Ymär Daher
| Ymär Daher | |
|---|---|
| Гомәр Таһир غومەر تاھير |
|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | Ymär Tahiroff |
| Syntynyt | 15. marraskuuta, 1910 Kuysuı, Sergatšin kihlakunta, Nižni Novgorodin kuvernementti, Venäjän keisarikunta |
| Kuollut | 10. heinäkuuta 1999 (88 vuotta) Helsinki, Suomi |
| Puoliso | Halide (os. Samaletdin) |
| Lapset | Okan, Rahile, Tinet |
| Vanhemmat | Sarif Daher, Esma Sabir |
Ymär Daher (ent. Tahiroff; 15. marraskuuta 1910 – 10. heinäkuuta 1999) oli tataarilainen kulttuurityöntekijä, tutkija, virkamies, turkologian opettaja ja dosentti, filosofian tohtori sekä varatuomari. Hän tuli Suomeen lapsena Venäjältä. Tutkijana Daher osallistui eri altaistiikan ja turkologian kansainvälisiin konferensseihin. Hänen monipuolista kielitaitoa ja kulttuurituntemustaan käytti hyödyksi muun muassa presidentti Urho Kekkonen. Daher oli merkittävä henkilö Suomen- ja Venäjän tataarien välisten yhteyksien luomisessa Neuvostoaikana. Tatarstanin presidentti myönsi hänelle ansioituneen kulttuurityöntekijän arvonimen.
Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ymär Daher (Ümär Tahir, ent. Tahiroff[1]) syntyi 15. marraskuuta 1910. Hän oli kotoisin Venäjältä, Kuisu-nimisestä tataarikylästä, Nižni Novgorodin kuvernementista, Sergatšin kihlakunnasta. Hän saapui Suomeen sisaruksiensa kanssa vuonna 1922. Hänen isänsä, turkiskauppias ja poliittinen aktivisti Sarif Daher (Zarif Tahir, 1884–1959) asui maassa jo entuudestaan. Isä-Daher oli mukana perustamassa Etuvartiokansojen klubia vuonna 1919 toisen tataariaktivistin, Hasan Kanykoffin kanssa. Daherin äiti Esma Sabir kuoli ennen kuin hän saapui Suomeen.[2][3][4][5]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Daher aloitti opinnonsa professori Yrjö Jahnssonin perustamassa Helsingin suomalaisessa yksityislyseossa. Sieltä hän valmistui ylioppilaana, lainopin kandidaattina vuonna 1930. Daher suoritti ylemmän oikeustutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1938 ja sai varatuomarin arvonimen 1943. Hänestä tuli vuosien 1961–1970 aikana lisäksi humanististen tieteiden kandidaatti sekä filosofian maisteri, lisensiaatti ja tohtori.[2]
Daher työskenteli 1930-luvulla aluksi isänsä turkisyrityksessä konttoristina ja myöhemmin myyntipäällikkönä. Hän toimi seuraavaksi Helsingin verovirastossa vuosina 1938–1973, nimikkeillä tarkastaja, osastonhoitaja, liiketarkastaja, apulaissihteeri, osastosihteeri, osastopäällikkö.[2]
Hän oli lisäksi Uudenmaan läänihallituksen ylimääräinen virkamies vuonna 1938, valtionvarainministeriön ylimäärääinen esittelijä vuonna 1947 ja korkeimman hallinto-oikeuden ylimääräinen virkamies 1944–1953.[2]
Daher toimi Helsingin yliopistossa turkin ja tataarin kielen sekä turkologian opettajana 1963–1991, ja dosenttina 1976–1980. Hänen läheisiä tuttujaan yliopistossa olivat esimerkiksi Martti Räsänen, Armas Salonen, Aulis J. Joki ja Pentti Aalto.[2]
Daher osallistui tutkijana moniin altaistiikan ja turkologian kansainvälisiin konferensseihin Turkissa, Keski-Aasiassa, Yhdysvalloissa ja Euroopan eri maissa. Hän oli mukana järjestämässä muun muassa Kansainvälisen altaistiikan konferenssin ensimmäistä Suomessa pidettyä kokousta vuonna 1963. Hänen kollegansa ovat julkaisseet aiheeseen liittyvän kirjan nimeltään Tatarica, joka on omistettu Daherille.[3]
Kulttuurityö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ymär Daher oli aktiivinen vaikuttaja tataariyhteisön keskuudessa. Hän muun muassa toimi vuosia heidän seurakuntansa sekä kulttuuriyhdistyksensä hallituksissa. Daher oli mukana perustamassa tataarien omaa koulua (turkkilainen kansakoulu), jonka hallituksessa hän toimi myöhemmin. Daher, runoilija Sadri Hamidin sekä kielitieteilijä Martti Räsäsen avustuksella perusti kansallisrunoilija Abdulla Tukain nimeä kantavan yhdistyksen vuonna 1967. Sen kautta luotiin merkittäviä yhteyksiä Neuvostoliiton- ja Suomen tataarien kesken aina 1980-luvulle asti. Ensimmäiset vieraat, joiden matkan Daher kustansi itse, olivat tieteilijät Rezeda Ğänieva, Xatip Ğоsmanov ja Möxämmät Ğaynullin. He osallistuivat moniin tapaamisiin Suomessa ja valistivat Helsingin heimolaisia tataarien elämästä Tatarstanissa. He myös kertoivat kotiseutunsa tieteellisistä instituutioista Helsingin yliopiston professoreille.[2][3][6]
Yhdistyksen kautta järjestettiin monia muusikoita maahan vierailuille. Muun muassa Röstäm Yäxin, İlham Şakirov, Venera Şäripova, Ayrat Arslanov, Marat Äxmätov ja Mars Makarov. Yhdessä heidän kanssa Daher tapasi presidentti Kekkosen vuonna 1968. Kyseisen tapaamisen taltioi suomentataari valokuvaaja Räshid Nasretdin.[7]
.jpg)
Daher kävi myös itse Venäjän puolella. Esimerkiksi kesäkuussa 1970, kun hän oli vieraana Tatarstanin tiedeakatemian G. Ibrahimovin kielen, kirjallisuuden ja taiteen instituutissa. Mukana oli myös tataaritaiteilija Aisa Hakimcan sekä Tampereella luennoinut tieteilijä İlbaris Nadirov.[8]
Tatarstanin presidentti myönsi Daherille vuonna 1998 ansioituneen kulttuurityöntekijän arvonimen.[3]
Daherilla oli laaja kielitaito ja kulttuurituntemus. Hän toimi muun muassa Ulkomaanyhdistysten yhteistoimikunnassa 1956–1978 ja Suomen Unesco-toimikunnan Itä-Länsi-jaostossa 1958–1963. Daher avusti presidentti Kekkosta monia kertoja, esimerkiksi vuonna 1971, kun tämä teki valtiovierailun Turkkiin.[3][2]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ymär Daher kuoli Helsingissä 10. heinäkuuta 1999. Hänen vaimonsa oli Halide Daher (os. Samaletdin) ja lapset Okan, Rahile ja Tinet. Daherin poika, Okan, tataariseurakunnan pitkäaikainen puheenjohtaja, on toiminut muun muassa Helsingin yliopistossa tataarin kielen- ja kulttuurin luennoitsijana sekä julkaissut tataari-suomi-sanakirjan. Okan Daher oli mukana vuonna 2010 kun presidentti Halonen matkusti Tatarstaniin.[2][9][10][11]
Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tataarin kirjakielellä Гомәр Таһир; Ğomär/Ğomər Tahir, misäärimurteella Ümär/Ümər. (Үмәр).
Tataarin arabialaisella kirjaimistolla غومەر تاھير (İske imlâ; foneettinen versio).
Nimi aikaisemmin Ymär Tahiroff (ven. Умяр Тагиров; Umjar Tagirov).
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talvisodan aikaan, Daher palveli Päämajan tiedustelu- ja propagandaosastossa. Hänen sotilasarvonsa oli ylikersantti.[3]
Jäsenyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen-Islam seurakunta, hallitus 1936–1953, varapuheenjohtaja 1951–1953.
- Finlandiya Türkleri Birligi ry, hallitus 1935–1947, puheenjohtaja 1945.
- Turkkilainen kansakoulu, johtokunta, puheenjohtaja 1948–1958.
- Helsingin olympialaisten Iranin olympiajoukkueen olympia-attashea 1952.
- Ulkomaanyhdistysten yhteistoimikunta 1956–1978.
- Suomi–Pakistan-yhdistys ry, hallitus 1953–1977, puheenjohtaja 1978–1990.
- Suomen Unesco-toimikunnan Itä- Länsi-jaosto 1958–1963.
- Suomen itämainen seura, hallitus, rahainvartija 1963–1985.
- Abdulla Tukain Seura ry, hallituksen varapuheenjohtaja 1967–1975, puheenjohtaja 1976–1995.
Kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Valkoisen Ruusun Kunniamerkki 1964
- Iranin kansallisen urheiluliiton am 1953
- Tatarstanin tasavallan ansioituneen kulttuurityöntekijän arvonimi 1998
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Daher Ümär [= Ymär] Tahir ulï (1910–1999). In: D.M. Mukhetdinov & F.M. Ibragimov (eds), Nizhegorodskie tatary: biograficheskiy slovar’, I [Tatars of Nizhny Novgorod: A biographical dictionary]: 174. Nizhny Novgorod: Medina.
- ↑ a b c d e f g h i Juha Janhunen: Daher, Ymär (1910 – 1999) 17.6.2010. Kansallisbiografia. Viitattu 27.3.2021.
- ↑ a b c d e f Juha Janhunen: Varatuomari, filosofian tohtori Ymär Daher (tilaajille) 17.7.1999. Helsingin Sanomat. Viitattu 27.3.2021.
- ↑ Рөстәм Яхин турында: «Йомшак күңелле, тыйнак табигатьле һәм зыялы иде» intertat.tatar. Viitattu 24.4.2022.
- ↑ Zakir Ämirxan: "Чит ил студентының татар телен тырышып өйрәнүенә шаккаттым" azatliq.org. 2014. Viitattu 25.4.2022.
- ↑ Miŋneġulov, Xatip 2010: Oral communication in the radio report on the celebration of the 100th anniversary of Ymär Daher’s birthday in Kazan. In: Voice of Turkey, Tatar-language emission Törek wä Tatar dönyasında [In the Turkic and the Tatar world] from 5 Dec. 2010, minutes 7:27 to 15:30.
- ↑ Eilä Möbäräkshina: Рөстәм Яхин турында: «Йомшак күңелле, тыйнак табигатьле һәм зыялы иде» intertat.tatar. 2021. Viitattu 6.6.2022.
- ↑ Minnullin K.M., O.R. Khisamov & M.I. Ibragimov (eds) 2019. Institut yazyka, literatury i isskustva imeni G. Ibragimova [The Ġ. Ibrahimov Institute of Language, Literature and the Arts]. Kazan: Institut yazyka, literatury i isskustva imeni G. Ibragimova.
- ↑ Tatar minority in Finland — fully integrated into society realnoevremya.com. 2017. Viitattu 6.6.2022.
- ↑ Susanna Niinivaara: Tatarstan haluaa uudistaa koululaitoksensa Suomen opein 10.11.2010. Suomen Kuvalehti. Viitattu 6.6.2022.
- ↑ Evren Küçük. Türkiye-Finlandiya ilişkileri (1917-1980). Ankara: Atatürk Kültür , Dil ve Tarih Yüksek Kurumu, Atatürk Araştırma Merkezi yayınları. s. 157-165. ISBN
- ↑ Ğömär Mullanıqı dielgän möräcäğät suğışnı däwam itärgä çaqıra azatliq.org. 2006. Viitattu 1.8.2022.
- ↑ ТАТАР ИР-АТ ИСЕМНӘРЕ magarif-uku.ru. Viitattu 13.12.2022.
- ↑ TATAR: Table of Correspondences, Cyrillic - Roman gov.uk. Arkistoitu 23.11.2014. Viitattu 13.12.2022.
- ↑ “Arabic alphabet". Tatar Encyclopaedia (in Tatar). Kazan: The Republic of Tatarstan Academy of Sciences. Institution of the Tatar Encyclopaedia. 2002.