Ero sivun ”Kilpirauhasen vajaatoiminta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
== Hoito, lääkitys ja sairausloma == |
== Hoito, lääkitys ja sairausloma == |
||
Itsehoito ei ole mahdollista, vaan vajaatoimintaa hoidetaan yleensä ottamalla yksi [[tyroksiini]]hormonitabletti päivässä loppuelämän ajan. Oireet poistuvat muutamassa viikossa.<ref name=tk>{{verkkoviite| osoite=https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00667| nimeke=Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi)| julkaisu=Lääkärikirja Duodecim| ajankohta=6.11.2018| tekijä=sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki}}</ref> |
|||
| ⚫ | |||
Tyroksiinin eli T4-hormonin yliannostus on vaarallista, vaikka lievä yliannostus voikin ensin tuntua hyvältä, sitten tulee [[kilpirauhasen liikatoiminta]]n kuuluvia oireita. Siksi lääkitystä ei saa antaa ilman vajaatoiminta diagnoosia, esimerkiksi masentuneille. Vaaran vuoksi tyroksiiniannosta ei myöskään saa määrittää pelkän potilaan voinnin perusteella vaan ensisijaisesti siten, että veren [[TSH-hormoni|TSH-arvo]] pyritään säätämään tasolle 1-2 mU/l eli viitearvojen alarajoille. Tarvittaessa apuna käytetään myös T4V-mittausta. Kun annos on saatu säädettyä oikeaksi, sitä voidaan yleensä pysyvästi jatkaa samansuuruisena. Raskauden aikana annosta joudutaan suurentamaan.<ref name=tk/> |
|||
| ⚫ | Oireiden jatkuessa tyroksiiniannoksen nostamisen jälkeen voi |
||
Potilaiden ylivoimainen enemmistö paranee tyroksiinilla täysin oireettomiksi. Lopuilla voi kokeilla hieman tavallista suurempaa anosta TSH- ja T4V-arvoja seuraten.<ref name=tk/> |
|||
| ⚫ | Vajaatoimintaa hoidetaan yleensä tyroksiinilääkityksellä, jolla pyritään saamaan laboratorioarvot normaalille alueelle. Toisinaan joudutaan annosta nostamaan jopa niin, että TSH pienenee nollaan ja T4V kasvaa viitealueen ylärajan tuntumaan, jotta potilaan oireet katoaisivat.{{lähde|epäilyttävä, vaarallinen ohje?}} |
||
=== T3-T4-yhdistelmähoito === |
|||
On joitain potilaita, joilla edes tyroksiiniannoksen nostaminen ei poista vajaatoiminnan oireita. Tällöin voidaan kokeilla T3-T4-yhdistelmähoitoa. Pelkkää [[T3-hormoni]]a (trijodityroniini) ei voi käyttää turvallisesti. Liothyronin on suositeltava lääke, koska sillä täsmällinen annostus on helpompaa.<ref name=tk/> |
|||
Sian kilpirauhasesta valmistettujakin T3-T4-valmisteita (Armour Thyroid, Nature-Throid ym.) voi käyttää, mutta niillä on vaikeampi säädellä hormonien osuuksia oikein.<ref name=tk/> |
|||
T3-valmisteiden käyttö vaatii erityisluvan, eikä niitä saa käyttää raskauden aikana. Käyttöä aloitettaessa suositellaan konsultoimaan kilpirauhastautien hoitoon perehtynyttä lääkäriä.<ref name=tk/> |
|||
| ⚫ | Oireiden jatkuessa tyroksiiniannoksen nostamisen jälkeen lääkäri voi siis poikkeustapauksessa harkita Liothyronin- tai Thybon-lääkettä, joka on kilpirauhashormonin niin sanottu T3-muoto. Kyseisiä lääkkeitä käytetään yhdessä tyroksiinin kanssa. Yksistään [[Trijodityroniini|T3]]-valmisteilla ei hypotyreoosia ole mahdollista turvallisesti hoitaa, sillä sen vaikutus on niin lyhytaikainen, ettei annosta pystytä säätämään sopivaksi TSH-arvon perusteella.<ref name="Mustajoki" /> |
||
Synteettisen T3-hormonin (liothyroniinin) etuja oireiden hoidossa ei ole saatu tutkimuksilla vahvistettua.<ref name=Chakera>{{cite journal | vauthors = Chakera AJ, Pearce SH, Vaidya B | title = Treatment for primary hypothyroidism: current approaches and future possibilities | journal = Drug Design, Development and Therapy | volume = 6 | issue = | pages = 1–11 | year = 2012 | pmid = 22291465 | pmc = 3267517 | doi = 10.2147/DDDT.S12894 | type = Review }}</ref><ref name="Khandelwal2012">{{cite journal | vauthors = Khandelwal D, Tandon N | title = Overt and subclinical hypothyroidism: who to treat and how | journal = Drugs | volume = 72 | issue = 1 | pages = 17–33 | date = January 2012 | pmid = 22191793 | doi = 10.2165/11598070-000000000-00000 | type = Review }}</ref><ref>{{cite journal | vauthors = Escobar-Morreale HF, Botella-Carretero JI, Escobar del Rey F, Morreale de Escobar G | title = REVIEW: Treatment of hypothyroidism with combinations of levothyroxine plus liothyronine | journal = The Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism | volume = 90 | issue = 8 | pages = 4946–54 | date = August 2005 | pmid = 15928247 | doi = 10.1210/jc.2005-0184 | url = http://jcem.endojournals.org/content/90/8/4946.long | type = Review | doi-access = free }}</ref> Vuonna 2007 British Thyroid Association totesi, että T<sub>4</sub>-T<sub>3</sub>-yhdistelmähoidossa on enemmän sivuvaikutuksia eikä mitään etuja pelkkään T<sub>4</sub>-hoitoon nähden.<ref name=Khandelwal2012/><ref name=BTA2007>{{cite web|author=British Thyroid Association Executive Committee|title=Armour Thyroid(USP) and combinedthyroxine/tri-iodothyronine as thyroid hormone replacement|url=http://www.british-thyroid-association.org/Guidelines/Docs/Armour_nov_07.pdf|publisher=British Thyroid Association|date=November 2007|access-date=25 December 2013|url-status=dead|archive-url=https://web.archive.org/web/20081203102047/http://www.british-thyroid-association.org/Guidelines/Docs/Armour_nov_07.pdf|archive-date=3 December 2008}}</ref> Samoin Yhdysvaltojen ohjeistukset lannistavat käyttämästä yhdistelmähoitoa, joskin ne myöntävät, että eräät potilaat kokevat olonsa paremmaksi yhdistelmähoidossa.<ref name=Garber/> Pelkällä [[liothyroniini]]lla hoitamista ei ole tutkittu niin paljon, että sen käyttöä voitaisiin suositella. Koska se puoliintuu nopeammin, sitä pitää ottaa tiheämmin.<ref name=Garber>{{cite journal | vauthors = Garber JR, Cobin RH, Gharib H, Hennessey JV, Klein I, Mechanick JI, Pessah-Pollack R, Singer PA, Woeber KA | title = Clinical practice guidelines for hypothyroidism in adults: cosponsored by the American Association of Clinical Endocrinologists and the American Thyroid Association | journal = Thyroid | volume = 22 | issue = 12 | pages = 1200–35 | date = December 2012 | pmid = 22954017 | doi = 10.1089/thy.2012.0205 | url = https://www.aace.com/files/final-file-hypo-guidelines.pdf | archive-url = https://web.archive.org/web/20160114192331/https://www.aace.com/files/final-file-hypo-guidelines.pdf | url-status = dead | archive-date = 2016-01-14 | access-date = 2013-12-25 }}</ref> |
|||
Henkilöt, jotka eivät voi hyvin edes kun T4-hormonin annostus on saatu kohdalleen, voivat pyytää lisäksi T3-hormonia. [[Euroopan kilpirauhasyhdistys|Euroopan kilpirauhasyhdistyksen]] ohjeistus vuodelta 2012 suosittaa tätä, mutta ensin pitää sulkea pois muut mahdolliset syyt oireisiin. Aluksi T3-hormonia tulisi käyttää vain kolmen kuukauden koeaika tietyssä suhteessa nykyiseen T4-annostukseen.<ref name=ETA2012>{{cite journal | vauthors = Wiersinga WM, Duntas L, Fadeyev V, Nygaard B, Vanderpump MP | title = 2012 ETA Guidelines: The Use of L-T4 + L-T3 in the Treatment of Hypothyroidism | journal = European Thyroid Journal | volume = 1 | issue = 2 | pages = 55–71 | date = July 2012 | pmid = 24782999 | pmc = 3821467 | doi = 10.1159/000339444 | df = }}</ref> Ohjeistus pyrkii estämään T3-hormonin vääränlaista käyttöä.<ref name=ETA2012/> |
|||
==== Kiista yhdistelmähoidosta ==== |
|||
Professori, endokrinologian ja sisätautien erikoislääkäri Matti Välimäki sanoo, että yhdistelmähoidosta vallitsee oppikiista. Hänen mukaansa hoidossa keskitytään liiaksi TSH-arvoon. Hänen mielestään matala TSH-arvo ei yleensä ole vaarallista, jos T3-arvo on erittäin normaali. Siksi yhdistelmähoidossa TSH-arvon ollessa matala on tärkeää seurata T3-arvoa. Myös potilaan vointi on yhteydessä T3- ja tyroksiiniarvoihin muttei TSH-arvoon. Ihminen ei tunne TSH:n vaikutusta. Yleislääkäri Ville Pöntysen mukaan T3-lääkkeet voivat laskea TSH-arvon niin alas, että sen seuraaminen ei ole toimiva hoidon mittari.<ref name=sk>{{verkkoviite| osoite=https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kiista-hormonista-monet-kilpirauhaspotilaat-kokevat-etta-heita-auttavaa-ainetta-on-nyt-vaikeampi-saada/| nimeke=Kiista hormonista| ajankohta=3.7.2020| tekijä=Aarno Malin| julkaisu=Suomen Kuvalehti}}</ref> |
|||
[[Valvira]] rajoittanut kuuden T3-hormonia määränneen lääkärin ammattioikeuksia ja Suomen Kuvalehden artikkelin mukaan Pöntysestä tulee todennäköisesti seitsemäs. Artikkelin mukaan [[Käypä hoito]] -suosituksia vajaatoimintaan ei ole, vaan yleensä noudatetaan [[Suomen Endokrinologiyhdistys|Suomen Endokrinologiyhdistyksen]] suosituksia. Pöntysen mukaan osa endokrinologeistakaan ei niitä noudata.<ref name=sk/> |
|||
Endokrinilogian apulaisprofessori ja erikoislääkäri Riku Kiviranta sanoo, että oppikiistaa ei ole vaan vain ehkä yksittäisiä lääkäreitä, joilla on erilainen näkemys.<ref name=sk/> |
|||
Yli 300 000 suomalaiselta on diagnosoitu kilpirauhasen vajaatoiminta, ja vain pieni osa heistä käyttää yhdistelmähoitoa. Vuonna 2015 perustettiin nyt 700 jäsenen [[Suomen kilpirauhaspotilaat ry]] eli Kilpo ajamaan "vaativampaa" hoitoa tarvitsevien potilaiden asiaa, lähinnä T3-hormoniin liittyen. Vajaa puolet sen jäsenkyselyyn vastanneista sanoi, että heidän lääkärinsä ei Valviran pelossa enää uskalla määrätä heidän "tarvitsemaansa" lääkettä. Puheenjohtaja Niina Lehtosen mukaan T3-hormonia määräävät enää lähinnä endokrinologit ja heistäkin vain osa. Hän sanoo itse voineensa hirvittävän huonosti kunnes sai yhdistelmälääkettä, minkä jälkeen hän siirtyi sairaseläkkeeltä täyspäiväiseen opiskeluun ja työntekoon.<ref name=sk/> |
|||
=== "Kakkostyypin vajaatoiminta", "Wilsonin oireyhtymä", "käänteis-T3-oireyhtymä" === |
|||
Internetissä on väitteitä "vajaatoiminnasta", joka ei näy tavallisissa laboratoriokokeissa. Tästä käytetään nimityksiä "Kakkostyypin vajaatoiminta", "Wilsonin oireyhtymä" ja "käänteis-T3-oireyhtymä".<ref name=tk/> |
|||
Tällaisen "kakkostyypin vajaatoiminnan" olemassaolosta ei ole lääketieteellisesti pätevää näyttöä. Vaaditty käänteis-T3:n (rT3) mittaus on turhaa, koska rT3 on haitaton aineenvaihdunnan tuote. Tällaisin perustein hoitoa ei pidä antaa, koska se on vaarallista.<ref name=tk/> |
|||
=== Työkyky === |
|||
Lievää hypotyreoosia sairastavan potilaan työkyky ei välttämättä alene. Vakava hypotyreoosi alentaa työkykyä usein pitkäksi ajaksi, jopa vuodeksi. Useimmiten potilaan työkyky palautuu lääkityksellä täysin.<ref>[http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyshuolto/sairaaksikirjoittaminen/Sivut/default.aspx Työterveyslaitos. Sairaaksikirjoittamisen ohjeisto] viitattu 19.9.2011. {{404}}</ref> |
Lievää hypotyreoosia sairastavan potilaan työkyky ei välttämättä alene. Vakava hypotyreoosi alentaa työkykyä usein pitkäksi ajaksi, jopa vuodeksi. Useimmiten potilaan työkyky palautuu lääkityksellä täysin.<ref>[http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyshuolto/sairaaksikirjoittaminen/Sivut/default.aspx Työterveyslaitos. Sairaaksikirjoittamisen ohjeisto] viitattu 19.9.2011. {{404}}</ref> |
||
==Kilpirauhasen vajaatoiminta eläimillä== |
==Kilpirauhasen vajaatoiminta eläimillä== |
||
Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleistä koirilla, mutta kissoilla sitä esiintyy hyvin harvoin. Kissoilla sen sijaan [[kilpirauhasen liikatoiminta]] on yleistä, mutta sitä taas ei esiinny juurikaan koirilla. Koirien kilpirauhasen vajaatoiminnan yleisin syy on [[autoimmuunisairaus|autoimmuunisairauden]] aiheuttama folikkelisolujen tuhoutuminen kilpirauhaskudoksessa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Sjastaad, Hove, Sand | Nimeke = Physiology of Domestic Animals | Vuosi = 2003 | Kappale = 5| Sivu = 217 |Julkaisupaikka = Oslo | Julkaisija = Scandinavian Veterinary Press | Isbn = 82-91743-11-8 | Kieli ={{en}}}}</ref> |
Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleistä koirilla, mutta kissoilla sitä esiintyy hyvin harvoin. Kissoilla sen sijaan [[kilpirauhasen liikatoiminta]] on yleistä, mutta sitä taas ei esiinny juurikaan koirilla. Koirien kilpirauhasen vajaatoiminnan yleisin syy on [[autoimmuunisairaus|autoimmuunisairauden]] aiheuttama folikkelisolujen tuhoutuminen kilpirauhaskudoksessa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Sjastaad, Hove, Sand | Nimeke = Physiology of Domestic Animals | Vuosi = 2003 | Kappale = 5| Sivu = 217 |Julkaisupaikka = Oslo | Julkaisija = Scandinavian Veterinary Press | Isbn = 82-91743-11-8 | Kieli ={{en}}}}</ref> |
||
== Potilasyhdistykset == |
|||
[[Suomen Kilpirauhasliitto]] ry on noin 10 000 kilpirauhaspotilaan yhdistys. Se on perustettu vuonna 1999.<ref>{{verkkoviite| osoite=https://kilpirauhasliitto.fi/liitto/| nimeke=Suomen Kilpirauhasliitto ry| ajankohta=2020|, julkaisija=Suomen Kilpirauhasliitto ry}}</ref> |
|||
Vuonna 2015 perustettiin nyt 700 jäsenen [[Suomen kilpirauhaspotilaat ry]] eli Kilpo ajamaan "vaativampaa" hoitoa tarvitsevien potilaiden asiaa, lähinnä T3-hormoniin liittyen. Puheenjohtajana vuonna 2020 oli Niina Lehtonen.<ref name=sk/> |
|||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
Versio 5. heinäkuuta 2020 kello 10.09
Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi on kilpirauhasen sairaus, joka aiheuttaa elimistössä laaja-alaisia aineenvaihdunnallisia ja entsyymien toimintaan liittyviä häiriöitä. Oikein diagnosoituna ja hoidettuna ennuste on hyvä, ja tyroksiinilääkityksen kanssa voi elää normaalia elämää.[1]
Kilpirauhasen vajaatoiminta on naisilla neljä kertaa yleisempää kuin miehillä. Suomessa lääkitys on väestöstä noin 300 000:lla eli lähes kuudella prosentilla.[1]
Etiologia
Kilpirauhasen vajaatoiminnan tavallisin syy on autoimmuunitulehdus eli autoimmuunityreoidiitti. Elimistön immuunijärjestelmän tuottamat vasta-aineet käyvät siinä kilpirauhasen kimppuun vähentäen tyroksiinin tuotantoa. Kilpirauhanen saattaa tällöin surkastua.[2] Muita vajaatoiminnan aiheuttajia ovat esimerkiksi leikkaus tai radiojodihoito (kilpirauhassyövän hoidon takia), synnynnäisesti puuttuva kilpirauhanen tai häiriö aivolisäkkeessä.[1] Myös muut tulehdukset voivat aiheuttaa vajaatoimintaa, mutta se on tällöin usein ohimenevää. Vajaatoimintaa voivat aiheuttaa myös jotkin lääkkeet[3][4]
Kilpirauhasen vajaatoimintaan voivat johtaa myös eräiden hivenaineiden puutostilat. Tyroksiinin (T4) rakenneosana on tarpeen neljä jodiatomia. Kuparia tarvitaan aktivoimaan entsyymiä, joka sitoo jodin tyroksiinirunkoon. Sinkkiä tarvitaan aktivoimaan entsyymiä, joka irrottaa valmiin tyroksiinin kilpirauhasen hyytelöstä kulkeutumaan verenkiertoon. Seleeniä tarvitaan elimistössä solutasolla aktivoimaan entsyymiä, joka irrottaa yhden jodiatomin tyroksiinista, jolloin vasta muodostuu kilpirauhashormonin aktiivinen muoto trijodityroniini (T3).[5][6]
Oireet
Keskeisiä oireita ovat väsymys, unen tarpeen lisääntyminen, palelu, painonnousu, turvotukset, ummetus, muistihäiriöt, yleinen hidastuneisuus, hidastunut aineenvaihdunta ja masennus.[1][7] Hiukset saattavat muuttua kuiviksi ja ohuiksi, ja hiustenlähtö on tavallista. Ääni voi olla käheä ja naisilla madaltunut. Myös kuukautishäiriöt ovat naisilla tavallisia. Lapsilla kasvun hidastuminen voi olla keskeinen oire. Vajaatoiminta voi aiheuttaa myös lapsettomuutta ja lisätä keskenmenon vaaraa. Tyroksiinin vajaatoiminnasta johtuvaa vajaaälyisyyttä ja lyhytkasvuisuutta kutsutaan kretinismiksi.[8]
Vajaatoiminta todetaan helposti verikokeesta, jossa tyypillisesti TSH- eli tyreotropiiniarvo on kohonnut ja T4V-arvo eli vapaa tyroksiini alentunut. Joskus harvoin on kyseessä aivolisäkeperäinen vajaatoiminta, jolloin sekä TSH että T4V (vapaa T4) ovat matalat. Vajaatoiminta voi olla myös piilevää, jolloin oireita saattaa olla, mutta hormoniarvot ovat vielä viitealueella.
Hoito, lääkitys ja sairausloma
Itsehoito ei ole mahdollista, vaan vajaatoimintaa hoidetaan yleensä ottamalla yksi tyroksiinihormonitabletti päivässä loppuelämän ajan. Oireet poistuvat muutamassa viikossa.[9]
Tyroksiinin eli T4-hormonin yliannostus on vaarallista, vaikka lievä yliannostus voikin ensin tuntua hyvältä, sitten tulee kilpirauhasen liikatoimintan kuuluvia oireita. Siksi lääkitystä ei saa antaa ilman vajaatoiminta diagnoosia, esimerkiksi masentuneille. Vaaran vuoksi tyroksiiniannosta ei myöskään saa määrittää pelkän potilaan voinnin perusteella vaan ensisijaisesti siten, että veren TSH-arvo pyritään säätämään tasolle 1-2 mU/l eli viitearvojen alarajoille. Tarvittaessa apuna käytetään myös T4V-mittausta. Kun annos on saatu säädettyä oikeaksi, sitä voidaan yleensä pysyvästi jatkaa samansuuruisena. Raskauden aikana annosta joudutaan suurentamaan.[9]
Potilaiden ylivoimainen enemmistö paranee tyroksiinilla täysin oireettomiksi. Lopuilla voi kokeilla hieman tavallista suurempaa anosta TSH- ja T4V-arvoja seuraten.[9]
Vajaatoimintaa hoidetaan yleensä tyroksiinilääkityksellä, jolla pyritään saamaan laboratorioarvot normaalille alueelle. Toisinaan joudutaan annosta nostamaan jopa niin, että TSH pienenee nollaan ja T4V kasvaa viitealueen ylärajan tuntumaan, jotta potilaan oireet katoaisivat.
T3-T4-yhdistelmähoito
On joitain potilaita, joilla edes tyroksiiniannoksen nostaminen ei poista vajaatoiminnan oireita. Tällöin voidaan kokeilla T3-T4-yhdistelmähoitoa. Pelkkää T3-hormonia (trijodityroniini) ei voi käyttää turvallisesti. Liothyronin on suositeltava lääke, koska sillä täsmällinen annostus on helpompaa.[9]
Sian kilpirauhasesta valmistettujakin T3-T4-valmisteita (Armour Thyroid, Nature-Throid ym.) voi käyttää, mutta niillä on vaikeampi säädellä hormonien osuuksia oikein.[9]
T3-valmisteiden käyttö vaatii erityisluvan, eikä niitä saa käyttää raskauden aikana. Käyttöä aloitettaessa suositellaan konsultoimaan kilpirauhastautien hoitoon perehtynyttä lääkäriä.[9]
Oireiden jatkuessa tyroksiiniannoksen nostamisen jälkeen lääkäri voi siis poikkeustapauksessa harkita Liothyronin- tai Thybon-lääkettä, joka on kilpirauhashormonin niin sanottu T3-muoto. Kyseisiä lääkkeitä käytetään yhdessä tyroksiinin kanssa. Yksistään T3-valmisteilla ei hypotyreoosia ole mahdollista turvallisesti hoitaa, sillä sen vaikutus on niin lyhytaikainen, ettei annosta pystytä säätämään sopivaksi TSH-arvon perusteella.[1]
Synteettisen T3-hormonin (liothyroniinin) etuja oireiden hoidossa ei ole saatu tutkimuksilla vahvistettua.[10][11][12] Vuonna 2007 British Thyroid Association totesi, että T4-T3-yhdistelmähoidossa on enemmän sivuvaikutuksia eikä mitään etuja pelkkään T4-hoitoon nähden.[11][13] Samoin Yhdysvaltojen ohjeistukset lannistavat käyttämästä yhdistelmähoitoa, joskin ne myöntävät, että eräät potilaat kokevat olonsa paremmaksi yhdistelmähoidossa.[14] Pelkällä liothyroniinilla hoitamista ei ole tutkittu niin paljon, että sen käyttöä voitaisiin suositella. Koska se puoliintuu nopeammin, sitä pitää ottaa tiheämmin.[14]
Henkilöt, jotka eivät voi hyvin edes kun T4-hormonin annostus on saatu kohdalleen, voivat pyytää lisäksi T3-hormonia. Euroopan kilpirauhasyhdistyksen ohjeistus vuodelta 2012 suosittaa tätä, mutta ensin pitää sulkea pois muut mahdolliset syyt oireisiin. Aluksi T3-hormonia tulisi käyttää vain kolmen kuukauden koeaika tietyssä suhteessa nykyiseen T4-annostukseen.[15] Ohjeistus pyrkii estämään T3-hormonin vääränlaista käyttöä.[15]
Kiista yhdistelmähoidosta
Professori, endokrinologian ja sisätautien erikoislääkäri Matti Välimäki sanoo, että yhdistelmähoidosta vallitsee oppikiista. Hänen mukaansa hoidossa keskitytään liiaksi TSH-arvoon. Hänen mielestään matala TSH-arvo ei yleensä ole vaarallista, jos T3-arvo on erittäin normaali. Siksi yhdistelmähoidossa TSH-arvon ollessa matala on tärkeää seurata T3-arvoa. Myös potilaan vointi on yhteydessä T3- ja tyroksiiniarvoihin muttei TSH-arvoon. Ihminen ei tunne TSH:n vaikutusta. Yleislääkäri Ville Pöntysen mukaan T3-lääkkeet voivat laskea TSH-arvon niin alas, että sen seuraaminen ei ole toimiva hoidon mittari.[16]
Valvira rajoittanut kuuden T3-hormonia määränneen lääkärin ammattioikeuksia ja Suomen Kuvalehden artikkelin mukaan Pöntysestä tulee todennäköisesti seitsemäs. Artikkelin mukaan Käypä hoito -suosituksia vajaatoimintaan ei ole, vaan yleensä noudatetaan Suomen Endokrinologiyhdistyksen suosituksia. Pöntysen mukaan osa endokrinologeistakaan ei niitä noudata.[16]
Endokrinilogian apulaisprofessori ja erikoislääkäri Riku Kiviranta sanoo, että oppikiistaa ei ole vaan vain ehkä yksittäisiä lääkäreitä, joilla on erilainen näkemys.[16]
Yli 300 000 suomalaiselta on diagnosoitu kilpirauhasen vajaatoiminta, ja vain pieni osa heistä käyttää yhdistelmähoitoa. Vuonna 2015 perustettiin nyt 700 jäsenen Suomen kilpirauhaspotilaat ry eli Kilpo ajamaan "vaativampaa" hoitoa tarvitsevien potilaiden asiaa, lähinnä T3-hormoniin liittyen. Vajaa puolet sen jäsenkyselyyn vastanneista sanoi, että heidän lääkärinsä ei Valviran pelossa enää uskalla määrätä heidän "tarvitsemaansa" lääkettä. Puheenjohtaja Niina Lehtosen mukaan T3-hormonia määräävät enää lähinnä endokrinologit ja heistäkin vain osa. Hän sanoo itse voineensa hirvittävän huonosti kunnes sai yhdistelmälääkettä, minkä jälkeen hän siirtyi sairaseläkkeeltä täyspäiväiseen opiskeluun ja työntekoon.[16]
"Kakkostyypin vajaatoiminta", "Wilsonin oireyhtymä", "käänteis-T3-oireyhtymä"
Internetissä on väitteitä "vajaatoiminnasta", joka ei näy tavallisissa laboratoriokokeissa. Tästä käytetään nimityksiä "Kakkostyypin vajaatoiminta", "Wilsonin oireyhtymä" ja "käänteis-T3-oireyhtymä".[9]
Tällaisen "kakkostyypin vajaatoiminnan" olemassaolosta ei ole lääketieteellisesti pätevää näyttöä. Vaaditty käänteis-T3:n (rT3) mittaus on turhaa, koska rT3 on haitaton aineenvaihdunnan tuote. Tällaisin perustein hoitoa ei pidä antaa, koska se on vaarallista.[9]
Työkyky
Lievää hypotyreoosia sairastavan potilaan työkyky ei välttämättä alene. Vakava hypotyreoosi alentaa työkykyä usein pitkäksi ajaksi, jopa vuodeksi. Useimmiten potilaan työkyky palautuu lääkityksellä täysin.[17]
Kilpirauhasen vajaatoiminta eläimillä
Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleistä koirilla, mutta kissoilla sitä esiintyy hyvin harvoin. Kissoilla sen sijaan kilpirauhasen liikatoiminta on yleistä, mutta sitä taas ei esiinny juurikaan koirilla. Koirien kilpirauhasen vajaatoiminnan yleisin syy on autoimmuunisairauden aiheuttama folikkelisolujen tuhoutuminen kilpirauhaskudoksessa.[18]
Potilasyhdistykset
Suomen Kilpirauhasliitto ry on noin 10 000 kilpirauhaspotilaan yhdistys. Se on perustettu vuonna 1999.[19]
Vuonna 2015 perustettiin nyt 700 jäsenen Suomen kilpirauhaspotilaat ry eli Kilpo ajamaan "vaativampaa" hoitoa tarvitsevien potilaiden asiaa, lähinnä T3-hormoniin liittyen. Puheenjohtajana vuonna 2020 oli Niina Lehtonen.[16]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c d e Pertti Mustajoki: Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) Terveyskirjasto.fi. 8.5.2017. Duodecim. Viitattu 30.6.2014.
- ↑ Pertti Mustajoki: Autoimmuunisairaudet Terveyskirjasto. 31.5.2017. Viitattu 26.9.2017.
- ↑ Camilla Schalin-Jäntti: Aikuispotilaan kilpirauhasen vajaatoiminta Duodecim-lehti 20/2005
- ↑ Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Thyroxin 25 ja 100 mikrog tabletit (sis. luettelon ongelmalääkkeistä)
- ↑ "Zinc, copper, manganese, and selenium metabolism in thyroid disease" (1 July 1984). The American Journal of Clinical Nutrition 40 (1): 26–35. doi:. PMID 6741853.
- ↑ "Potential Influence of Selenium, Copper, Zinc and Cadmium on L-Thyroxine Substitution in Patients with Hashimoto Thyroiditis and Hypothyroidism" (1 February 2017). Experimental and Clinical Endocrinology & Diabetes: Official Journal, German Society of Endocrinology [and] German Diabetes Association 125 (2): 79–85. doi:. PMID 27793066.
- ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 179. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
- ↑ Experimental Models of Iodine Deficiency and Cretinism during Development: The Role of the Mother 1 January 2009. Academic Press.
- ↑ a b c d e f g h sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki: Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) Lääkärikirja Duodecim. 6.11.2018.
- ↑ "Treatment for primary hypothyroidism: current approaches and future possibilities" (2012). Drug Design, Development and Therapy 6: 1–11. doi:. PMID 22291465.
- ↑ a b "Overt and subclinical hypothyroidism: who to treat and how" (January 2012). Drugs 72 (1): 17–33. doi:. PMID 22191793.
- ↑ "REVIEW: Treatment of hypothyroidism with combinations of levothyroxine plus liothyronine" (August 2005). The Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism 90 (8): 4946–54. doi:. PMID 15928247.
- ↑ British Thyroid Association Executive Committee: Armour Thyroid(USP) and combinedthyroxine/tri-iodothyronine as thyroid hormone replacement November 2007. British Thyroid Association.
- ↑ a b "Clinical practice guidelines for hypothyroidism in adults: cosponsored by the American Association of Clinical Endocrinologists and the American Thyroid Association" (December 2012). Thyroid 22 (12): 1200–35. doi:. PMID 22954017.
- ↑ a b "2012 ETA Guidelines: The Use of L-T4 + L-T3 in the Treatment of Hypothyroidism" (July 2012). European Thyroid Journal 1 (2): 55–71. doi:. PMID 24782999.
- ↑ a b c d e Aarno Malin: Kiista hormonista Suomen Kuvalehti. 3.7.2020.
- ↑ Työterveyslaitos. Sairaaksikirjoittamisen ohjeisto viitattu 19.9.2011. [vanhentunut linkki]
- ↑ Sjastaad, Hove, Sand: ”5”, Physiology of Domestic Animals, s. 217. Oslo: Scandinavian Veterinary Press, 2003. ISBN 82-91743-11-8. (englanniksi)
- ↑ Suomen Kilpirauhasliitto ry kilpirauhasliitto.fi. 2020.