Jalmari Ruokokoski
| Jalmari Ruokokoski | |
|---|---|
.jpg) Ruokokoski vuonna 1912 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Joel Jalmari Ruokokoski |
| Syntynyt | 3. joulukuuta 1886 |
| Kuollut | 1. huhtikuuta 1936 (49 vuotta) |
| Taiteilija | |
| Ala | taidemaalari |
| Taidesuuntaus | ekspressionismi |
Joel Jalmari (Jali) Ruokokoski (3. joulukuuta 1886 Pietari – 1. huhtikuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen ekspressionistinen taidemaalari, joka ei virallisesti kuulunut Marraskuun ryhmään, mutta silti osallistui heidän näyttelyihinsä.[1]
Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruokokosken vanhemmat olivat suutarimestari Joel Ruokokoski ja Maria Paasonen. Perhe muutti Helsinkiin vuonna 1899 Jalmarin ollessa 13-vuotias. Käytyään kansakoulun hän opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1903–1906 ja Taideteollisessa keskuskoulussa 1902–1904. Hän tapasi siellä Tyko Sallisen.[1] Ruokokosken tauluja oli ensimmäisen kerran näytteillä Suomen Taiteilijain syysnäyttelyssä 1905 mutta varsinaisen taiteellisen läpimurtonsa hän teki vasta neljä vuotta myöhemmin. Ruokokoski hankki lisätuloja piirtämällä ilmoituskuvia, mainoksia ja pilakuvia ja hän kuului Brondan ritareiksi kutsuttuun boheemitaiteilijoiden ryhmään. Vuonna 1907 Ruokokoski kihlautui Olga-nimisen naisen kanssa, joka työskenteli valokuva-ateljee Centralissa. Kihlaus purkautui kuitenkin pian samana vuonna.[2] Ruokokoski meni naimisiin 1909 sirkuksen nuorallatanssijana toimineen italialais-ruotsalaisen Laura Francisca Elvira Bonon kanssa. Elvira oli tuossa vaiheessa vain 16-vuotias. Ruokokosken ystävä taidemaalari Tyko Sallinen toimi häissä parin todistajana. Ruokokoski rakasti sirkustaidetta ja maalasi Elvirasta useita sirkusaiheisia muotokuvia. Ruokokoski käytti Elviraa mallina ja inspiraation lähteenä sirkusaiheisissa töissään kuten Sirkusakrobaatteja (1911), Sirkuksen tanssijoita (1911), Sirkustytön kuva (1911) ja muotokuvissa kuten Rakkaus (1910), Sairas (Elvira) (1910), Naisen muotokuva (Elvira) (1911) ja Elvira (1912). Liitto päättyi kuitenkin eroon 1913 Elviran jätettyä Ruokokosken.[3][4]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Vuonna 1910 Ruokokoski matkusti Pariisiin tutustumaan impressionisteihin ja vuonna 1913 hän asui Helsingørissä, Tanskassa räätäli Niels-Peder Rydengin perheen luona. Tällöin Ruokokoski maalasi viiden viikon aikana 60 ekspressionistista maalausta, joiden joukossa oli muun muassa Rydengin perheen jäsenten muotokuvia. Palattuaan Tanskasta Ruokokoski piti hyvän menestyksen saaneen näyttelyn Ateneumissa.[5]
Ruokokoski maalasi vuosina 1916–1918 Hyvinkäällä Humala-nimisessä ateljeessaan. Hän teki myös myöhemmin konservoituja seinämaalauksia hyvinkääläiseen Arena-elokuvateatteriin. Vuonna 1918 hän meni naimisiin Saima Forsströmin kanssa ja he saivat kymmenen vuoden sisällä viisi lasta.[6] Ruokokoski menestyi taiteilijana, mutta hänen tulonsa menivät usein juhlimiseen. Ruokokoski osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosien 1905–1919 välillä ja hänen töitään oli esillä kansainvälisissä näyttelyissä Tukholmassa 1916, Kööpenhaminassa 1919, Göteborgissa 1923, Tukholmassa ja Oslossa 1929 sekä Milanossa ja Roomassa 1937.
Viimeisinä vuosinaan Ruokokoski alkoi rahavaikeuksien edessä tehtailla kukkamaalauksia ja summittaisesti syövytettyjä grafiikan lehtiä, auringonlaskuja ja ruoka-asetelmia. Ruokokoski piti vuonna 1935 viimeiset näyttelynsä Helsingissä ja Savonlinnassa ja joutui Helsingissä sairaalaan liiallisen alkoholinkäytön takia reistailevan maksan ja sydämen sekä kurkkusyövän vuoksi. Hän kuoli seuraavan vuoden huhtikuun ensimmäisenä päivänä, vain 49-vuotiaana.[3]
Maalauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Olgan muotokuva (1907)
- Rouva Bertha Stenmanin muotokuva (1913)
- Hattupäinen nainen (1914)
- Omakuva (1914)
- Omakuva turkislakki päässä (1915)
- Tyko Sallisen muotokuva (1919)
- Mänty Suursaaresta (1919)
Kuvia teoksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Olgan muotokuva, 1907, hänen kihlattunsa -
Omakuva, 1908 -
Rakkaus, 1910 -
Omakuva, 1912 -
Nainen, 1914 -
Hattupäinen nainen, 1914 -
Istuva Malli, 1916 -
Tyko Sallisen muotokuva, 1919 -
Taiteilijaperhe, 1922
.jpg)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Harri Mäcklin: Miksi Jalmari Ruokokoski, taitava taidemaalari, jäi ystävänsä Tyko Sallisen varjoon? Helsingin Sanomat. 8.8.2020. Viitattu 18.8.2020.
- ↑ Leonard Bäcksbacka: J. Ruokokoski - Ungdomsverk, s. 11–12. Konstsalongens förlag, 1943.
- ↑ a b Ruokokoski Jalmari Biografiskt lexikon för Finland. Viitattu 10.12.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 7.9.2021.
- ↑ Jalmari Ruokokoski ind Niels-peder Rydeng Obro Gallery. Viitattu 10.12.2016.
- ↑ Oravien Aarteita - Grafiikkaa 60-luvun kodissa www3.jkl.fi. Viitattu 28.2.2023.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bäcksbacka, Leonard: J. Ruokokoski I-II – Ungdomsverk – Bohemen – Bravurkonstnären. Konstsalongens förlag, 1943-1944.
- Järvi, Olavi: Parhaat pilapiirtäjämme. Helsinki: Tammi, 1979. ISBN 951-30-4434-3.
- Kojo, Viljo: Taiteen tie on pitkä: Viljo Kojo kertoo ja muistelee. Helsinki: Otava, 1960.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jalmari Ruokokoski Valtion taidemuseon kokoelmissa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kirjav@ – Kansallisgallerian kirjaston kokoelmatietokanta, Jalmari Ruokokoski
- Kallio, Rakel: Ruokokoski, Jalmari (1886–1936). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 14.2.2008. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
| ||||||||||||||||||
