Zachris Franzén

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Zachris Franzén (10. lokakuuta 1787 Oulu5. toukokuuta 1852 Raahe) oli suomalainen Raahessa asunut kauppaneuvos, laivanvarustaja ja saha- sekä rautateollisuuden harjoittaja.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Franzénin vanhemmat olivat oululainen kauppias ja laivanvarustaja Zachris Franzén (sukunimi aiemmin Franseen) ja Helena Schulin. Hänen veljiään olivat piispa ja runoilija Frans Mikael Franzén ja oululainen laivanvarustaja, kauppias sekä teollisuusmies Johan Franzén. Perheeseen kuului myös kolme tytärtä.

Franzénin isä kuoli hänen ollessaan kolmevuotias ja äiti meni 1789 uusiin naimisiin oululaisen kauppias Lars Henrik Keckmanin kanssa. Franzén aloitti uransa kasvatusisänsä palveluksessa ja siirtyi sitten Raaheen Johan Langin kauppa- ja laivanvarustusliikkeen kirjanpitäjäksi. Johan Langin (1745–1823) omistama kauppahuone oli 1800-luvun alussa Pohjois-Suomen suurin. Franzén meni 1814 naimisiin Langin tyttären Johannan (k. 1826) kanssa ja kaksi vuotta myöhemmin 1816 hänen nuorempi veljensä Johan meni naimisiin Langin toisen tyttären Charlottan kanssa. Johanna Franzénin kuoltua Zachris Franzén nai Ilmajoen rovastin Erik Frosteruksen tyttären Lovisa Eleonora Frosteruksen.

Johan Langin kuoltua kauppahuone siirtyi Franzénin omistukseen mutta sen toiminta jatkui edelleen Langin nimellä. Franzén menestyi laivanvarustajana ja hän omisti silloisen Suomen suurimmat kauppalaivat 189 lästin fregatti Salamiin ja 200 lästin fregatti Suomen.

Franzén hankki yhdessä veljensä Johanin kanssa osakkuudet Pudasjärvellä sijainneesta Kynkään vesisahasta 1837 ja Hirvaskosken eli Timosen sahasta Pudasjärvellä 1841. Hän hankki yhdessä raahelaisten kauppiaiden Zacharias Durchmanin ja Isak Gellmanin kanssa Pyhäjoella toimineen Ylä-Hourun sahan joka siirrettiin 1841 parempaan paikkaan Hourunkoskelle. Toisen sahan Franzén perusti 1840 Siikajoen Kalliokoskeen mutta sen tuhosi jo seuraavana vuonna tulva ja saha perustettiin uuteen paikkaan Ruukinkoskelle 1846. Vesisahojen lisäksi Franzén hankki omistukseensa 1834 konkurssiin menneen Nybyn lasitehtaan ja sen yhteydessä toimineen laivanveistämön, sahan ja myllyn Iin Olhavassa. Tämän laitoksen Franzén liikekumppaneineen myi jo 1841 oululaiselle Johan Abraham Fellmanille.

Vuonna 1828 Franzén osti Pohjois-Savossa Vieremällä sijainneen Salahmin rautaruukin. Ruukki tuotti järvimalmista kankirautaa ja sen manufaktuutipajassa valmistettiin raudasta erilaisia tarve-esineitä joita myytiin lähiseudun kaupungeissa sekä Langin kauppahuoneen myymälässä Raahessa. Franzén perusti 1836 toisen rautaruukin Sonkajärven Jyrkkäkoskelle ja lisäksi hän oli osakkaana Pyhäjoella toimineessa Vesikosken ruukissa yhdessä Durchmanin ja Gellmanin kanssa. Kaikkien ruukkien yhteydessä harjoitettiin myös maanviljelyä.

Franzén sai kauppaneuvoksen arvon 1830. Hän toimi Ruotsin ja Norjan varakonsulina Raahessa 1831–1842 ja oli kaupungin raatimiehenä sekä Raahen kauppaseuran puheenjohtajana.

Liiketoiminta Zachris Franzénin jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Franzénin kuoltua Johan Langin kauppahuone siirtyi hänen vävylleen Fredrik Sovelius nuoremmalle (1822–1897) joka oli naimisissa Franzénin tyttären Johanna Margaretan eli Jennyn kanssa. Fredrik Sovelius keskittyi lähinnä laivanvarustukseen. Hän omisti 700 hehtaarin Kesälän maatilan Pattijoella, Kesälän tiilitehtaan sekä oli osakkaana Raahen olutpanimossa, Pattijoen viinapolttimossa, Ruonan pikitehtaassa ja Oulun tulitikkutehtaassa.

Jyrkänkosken ruukki myytiin 1853, Vesikosken ruukki 1856 ja Salahmin ruukki 1874. Ruukinkosken saha myytiin 1857 ja Hourukosken sahan toiminta päättyi 1872. Viimeiset purjelaivat myytiin 1898 ja Langin kauppahuone keskittyi tämän jälkeen kulutustavaroiden ja elintarvikkeiden tuontiin sekä tukku- ja vähittäiskauppaan välittäen tavaraa lähiseudun pienille maalaiskaupoille. Kauppahuoneen toiminta päättyi 1933 tukkukaupan osalta ja 1936 myös vähittäiskauppakin loppui Fredrik Soveliuksen pojanpojan Bertil Sovion (1878–1936) kuoltua.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]