityydyttymättömiä rasvahappoja nauttivalla väestöneljänneksellä esiintyy yli kolme kertaa enemmän ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa kuin vähiten nauttivilla. Riski alkaa lisääntyä voimakkaasti päiväsaannin ylittäessä 19 grammaa. Tutkimuksen osanottajamäärä oli 1068 henkeä ja rasvamaksan muut riskitekijät vakioitiin.[11]
Monityydyttymättömässä ruokaöljyssä uppopaistetun ruoan runsasta nauttimista pidetään yhtenä merkittävimmistä kakkostyypin diabeteksen ja Alzheimerin taudin riskiä lisäävistä tekijöistä[12].
Monityydyttymättömien teollisten transrasvojen on todettu lisäävän merkittävästi sydäntautien riskiä[13].
Historiaa
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuoden 1987 ravitsemussuosituksissa painotettiin monityydyttymättömien rasvahappojen saannin tärkeyttä[14]. Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitoksella suositeltiin kuitenkin vuonna 1993, että monityydyttymättömien rasvahappojen saanti olisi enintään kolmannes nautitun kokonaisrasvan määrästä[10].
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Irene Jaakkola: RASVAHAPPOJEN KVANTITATIIVINEN MÄÄRITYS, s. 16. TURUN AMMATTIKORKEAKOULU, 2012.
- ↑ Montako kaksoissidosta pitää ravinnon rasvahapoissa olla? www.duodecimlehti.fi. Viitattu 7.3.2021.
- ↑ Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Suomalaiset ravitsemussuositukset – ravinto ja liikunta tasapainoon. 2005. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Arkistoitu 19.3.2013. Viitattu 10.10.2008.
- ↑ Corinne Joffre: Polyunsaturated Fatty Acid Metabolism in the Brain and Brain Cells. IntechOpen, 2019-08-26. ISBN 978-1-83962-511-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.11.2021). en
- ↑ Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.): Finravinto 2007 -tutkimus 2008. Kansanterveyslaitos. Arkistoitu 7.6.2011. Viitattu 10.10.2008.
- ↑ Eniten ja vähiten sisältävät elintarvikkeet, Rasvahapot monityydyttymättömät, Fineli
- ↑ Hempseed as a nutritional resource: An overview, Springer link
- ↑ Oliiviöljy (extra virgin), 1000 ml
- ↑ Tutkimus: Äidin paino on yhteydessä rasvan laatuun äidinmaidossa | Ruokatieto Yhdistys www.ruokatieto.fi. Viitattu 12.3.2022.
- ↑ a b Montako kaksoissidosta pitää ravinnon rasvahapoissa olla? www.duodecimlehti.fi. Viitattu 7.3.2021.
- ↑ Yong Xie, Huan Tian, Bin Xiang, Ding Li, Jian Liu, Zhuoyan Cai, Yuzhou Liu, Hua Xiang: Total polyunsaturated fatty acid intake and the risk of non-alcoholic fatty liver disease in Chinese Han adults: a secondary analysis based on a case–control study. BMC Gastroenterology, 30.11.2021, 21. vsk, nro 1, s. 451. PubMed:34847883. doi:10.1186/s12876-021-02039-2. ISSN 1471-230X. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Tetsumori Yamashima, Tsuguhito Ota, Eishiro Mizukoshi, Hiroyuki Nakamura, Yasuhiko Yamamoto, Mitsuru Kikuchi: Intake of ω-6 Polyunsaturated Fatty Acid-Rich Vegetable Oils and Risk of Lifestyle Diseases. Advances in Nutrition, {{{Vuosi}}}. doi:10.1093/advances/nmaa072. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Transrasvat syynä 50 000 ihmiseen kuolemaan EU:ssa 20.1.2008. Pohjoismaiden neuvosto. Viitattu 13.2.2008. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Tältä näyttivät ensimmäiset suomalaiset ravitsemussuositukset – vertaa! Studio55.fi. 4.2.2014. Viitattu 6.3.2021.