Palelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Palelussa on kyse elimistön käynnistämistä suojautumismekamismeista, jotka vähentävät lämpöhukkaa ja parantavat elimistön kylmänsietoa. Altistuminen kylmälle nostaa verenpainetta, muuttaa veren koostumusta sekä lisää virtsaneritystä. Värinä on merkki siitä, ettei elimistössä ole riittävästi lämpöä. Palelu ei ole suoraan verrannollinen ilman lämpötilaan ja vaatetuksen määrään, sillä ilmavirtaukset (tuulisuus tai ilmanvaihto) voivat moninkertaistaa kylmettymisriskin.[1]

Kylmyyden aiheuttamat terveysriskit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joka neljäs suomalainen potee sellaista kroonista tautia, jota kylmyys voi pahentaa. Tällaisia ovat esimerkiksi sepelvaltimo- ja verenpainetauti, astma, keuhkoahtauma, diabetes sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Lisäksi kehon jäähtyminen heikentää toimintakykyä sekä saattaa johtaa paleltumiin tai hypotermiaan. [1]

Suomessa sattuu vuosittain 2500-3500 kuolemaa, jotka johtuvat kylmyyden suorista tai epäsuorista vaikutuksista[1].

Paleluherkkyys ja ravitsemustila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun ihminen saa ravinnostaan vähemmän energiaa kuin kuluttaa, ilmenee usein lisääntynyttä taipumusta paleluun. Jos ihminen saa ravinnosta enemmän energiaa kuin kuluttaa, osa ruuan energiasisällöstä poistuu elimistöstä lisääntyneenä hukkalämpönä. Tämä merkitsee paleluherkkyyden vähenemistä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Vuokko Pentzin: Tappavan vaarallinen talvi. Helsingin Sanomat 25.1.2020, D1.