Olhava (Ii)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Olhava
Nyby

Olhava

Koordinaatit: 65°27.92′N, 25°22.32′E

Valtio Suomi
Maakunta Pohjois-Pohjanmaa
Kunta Ii
Hallinto
 – Asutustyyppi Kylä
Väkiluku n, 150
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Postinumero 91140











Olhava (ruots. Nyby[1]) on noin 150 asukkaan kylä Iin kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla, Nelostien ja Oulu–Tornio-rautatien varressa, noin 55 kilometriä pohjoiseen Oulusta.

Kokonaisuutena Olhavan kylä muodostuu useista kulmakunnista, joista suurimmat ovat Kuninkaanniemi, Perso, Muhojoki, Tyykiluoto, Seljänperä, Lahdenperä, Vuormanperä, Räyskö ja Seppälänkangas. Varsinainen kylä on muodostunut valtatien ja rautatien väliselle alueelle Olhavanjoen rannoille.

Kylästä lähtee tieyhteys seututie 855 Oijärven kylään sekä Oulun Yli-Iin Tannilan kylään ja siitä edespäin Pudasjärven kaupunkiin. Olhavassa on entinen rautatieasema.

Olhavan maisemaa hallitsevat maaliskuussa 2013 käyttöön vihityt Tuuliwatti Oy:n tuulivoimalat, joiden korkeus on 140 metriä ja kunkin teho 3 megawattia[2][3][4]

Olhavan historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asutusta Olhavassa on ollut luultavasti yhtä kauan kuin Iissäkin. Vuonna 1556 oli Olhavassa kuusi veroa maksavaa taloa. Koko Iin talomäärä oli tuolloin 31. Olhava on karjalankieltä ja tarkoittaa notkoa ja rotkoa, usein vesipohjaista paikkaa.[1] Vuosina 1783–1885 Olhavan Nybyssä toimi Nybyn lasitehdas, joka oli aikanaan yksi Pohjoismaiden suurimmista. Olhavassa on lasitehtaan muistomerkki.[5]

Olhavassa sanotaan asuvan "tuhat Tolosta, sata Sassia, kymmenen Kyröläistä ja pirtillinen Pimpereitä". Tämän sanonnan sukunimet ovat hyvin yleisiä Olhavassa ja Iissä.

Olhavassa käytiin eräs Lapin sodan ensimmäisistä taisteluista 29. syyskuuta 1944 suomalaisten ja saksalaisten joukkojen kesken. Taistelussa saksalaiset räjäyttivät Olhavan yhdistetyn rauta- ja maantiesillan. Taistelussa kaatui viisi suomalaista sotilasta, joista tuli Lapin sodan ensimmäiset suomalaiset kaatuneet. Olhavan koulun edessä on taistelun muistomerkki.

Kylämaisema on säilynyt lähes samanlaisena noin sadan vuoden ajan. Ennen uutta maantiesiltaa ja nelostien oikaisua Valtatie 4 kulki kylän halki rautatiesillalle. Ison muutoksen kylämaisemaan teki niin kutsutun Penjalan talon palaminen vuonna 2005. Talo oli kylän vanhin, ja siinä oli ollut 1800-luvulla kestikievari sekä samalla paikalla postitalo jo 1700-luvulla. Aikoinaan kylässä on ollut neljä päivittäistavarakauppaa sekä Säästöpankin konttori. Ihmiset ovat saaneet elantonsa pääasiassa maa- ja metsätaloudesta sekä kalastuksesta. Nykyisin kylällä ei harjoiteta maataloutta, vaan ihmiset ovat siirtyneet palveluammatteihin. Useimmat työskentelevät joko kuntakeskuksessa tai kunnan ulkopuolella.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olhavan kylässä on vuonna 1893 toimintansa aloittanut 0.–6. luokkien peruskoulu, jossa on noin 30-40 oppilasta ja kolme opettajaa. Vuonna 2005 kouluun siirrettiin oppilaat lopetetusta Yli-Olhavan koulusta.

Seljänperällä sijaitsee leirintäalue, jossa on myös uimaranta.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hyyryläinen, Toivo (2006): Kahden kirjaimen pitäjä, Iin perinnekirja. Saarijärven Offset
  2. Jussi Saarela: Olhavan tuulivoimalat saivat lasten nimet 18.3.2013. Pohjolan Sanomat. Viitattu 15.9.2013.
  3. Mainio, Tapio: Suomen korkein tuulivoimala rahdattiin Kemistä Iihin 2.10.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.10.2012.
  4. Tuuliwatti rakentaa Iihin Suomen korkeimmat tuulivoimalat Tuuliwatti Oy. 19.10.2011. Tuuliwatti Oy. Viitattu 30.10.2011.
  5. WSOY Iso tietosanakirja 7, s. 32, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4