Wikipedia:Kahvihuone (tekijänoikeudet)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


PD-Viranomainen / PD-FinlandGov[muokkaa wikitekstiä]

Latasin eilen kuvan Rajavartiolaitoksen vuosikertomuksesta Commonsiin, perusteena PD-FinlandGov (eli PD-Viranomainen). Tänään siitä on aloitettu poistokeskustelu. Onko tuosta "viranomaisen päätöksestä tai lausumasta" joku tulkinta olemassa? Ainoa, mitä löysin arkistosta, oli tämä, ja se mielestäni antaisi ymmärtää, että vuosikertomukset olisivat ns. vapaata riistaa. --Kissa21782 (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 14.45 (EET)

@Kissa21782: Muistaakseni kirjassa Harenko, Kristiina: Tekijänoikeus. 2. painos. Helsinki: Talentum Pro, 2016. ISBN 978-952-14-2331-4. sanotaan tämän tarkoittavan Julkisuuslaissa tarkoitettuja viranomaisten asiakirjoja. Saman teoksen mukaan ne voivat olla tekstejä, kuvia tai kaavioita. Mutta (edelleen muistaakseni samaisen kirjan mukaan) tämä ei koske asiakirjasta itsenäisiä teoksia, esim. kuvia jotka on valmistettu jotakin muuta käyttöä varten mutta myöhemmin sisällytetty asiakirjaan. Finnusertop (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 23.01 (EET)
Okei, eli näin esim. lataamani RVL:n komentajan kuva ei olisi PD, koska se on todennäköisesti otettu muuta käyttöä varten. Kuitenkin teoriassa olisi mahdollista, että se olisi otettu nimenomaan kertomusta varten, jolloin se olisi PD? Samoin jos kuvaa nimenomaisesti siteerataan, se voidaan lukea "osaksi lausumaa"? Aika tulkinnanvaraiseksi menee, eli linjanvetona parasta varmaan olisi, että vuosikertomukset ynnä muut julkaisut (esim. PV:n Sotilaan käsikirja) eivät kelpaa. --Kissa21782 (keskustelu) 27. maaliskuuta 2020 kello 12.23 (EET)
Kysymys on aika vaikea, etenkin kun luin ylempänä mainitun Wikipedian aiemmassa keskustelussa mainitun tekijänoikeusneuvoston lausunnon (1995:5). Nähdäkseni kyse on tässäkin intressien punninnasta. Silloin kun tiedon on syytä välittyä täsmällisesti ja tarkasti "koko kansankerroksiin", tekijänoikeus saa väistyä. On tärkeää, että ihmiset saavat tiedon viranomaisen päätöksistä ja näkökannoista laajasti ilman että päätös tai siihen liittyvä olennainen lausunto tai kaavio olisi jonkin julkisuusrajoitteen (salassapito, tekijänoikeus) suojaama tarpeettomalla tavalla. Kyse on tuossa Kissa21782:n mainitsemassa jutussa siis pärstäkuvan vapaudesta.

Asiaa voisi miettiä tämänhetkisen tilanteen perusteella. Juuri nyt ollaan eristämässä Uudenmaan maakuntaa muusta Suomesta. On selvää, että itse päätös ja kaikki siihen liittyvät viranomaisten ohjeet ja eduskuntakeskustelut sekä mietinnöt ovat julkisia eikä niitä tekijänoikeus suojaa. On lisäksi selvää, että kaikki poliisin ohjeet ja määräykset on syytä saattaa mahdollisimman monen ihmisen tietoon. Sivuseikkana, jolla ei ole juuri merkitystä muuten kuin poliisin sisäisen toiminnan kannalta, on kerrottu julkisuuteen, että operaation yleisjohtajana toimii Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio. Hän ei pysäytä ketään kaduilla vaan istuu komentokeskuksessa. Hänestä on freelance-valokuvaaja ehkä ottanut pärstäkuvan, joka voidaan kenties julkaista osana poliisin tiedotetta. On kysyttävä, onko yleisön tiedonsaannin kannalta mitään merkitystä, miltä Aapio näyttää. Onko siis valokuvaajan oikeus valokuvaan sellainen oikeus, jonka on syytä väistyä, jotta kuka tahansa Pihtiputaan ikäneito saisi nähdä, kuinka komea Helsigin poliisikomistus oikein on?

--Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2020 kello 12.37 (EET)

Löysin lopulta varsin pitkän keskustelun Commonsissa, missä mm. @Zache: ja @MPorciusCato: perustelevat varsin laajan sitaattioikeuden puolesta. Tuo lienee tällä hetkellä se Commonsissa voimassa oleva "ennakkotapaus", jonka nojalta Commonsiin voinee varsin laajalti ladata suomalaisten viranomaisten kuvia, kunnes joskus käydään uusi keskustelu ja tulee uusi linjanveto. --Kissa21782 (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 21.18 (EEST)
Tekijänoikeusneuvosto. --Abc10 (keskustelu) 7. huhtikuuta 2020 kello 13.49 (EEST)

”Valokuvan” määrittely mallineessa:Valokuva[muokkaa wikitekstiä]

Mitä tarkoittaa termi ”valokuva” sitaattioikeuden ilmoittamiseen käytetyssä mallineessa Valokuva? Ovatko esimerkiksi Tiedosto:OM-2_valonmittauksen_toimintaperiaate.jpg, Tiedosto:ITK - Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa - 1 torikartta 2014.jpg tai Tiedosto:GalileonSatelliittiKonstellaatio.jpg valokuvia? --Anr (keskustelu) 6. huhtikuuta 2020 kello 12.23 (EEST)

Eivät kai, kai ne ovat piirroksia, kaavioita, piirrustuksia ym., ainakin noin suomen yleiskielessä.--Urjanhai (keskustelu) 7. huhtikuuta 2020 kello 09.22 (EEST)
Ne ovat varmaan skannauksia tai valokuvia, yleisemmin sanottuna reproduktioita tai kopioita piirustuksista, kaavioista tai graafisista esityksistä. Wikipediassa ei ole mallinetta tällaisten sitaattioikeuden käytön ilmoittamiseen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. huhtikuuta 2020 kello 09.43 (EEST)
Mallinetta ei varmaan ole sen vuoksi, että sitaattioikeuden vetoamisfunktio ei täyty. Noissa esimerkkitapauksissahan ei mitenkään käsitellä piirrosta itseään vaan se on ainoastaan kuvituskuvana artikkelissa ja niiden käyttämistä varten on vain pantu jokin malline, jolla on perusteltu, miksi piirroksen tekijän oikeuksia Wikipediassa loukataan. Kuvia voisikin käydä karsimassa pois. --Pxos (keskustelu) 7. huhtikuuta 2020 kello 13.34 (EEST) Lisäys: Toisaalta teknisissä piirroksissa voi miettiä sitä, yltävätkö ne edes teostasoon. Jos on kuvattu jonkin messuhallin pohjapiirros, jota ei oikein mitenkään muuten voi kuvata, ja missä tapauksessa on hyvinkin todennäköistä, että kymmenen kadunmiestä saisi aikaan suunnilleen samanlaisen piirroksen, niin kyseessä ei varmaan ole teos. --Pxos (keskustelu) 7. huhtikuuta 2020 kello 13.39 (EEST)

Menettelykäytäntöä Wikipedian plagiointitapauksissa?[muokkaa wikitekstiä]

Nyt kun viimevuotisesta, paljon julkisuutta saaneesta Wikipedian plagiointitapauksesta on jo aikaa ja pöly on laskeutunut, onko meillä vastaavia tapauksia varten yhteistä kantaa menettelytavasta? Voidaanko tuosta edellisestä tapauksesta ottaa oppia ja tehdä jotain paremmin? Ehkä tarvitsemme käytäntösivun tällaisten asioiden ohjeistamiseen; en muista että sellaista olisi vielä tehty, vai onko? --Savir (keskustelu) 12. kesäkuuta 2020 kello 12.30 (EEST)

Tällä on sekä positiivinen että negatiivinen puolensa: miten on kiellettyä tehdä ja miten kuuluu tehdä jos haluaa julkaista wikipedian sisältöä kaupallisesti levitettävänä kirjana. Samanaikaisesti kun plagiontiepäilyihin johtaneet tapaukset olivat esillä, oli käynnissä maksettu projekti, jossa Wikipedian ja Wikimedian sääntöjen ja käyttöehtojen mukaan mukaan tuotettiin wikipediaan osittain maksetusti sisältöä valitusta aiheesta ja parannettiin jo olevia artikkeleita ja sitten julkaistiin tämä Wikipediaan tuotettu sisältö kirjana kaikkia lisenssejä ja tekijänoikeuksia asiaankuuluvasti noudattaen: https://projektfredrika.fi/uppslagsverket-nagu/ Kumpaankiin siis ohje: Tee näin. - Älä tee näin.--Urjanhai (keskustelu) 12. kesäkuuta 2020 kello 12.43 (EEST)

Kun googlaa jotain aiheita, niin netissähän on maailmalla myynnissäkin wikipediasta tulostettuja kirjoja (vrt. sananlasku: "ei se ole hullu, joka myy, vaan se, joka ostaa"). - Mutta tässä siis tehtiin faktantarkastus ja editointi ensin Wikipediaan ja vasta sitten tulostettiin wikipedian sisällöstä kaupallisessa jakeluassa oleva kirja. --Urjanhai (keskustelu) 12. kesäkuuta 2020 kello 12.49 (EEST)

Ehdottaisin tällaista menettelytapaa:

  1. Perustetaan sivu Wikipedia:Wikipedian plagiointi, jolla luetellaan todetut Wikipedian plagiointitapaukset aikajärjestyksessä.
  2. Jos joku epäilee jonkun ulkopuolisen plagioineen Wikipediaa johonkin kirjaan tai muuhun tekstiin, hän esittelee tapauksen yllämainitun sivun keskustelusivulla.
  3. Jos tapaus todetaan plagioinniksi, sen kuvaus liitetään ylläolevalle sivulle.
  4. Media uutisoi asiasta jos seuraa sitä sivua tai saa juttuvinkin.

--Savir (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 10.26 (EEST)

Täydentävä ehdsotus kuten yllä: Tehdään myös yleisempi ohjesivu, jossa kerrotaan, miten wikipediaa saa kopioida ja miten wikipediaa ei saa kopioida. Yllä kuvattu sivu on funktioltaan sille yksi alasivu tai liitännäinen sivu. Julkisuudessa esillä olleet tapaukset näyttäisivät uutistietojen perustella johtuneen juuri siitä, että on vallinnut epätietoisuus tai tietämätömyys sen suhteen, millä tavoin Wikipediaa saa kopioida ja millä tavoin sitä ei saa kopioida.--Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 10.41 (EEST)
Tämä näin. Mallia voi ottaa esim. en:Wikipedia:Reusing Wikipedia content ja linkittää runsaasti erinäisiltä ohjesivuilta joista lukija saattaa etsiä vastausta juuri tähän kysymykseen. Kaikkea plagiointia saadaan tuskin silti millään kuriin. On julkaisualan kannalta noloa että siellä näyttää työskentelevän nykyään myös ammattitaidotonta sakkia. Finnusertop (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 17.52 (EEST)
Tuollainen ohjesivu olisi myös hyödyllinen. Joku tekijänoikeuksiin perehtynyt voisi sellaisen tehdä. Minä tai joku muu voi tehdä sen mainitsemani luettelosivun, jos sellainen menettelytapa saa kannatusta. Voin laittaa aluksi sinne ne viimevuotiset tapaukset ja sen yhden vähäisemmän tapauksen sitä ennen. Seuraavan tapauksen voin esitellä sen sivun keskustelusivulla. Tässä on tietysti sekin puoli, että sellainen luettelosivu on pysyvä "häpeäpaalu", kun taas medianäkyvyys-sivulta tai tältä kahvihuonesivulta plagiointitapaukset valuvat pian arkistoon ja unohtuvat. --Savir (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 18.15 (EEST)
Medialle ei voi sanoa mitä sen pitää tehdä. Ilmajoella sitä on äskettäin yritetty, eikä ilmajokisten päättäjien maine ainakaan parantunut [1]. --Abc10 (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 18.23 (EEST)

Vai olisiko sittenkin parasta, että plagioinnin huomannut hoitaa asian kaikessa hiljaisuudessa kustantajan kanssa eikä paljasta tapausta tänne tai medialle? Kirjan seuraavassa painoksessa kustantaja on sitten joko poistanut kopioidut osat tai lisännyt Wikipedian lähteeksi. --Savir (keskustelu) 18. kesäkuuta 2020 kello 22.07 (EEST)

Kannatan sekä ohjesivun (malli "saa - ei saa" voisi toimia) että Wikipedian plagiointisivun laatimista. Plagiointisivulle kertyy mitä kertyy ja tapausesimerkit ovat aina havainnollisia ja ohje erityisesti tästä aiheesta on hyväksi. Plagiointitapaukset, joita silloin tällöin esiintyy, viittaavat käsitykseni mukaan siihen, että jopa korkeasti koulutetutkin ihmiset ainakin omien selitystensä mukaan eivät tunne tai hallitse aihetta. Olipa miten oli, hyviä ja kannatettavia ajatuksia joille on tarvetta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. kesäkuuta 2020 kello 00.38 (EEST)
Tapauksissa, joissa Wikipedian plagiointia sisältävä teos on jo julkaistu ja päätynyt levitykseen, on nähdäkseni yleisen edun mukaista, että tieto plagioinnista tulee julkisuuteen. Vaikka asia korjattaisiin teoksen myöhempiin painoksiin, kirjan jo ostaneilla on oikeus tietää siitä. Tuntuisi myös oudolta, että plagioinnin sattumalta huomanneelle sälytettäisiin velvollisuus ryhtyä itse järjestämään asiaa kustantajan kanssa, koska se on varmasti monelle aika korkea kynnys. Asian saattaminen muiden wikipedistien tietoon pitäisi riittää. On muutenkin vaikea nähdä, miksi avoimen tietosanakirjan pitäisi edistää salailukulttuuria. Wikipedian plagioinnista on hyödyllistä kerätä tietoa (sekä tapauskohtaista että tilastollista), mutta mitään tietoa ei tietenkään kerry, jos satunnaiset yksityishenkilöt sovittelevat kaikki tapaukset salaa suljettujen ovien takana. --Risukarhi (keskustelu) 19. kesäkuuta 2020 kello 23.38 (EEST)
Juuri näin. Lisäksi kirjoista tulee aika harvoin "seuraavia painoksia". --Abc10 (keskustelu) 20. kesäkuuta 2020 kello 08.02 (EEST)
Hyvä näin on. Plagiointia ruokkii se, että kirjoja julkaistaan yhä enemmän ilman pätevää kustannustoimittamista, vertaisarviointia tai edes oikolukua.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. kesäkuuta 2020 kello 12.24 (EEST)

Nyt vasta huomasin, että joku ip ehti käydä luomassa sivun Wikipedia:Wikipedian plagiointi. Annetaan sen sitten olla olemassa, kun täälläkin kannatetaan asioiden puimista avoimesti. Tämä aihehan muodostaa oman kokonaisuutensa, joten on hyvä kerätä kaikki yhdelle sivulle. Laitetaanko myös oikeanlaisen lainaamisen ohjeet tuolle sivulle vai jollekin eri sivulle? --Savir (keskustelu) 20. kesäkuuta 2020 kello 21.27 (EEST)

Laitan tuon uuden plagiointisivun keskustelusivulle ensi viikolla uuden tapauksen, jonka olen löytänyt. Kyseessä on vuonna 2019 julkaistu suomalainen tietokirja. Siinä on vähintään viisi Wikipediasta kopioitua tekstikappaletta, eikä Wikipediaa ole merkitty lähteeksi. Käsittääkseni tuokin on sen verran paljon että asia ansaitsee tulla julkiseksi. Tarkistelen vielä löytyykö kopioitua sisältöä lisääkin. --Savir (keskustelu) 20. kesäkuuta 2020 kello 21.53 (EEST)

Kääntäminen ei poista tekijänoikeussuojaa[muokkaa wikitekstiä]

Muistutuksena käyttäjille, että tekijänoikeussuoja ei poistu ulkoisen lähteen tekstin käännösprosessissa. Alkuperäisen tekstin suoja estää käännöksen julkaisun Wikipediassa. Esimerkiksi New York Timesin artikkelin John G. Dinkeloosta käännöksen John G. Dinkeloo julkaiseminen Wikipediassa on tekijänoikeusrikkomus, sillä käännökseen on saatava lupa ja luvasta maksettava. --Abc10 (keskustelu) 1. elokuuta 2020 kello 10.20 (EEST)

"Käyttöoikeus vapaa, lähde mainittava"[muokkaa wikitekstiä]

Kopioin tänne Keiteleen muistomerkkilistan keskusteluun äsken lisäämäni tulkintakysymyksen: Eli kirjastot.fi-sivulla jaetaan esimerkiksi Keiteleeltä tätä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkin valokuvaa vuodelta 1973 käyttöön oikeudella "Käyttöoikeus vapaa, lähde mainittava". Jos kirjaan tälläisen valokuvan käyttöoikeudeksi CC-BY-4.0, tekijäksi valokuvaaja Vellamo Paanasen, ja julkaisijaksi kirjastot.fi-sivuston linkkeineen toiminko oikein? Näin kai se vastaavuus menee, esimerkiksi? Erityisesti kiinnostaa tulisiko kuvassa näkyvät, lähteessä nimetyt henkilöt myös mainittava? --Paju (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 00.36 (EEST)

Tjaa. Ensimmäinen ongelma minun mielestäni on se, että "välimies" ei oikein voi antaa itse kuvalle erityistä lisenssiä. On muistettava, että CC-XX-tyyppiset oikeudet eivät ole oikeastaan vapaan tai vapaahkon käyttöoikeuden laajuuden kuvausten lyhennelmiä vaan kyseessä on erityisesti määritelty Creative Commons -lisenssi, jossa on pitkät ja monimutkaiset lisenssiehdot. Jos kuvan omistaja tai haltija ei lisenssiä ole ottanut käyttöön, on mielenkiintoinen kysymys, voiko kuvan vapaata jatkokäyttöä harjoittava ihminen kytkeä oman käyttönsä yhteyteen kansainvälisen järjestön lisenssin (CC-BY-ynnä muut kirjainparit ja versionumerot) ja siten velvoittaa jatko-jatkokäyttäjiä noudattamaan lisenssiehtoja. Toisaalta voidaan myös miettiä, että mikäli tällainen jatkokäyttäjä (Paju) lisenssin ottaisikin omin päin käyttöön, se ei kuitenkaan sinänsä vaikuttaisi kuvan alkuperäisen haltijan oikeuksiin, koska alkuperäinen kuva olisi edelleen saatavilla alkuperäisin käyttöoikeuksin alkuperäisestä lähteestä. Kuvan käytöstä syntyisi ikään kuin sivuhaara, johon kytkeytyisi CC-lisenssi, mutta kuka tahansa voisi aina peruuttaa ketjussa digikirjaston sivulle saakka ja käydä sieltä ottamassa kuvan upouuteen vapaaseen käyttöön unohtaen koko lisenssin. Hauska, kenties melko akateemiselta kalskahtava pulma, johon en sen kummemmin nyt osaile vastata.
Toinen kysymys on sitten Pajun esittämä lähdeviittaus. Se on melko helppo, koska kirjaston sivulla on tekstitiedoissa alakohta "Viittaus", jossa on määritelty, miten kuvaan pitää oikein viitata. Siis näin: Paananen, Vellamo, “Muistomerkin paljastaminen 1973,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 21. elokuuta 2020, https://digi.kirjastot.fi/items/show/127600. Tuo täyttää varmasti kuvan haltija-omistaja-säilyttäjä-tahon ehdot. Kukaanhan ei lopulta tiedä, mitä mieltä Vellamo Paananen tai hänen oikeudenomistajansa ovat, joten luottamusketju väistämättä päättyy siihen, mitä kuvan digitointiorganisaatio meille kehtaa kertoa. Aiemmin oli Museoviraston suhteen kyllä pari sellaista tilannetta, että Virasto antoi luvan käyttöön eikä kukaan ollut kysynyt "päämieheltä" mitään. Kun asia selvisi, Museovirasto poisti kuvan sivuiltaan, koska tekijänoikeus löysikin oikean omistajansa.
Kolmas kysymys on sitten tuo, tuleeko kuvan sisältöä kuvailla eli mainita kuvassa olevat henkilöt. Sehän ei enää ole lähteeseen tai käyttöoikeuteen liittyvä kysymys vaan tietosanakirjan toimittamiseen liittyvä kysymys. Toki lienee niin, että yleensä ensyklopediassa tiedon pitäisi olla tarkkaa ja runsasta ja kattavaa. Jos on yleensä tallella tai muistissa tieto siitä, keitä ihmisiä vanhassa valokuvassa on, niin jossain on kiva siitä mainita myös meille jälkipolville. Muun muassa isoisoisäni (?) jätti jälkeensä muutamia kuvia 1920–1930-luvuilta, joissa poseeraavat aivan tuntemattomat ihmiset, jotka hän varmasti tunsi hyvin, mutta jotka ovat milleniaaleille aivan pelkkää kustaa vaasaa. Nyt patsastelevan kuvan henkilöt on mainittu digikirjaston tietosivulla. Se voi riittää. Jos tietoa tarvitaan artikkelin leipätekstissä, silloin sitä tarvitaan myös siellä. Paju varmaan ratkaisee kysymyksen tapauskohtaisesti itse.
--Pxos (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 09.55 (EEST)
Sivulauseena, että keiteleläinen toimittaja Vellamo Paananen on kuollut 2000 [2]. Keiteleen kirjaston pitäisi kertoa, millaisilla käyttöoikeuksilla kuvat on saatu. Veikkaan, että Paananen on lahjoittanut kunnankirjastolle laatikollisen paikallislehteä varten ottamiaan kuvia tai negatiiveja, eikä kukaan ole kirjallisesti kysynyt saako näitä julkaista vapaasti ja muokata edelleen. Kunnankirjastolle voi tietenkin lähettää kysymyksen, onko heillä jonkinlainen lahjakirja olemassa. --Abc10 (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 10.24 (EEST)

Kopiotekstien attribuutiot[muokkaa wikitekstiä]

Mitenkähän tulisi merkitä Wikipediaan muualta kopioitu teksti, jotta annetaan oikea käsitys tekstin kirjoittajasta? (Oletetaan, että kopiointi on sallittua, esimerkiksi siksi, että tekijänoikeus on vanhentunut tai alkuteksti on nimenomaisesti annettu käyttöön sopivalla lisenssillä.) Riittääkö, että kopioituun alkuperäistekstiin viitataan lähteenä, vai tulisiko viittauksessa selventää, että teksti on kopioitu? Entä tulisiko alkutekstin kirjoittaja mainita, kun se käy alkutekstistä ilmi (vrt. tekijänoikeuslain 3 §, "Kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin, on tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii"), vai riittääkö että jos lukija käy katsomassa lähdettä, niin nimi löytyy sieltä? --Jmk (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 11.43 (EEST)

Tekijänoikeuslain kannalta, niin moraaliset oikeudet käsittääkseni lakkaa suoja-ajan päättyessä eli tekijänoikeuslain takia ei tarvitse ilmoittaa näiden teosten tekijöitä. Kohteliasta se toki on. Poikkeuksena on klassikkosuoja joka jatkuu suoja-ajan loppumisen jälkeenkin ja julkaisemattomat teokset joilla on ensijulkaisun jälkeen 25-vuoden suoja-aika vaikka teoksen tekijä olisikin kuollut yli 70-vuotta sitten. Vapaasti lisensoitujen tekstien osalta lisenssit yleensä ohjeistaa miten tiedot tulisi merkitä. --Zache (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 12.15 (EEST)
Ajattelinkin lähinnä Wikipedian kannalta, eli haluaako Wikipedia ilmoittaa alkuperäisen tekijän (vaikka laki ei sitä vaatisikaan). – Sitten on tietysti tapaukset, joissa suoja-aika ei ole päättynyt eikä ole vapaata lisenssiä, mutta kopioidaan silti. Tulisiko tällöin kertoa, kenen tekstiä kopioidaan? --Jmk (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 12.26 (EEST)
Teoksia joiden suoja-aika ei ole päättynyt ja jotka eivät ole vapaastilisensoituja voi käyttää Wikipediassa ainoastaan sitaattioikeudella johon kuuluu se, että lähde ja alkuperäinen tekijä on mahdollisimman hyvin kerrottu. Sellainen huomio, että sitaattioikeus ei vaadi sitä että nuo tiedettäisiin jotta teosta voidaan lainata, mutta minusta sen että käyttötarkoitukseen suhteutetettuna tiedot on edes jotenkin yritetty selvittää. Tämä on kuitenkin offtopikkia tuohon aloitukseen nähden jossa keskustelu oli rajattu Wikipediassa vapaasti käytettäviin teoksiin. Vapaastikäytettävän tekstin osalta minusta se merkitsee miten tekstiä ollaan käyttämässä. Jos kopioitu teksti on ns. juoksevaa tekstiä joka on tarkoitettu muokattavaksi kaiken muun tekstin tavoin, niin normaalit lähdemerkinnät tässä riittää eli tässä ei tarvitse erikseen korostaa sitä, että ettei teksti ole wikipedistin itsensä kirjoittamaa. Mikäli taas kyse on lainauksesta jossa alkuperäisellä kirjoittajalla on merkitystä ja myös sillä, että tekstin muoto säilyy alkuperäisen kaltaisena niin tällöin ilmaistaan alkuperäinen kirjoittaja (kuten lainauksissa normaalistikin.) --Zache (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 13.03 (EEST)
Sehän olisikin hyvä alku, jos edes suoja-ajan aikana mainittaisiin kopioidun tekstin kirjoittaja asiallisesti. --Jmk (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 13.21 (EEST)
@Jmk: Onko sinulla esimerkkiä tapauksessa jossa sellaisesta tapauksesta jossa tekstimuotoinen teos olisi kopioitu fiwikiin eikä siinä ole merkitty tekijää kunnolla? Sitaattikuvien kohdallahan noita on lukuisia, mutta tekstistä en tiedä. --Zache (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 09.49 (EEST)
Ja siis nimenomaisesti vielä tekijänoikeuden alaisista teoksista kysyn esimerkkiä. --Zache (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 09.51 (EEST)
Ainakin Helmi Krohn (Setälä) on kuollut 1967, joten hänen tekstiensä suoja-aika päättyy vuoden 2037 lopussa. Krohnin tekstien kopioita voi etsiä merkkijonohaulla. Ei kun aprillia, ei voikaan, koska tekijää ei ole Wikipediaan kopioitaessa merkitty. --Jmk (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 11.00 (EEST)
Yritin greppailla Runebergin matskuja läpi ja löytää teksejä joita Helmi on Tietosanakirjaan kirjoittanut ja löytää niitä fiwikistä. Ei suoraan tullut vastaa vaikka jonkun verran vaivaakin nåin, niin tarvitsisin paremmat ohjeet niiden löytämiseen. --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 14.18 (EEST)
Voin kertoa että tein niitä muutaman projektini alkuvaiheessa, kun en tunnistanut Krohnia suojan alaiseksi. Jmk nosti siitä metelin, eikä niitä sen jälkeen ole, minkä Jmk hyvin tietää vaikka ei ole tietävinään. Tietysti olen voinut käyttää joitakin yksittäisiä tietoja Krohninkin kirjoittamasta artikkelista. Jos artikkelilla on pituutta muutama rivi, sillä ei tekijänoikeudellista suojaa, koska sellainen teksti ei ole omaperäinen, jossa on ilmoitettu kirjailijan nimi, elinvuodet ja muutama kirjannimi, kun ne kaiken lisäksi on kopioitu Brockhausista tai Salmonsenista. Krohnin tekemien artikkelien kohdalla olen väistänyt Nordisk familjebokiin, jossa tekstit ovat järjestään olleet vapaita. Sv.wikiin on muuten luultavasti kopioitu 99-prosenttisesti kaikki Nordisk familjebokin kirjailija-artikkelit. En ole huomannut että siellä olisi nostettu asiasta meteliä, eikä niiden kirjoittajia ole häiritty. Ruotsalaiset ovat erilaisia, kohteliaampia. --Abc10 (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 14.37 (EEST)
Sv-wikissä oli ainakin kymmenisen vuotta se ongelma, että sitä ei edes haluttu lukea. Ruotsinkieliset, ehkä suppeammin Ruotsin alamaiset, lukivat mieluummin englanninkielistä Wikipediaa. Sv-wikin artikkeleissa ei paljon lähteitä käytetä eikä siellä niitä ymmärtääkseni kovin tiukasti vaaditakaan. Se on vähän sellainen tiedon "wikivoyage" edelleen eli suloisessa alkutilassa. Kun joku Sven Eriksson tekee löytöretken Joensuuhun, hän voi kirjoittaa Joensuusta artikkelin sen perusteella, mitä on nähnyt. Sellaista kohteliaisuutta. Ehkä kohteliaisuus myös tarkoittaa sitä, että ongelmista ei puhuta, niistä vain diskuteerataan. Heh. --Pxos (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 14.44 (EEST)
Sen tyyppistä kommentointia, että vaatisi lähteitä tuekseen. --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 15.05 (EEST)
Hyvä idea. Jos joku löytää lähteet, niin löytäköön. Ensimmäisen väitteet (vi läser hellre en.wiki) luin jostain, saattoi olla jopa Signpost vuosia sitten. En etsi enää. Toinen väite on omaa fiilistä ja perustuu muutamiin omiin muokkauksiini sv-wikissä sekä tunnuksella että IP-osoitteesta vuosikymmen sitten, kun en lähteitä käyttänyt täälläkään. Ei muokkauksiani koskaan kumottu lähteettöminä. On sellainen tunne, että sama meininkin jatkuu. --Pxos (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 15.20 (EEST)
Todettakoon muuten, että Uppslagsverket Finlandin, joka on tällä hetkellä myös verkossa ilmestyvä tietosanakirja, sisältö on ymmärtääkseni lisensoitu wikipedian kanssa yhteensopivasti, mistä seuraa, että sisältöä sieltä saa kopioida suoraan. Kun tämä lukee siellä ja on kai todettu sv-wikin sisäisissä keskusteluissa, niin siellä ei näy Uppslagsverket Finlandiin perustuvissa artikkeleissa muuta kuin lähdeviite. Täällä tietysti tehdän omat päätöksen miten menetellään niiden tekstien kanssa, joiden käytön wikipediassa tekijänoikeus sallii joko suoraan kopioituna tai edelleen muokattuna. Mutta onko tosiaan niin, että näitä yleisiä päätöksiä yleisistä asioista, jotka tarvittaessa hoituvat helposti tuollaisella vakiomallineella, ei voida tehdä muuten kuin satunnaisia yksittäisiä käyttäjiä kurmoottamalla? Nytkin yritettiin Abc10:n lähdeviitteisiin tuupata jotain tökeröitä, itse sepustettuja jaaritteluja kokeneen ylläpitäjän toimesta. Oikea tapa kai olisi luoda tällaisiin tekijänoikeuden puolesta käytöltään sallituihinb lähteisiin kuten jotkin vanhemmat tietosanakirjat, malline jossa kerrotaan tarpeelliset asiat (niin kuin oli aiemmin tuolle pienelle tietosanakirjalle), joissa sitten teksti voidaan muotoilla niin että se sopii joko mahdolliseen suoraan tai mahdolliseen edelleen muokattuun versioon, sen sijaan että ru vetaan lapsellisesti kurmottamaan yksittäisiä käyttäjiä ja tuuppaamaan omia jaarituksia heidän lähdeviitteisiinsä. Jos jokainen muokkaaja saisi samanlaisen kohttelun kuin Abc10 samanlaisista muokkauksista, niin mitään muuta täällä tuskin ehdittäisiin tehdäkään. --Urjanhai (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 14.55 (EEST)
Lyhyestä virsi kaunis. Tarkoitatko Urjanhai, että kaksi sanaa "Kopioitu lähteestä:" on jaarittelua? Meillä on ehkä eri käsitys jaarittelusta. Jos tarkoitat jotain muuta, pistäppä linkkejä. --Jmk (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 15.06 (EEST)
Niin kuin jo yllä kerran selvästi sanoin, niin sellaisen aineiston kopioinnista, jota tekijänoikeuden puolesta saa kopioida Wikipediaan, on järkevämpää ilmoittaa laajojen, ko. ominaisuuden omaavien aineistokonaisuuksien osalta aineistokokonaisuuskohtaisilla mallineilla, joissa asia kerrotaan ja tarvittavart huomiot tekijyydestä esitetään, ja jos tällaisia mallineita ei ennestään ole, keskittää ponnistelut niiden tuottamiseen, sen sijaan että keskitetään ponnistelut yksittäisten muokkaajien kurmoottamiseen ja omien sepustusten kirjoittamiseen heidän yksittäissin lähdeviitteisiinsä. Jos yksittäisten käyttäjien kurmoottaminen on tämän asian hoitamiseen parempi ja tehokkaampi linja kuin itse yleisen asian hoitaminen, niin osaat varmaan perustella miksi. --Urjanhai (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 15.14 (EEST)
Siis oliko se "Kopioitu lähteestä" jaarittelua vai ei? Uskoakseni kysyn nyt asiantuntijalta. --Jmk (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 15.17 (EEST)
Muoto, jolla se esitettiin oli kökkö (ja jos oikein muistan, se ei ole ao. arikkelin nykyisessä versiossa, tai ei ainakaan ollut silloin kun viimeksi katsoin). Jos sellainenkin asia, joka sinällään on tosi ja tarpeellinen ilmoittaa, mennään lisäämän jonnekin kökköllä ja tökeröllä tavalla niin, että lopputulos on huono, niin tällaisesta toiminnasta voi käyttää luonnehdirtoja, jotka ilmaisevat toiminnan kökköyden ja tökeryyden. Jostain syystä joiltain käytttäjiltä näyttää puuttuvan valmius myöntää erehtyväisyytensä, vaikka kai yleisesti tunnustettu tosiasia lienee, että erehdyksiä tekevät kaikki, "du med och jag med", niin kuin vanhassa laulussa osuvasti lauletaan.--Urjanhai (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 15.24 (EEST)
Kokeileppas Zache greppailla vaikka insource:/Artikkelin kirjoittaja Helmi/, löydät muutaman artikkelin, joihin se tekijän nimi Helmi Krohn on merkitty jälkikäteen. Siellä on aika tarkkaan virke virkkeeltä, jopa sana sanalta kopioitu esim. syyskuussa Rígas Velestinlís < Tietosanakirja. Tekijänoikeudellisesti tuo on täysin selvää kopiointia, sitä ei pari sanan vaihdosta muuta mihinkään. Minkä verran Krohnia on kopioitu tuon lisäksi, kenenkään huomaamatta, sitä pitäisi kai kysyä kopioijalta. --Jmk (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 14.52 (EEST)
Kiitos --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 15.05 (EEST)
Olen nyt korjannut Rhigasin. En osaa sanoa mitä siinä on tapahtunut, mutta periaatteeni on että Krohnin artikkeleita en käytä kuin jonkin satunnaisen tiedon verran. --Abc10 (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 16.36 (EEST)Poistettu kommentista viittaukset toisiin käyttäjiin --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 16.41 (EEST)
Eli ilmeisesti toi ylempänä heittämäsi "eikä niitä sen jälkeen ole, minkä Jmk hyvin tietää vaikka ei ole tietävinään" olikin tavanomainen aiheeton syytös. No hyvä että nyt on för att Wikipediaan kirjoitettu taatusti omin sanoin eikä kopsailtu [3]. --Jmk (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 19.00 (EEST)
Sanamuotohan siis oli korjasi eikä omin sanoin ja tässähän on parikin kertaa jo todettu, että on ok tuoda tekijänoikeusvapaata tai yhteensopivalla lisenssillä olevaa sisältöä Wikipediaan. --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 19.34 (EEST)
Vaikka tässä tekijänoikeuskahvihuoneessa ollaankin, niin tämä on kuitenkin suomenkielinen Wikipedia, eli onhan siinä kopsaamisessa jotain muutakin huomioitava kuin tekijänoikeuslaki. Esimerkiksi kieli. --Jmk (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 09.01 (EEST)
Jos teksti ei ole omaa, niin silloinhan kyse on plagionnista riippumatta siitä, mitä lakipykälät sanovat tai onko tekijänoikeus enää voimassa. Englanninkielisessä Wikipediassa on PD-materiaalin käyttöön liittyvä ohjeistus en:WP:Plagiarism#Public-domain_sources: "Whether it is copyright-expired or public domain for other reasons, material from public-domain sources is welcome on Wikipedia, but such material must be properly attributed." Siellä ja joissakin muissa wikeissä on käytössä malline en:Template:PD-notice, eikö samanlaista voisi käyttää täälläkin? -kyykaarme (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 11.01 (EEST)
Kopioin meille nyt pohjaksi {{PD-notice}}-mallineen. Teksti, mallineen nimi ja ohje tietty pitää vielä kääntää. --Zache (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 11.29 (EEST)
Asia on juuri niin kuin Kyykaarme toteaa. Jos kopioi toisen tekstiä, sanamuotoja sieltä täältä muutellen tai ilman, eikä kerro tätä avoimesti vaan esittää tekstin ikään kuin omanaan, niin siinähän esiintyy kyseisen tekstin kirjoittajana. Se ei kuulu asialliseen kirjoittamiseen vaikka kopioisi Ciceron tekstiä 2000 vuoden takaa. (Tämän lisäksi on tietenkin tuoreemmissa teksteissä tekijänoikeuslain vaatimukset.) Aloittelevilla kirjoittajilla, esimerkiksi opinnäytteitä tekevillä opiskelijoilla tämä tekstin attribuutio on joskus vielä hämärää, eikä heille aina ole selvää myöskään mikä ero on siinä, otetaanko lähteestä tietoja vai tekstimassaa. En-wikissä on ilmeisesti otettu asia vakavasti, ehkä joskus siihen päästään fi-wikissäkin. Asian esille nostaminen näkyy kuitenkin nostavan hermot pintaan, en tiedä mikä siinä kunnian antamisessa alkuperäiselle kirjoittajalle on niin vastenmielistä. --Jmk (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 08.58 (EEST)
On tietysti liikaa vaadittu, että keskustelun aloittaja kertoisi, mistä on kysymys. Kysymys on siis siitä, että käytän Tietosanakirja (1909):n tekstejä, osin sellaisenaan, osin enemmän tai vähemmän muokattuina ja lisäiltyinä. Tuoreimpiin tietosanakirjoihin ei ole merkitty artikkelin kirjoittajaa vaan kustantajat ovat katsoneet, että tietosanakirja on kokonaisuus, jossa yksittäiset tekijät eivät ole olennaisia. Lisäksi tekstejä muokataan ennen julkaisua sopiviksi tarkoitukseensa. Kyseisessä tietosanakirjassa artikkelit ovat pääasiassa muutaman rivin pituisia, useinkin muiden tietosanakirjojen tietojen keräilyä tai niistä käännettyjä (Brockhaus, Salmonsen, Nordisk familjebok etc.). --Abc10 (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 12.37 (EEST)Kommentista on poistettu pätkä, joka oli tarpeettomasti henkilöönkäyvää. --Zache (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 11.35 (EEST)
@Jmk, Abc10: Käytännön ideana myös, niin Tietosanakirja:lle voisi olla ihan omakin viitemalline vrt. muut lähdekohtaiset viitemallineet. Onko tuollaiselle käyttöä ja mitä tietoja sen pitäisi tulostaa? --Zache (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 11.29 (EEST)
Muistelin kovasti, että jollain tietosanakirjalla sellainen olikin, mutta se oli ilmeisesti eri kuin tämä, koska löytyi kai vain Malline:Pieni. Sellaisiahan varmnaan kannattaa luoda ja käyttää. --Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 13.55 (EEST)
Käytännön idea kuulostaa hyvältä, se epäilemättä helpottaisi Tietosanakirjaan viittaamista. (Mihin tahansa) tietosanakirjaan viitatessa minimissään pitää tietysti olla itse teoksen tiedot + artikkelin nimi, näillä lukija pystyy sen lähteen löytämään. Kustantaja ja julkaisupaikka voivat tulla automaattisesti. Jos jaksaa viritellä, niin osan numero voi olla parametrina, jonka mukaan tulee vuosiluku automaattisesti (eri osat julkaistu eri vuosina). Hakusanasta ei taida ihan helpolla virityksellä saada linkkiä oikealle sivulle digitoituun aineistoon, joten se jäisi mallineen käyttäjän hommaksi, samoin kuin artikkelin kirjoittajan mainitseminen (silloin kun se on mainittu). Käytännössähän Tietosanakirjaa täällä käytetään nimenomaan digitaalisena lähteenä eikä paperitietosanakirjana (sen näkee mm. kopioiduista virheistä), joten viittaajalla on todennäköisesti se sivu auki ja linkkiosoite on helppo kopioida. --Jmk (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 14.44 (EEST)
Hakusanasta ei saa linkkiä mitenkään helposti, mutta esimerkiksi palstan numerosta joka on sama sekä paperi, että skannatussa versiossa (olettaen siis, ettei ole useita painoksia joissa sivunumerot muuttuisivat) saisi tehtyä urlin. --Zache (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 16.57 (EEST)
Eli se vois käytännössä olla esim. kutsuttuna {{Tietosanakirja|7|671|Plafondi|K. S. Kallio}}, josta tulisi Tietosanakirja. Osa 7, palsta 671, artikkeli ”Plafondi”. Artikkelin kirjoittaja K. S. Kallio. Helsinki: Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1915. Teoksen verkkoversio. missä lihavoidut tekstit tulevat mallinekutsun parametreista suoraan tai sopivan virityksen kautta; en ole tsekannut miten deterministisesti palstanumero konvertoituu html-sivun numeroksi. Vaihtoehtoisesti linkin Runebergiin voisi antaa ehkä suoraan. Osanumerosta saa vuosiluvun: 1=1909, 2=1910, 3=1911, 4=1912, 5=1913, 6=1914, 7=1915, 8=1916, 9=1918, 10=1919, 11=1922. --Jmk (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 21.03 (EEST)
Tein nyt mallineen {{Tietosanakirja 1909}} (sivulla on esimerkkejä lisää). Tein tuon ennen kuin luin kommenttisi, niin siitä puuttuu nuo nimettömät parametrit ({{{1}}}, {{{2}}} ...) siksi. En ole muuten itse hirveän suuri nimettömien parametrien fani, koska se vaikeuttaa minusta mallineen toiminnan hahmottamista artikkelin wikikoodissa, mutta voin lisätä ne jos niiden käyttö katsotaan hyödylliseksi. Nykyinen viitteen ulkoasu tulee siitä, että viite tulostuu {{Lehtiviite}}-mallineella.
{{Tietosanakirja 1909| Osa = 4 | Palsta = 1557 | Nimeke = Kreppi | Tekijä = E. J. S. }}
Simola, E. J.: Kreppi. Tietosanakirja osa 4, p. 1557. Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1912. Teoksen verkkoversio.
--Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 05.58 (EEST)
Lain "hyvä tapa" tulkitaan eri tavoin. Oleellista kai, että kopioitava teksti merkitään typograafisin tai ladonnallisin keinoin. Tekijän nimi voi olla erikseen tekstissä tai se voi olla viitteessä tai molemmissa. Sanoisin myös, että kun Wikipediassa noudatetaan viitejärjestelmää, tekijän nimi on hyvä olla mukana vaikka oikeudet ovat rauenneetkin. Nähdäkseni tekijyys ja tekijän maininta kuuluu Wikipediaan osana käytetyn tiedon alkuperän ilmaisun periaattetta. "Hyvä tapa" tarkoittanee myös sitä, että kopioitua tai käytettyä tekstiä ei käytetä harhaanjohtavasti, esimerkiksi panna jonkun toisen nimiin, sellaiseen yhteyteen johon se ei kuulu tai kirjoittajan tekstiksi. Minusta on vähän paha asia ("paha tapa"), että visuaalisen muokkaimen automaattiset viitejärjestelmät eivät aina nouki tekijöitä viitteisiin. Mutta myöskään julkaisijat eivät aina ilmaise tekijää vaikka se olisi aiheellista, esimerkiksi tässä artikkelissa mainitaan kirjoittajaksi "Voima". Tässä se mitä tuli mieleeni aiheesta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 13.45 (EEST)
Kirjoitetaan vielä selvyyden vuoksi, niin kopioitava teksti merkitään typograafisin tai ladonnallisin keinoin pätee siis jos tekijänoikeudet ovat voimassa ja tekstiä käytetään sitaattioikeudella. Jos teksti on tekijänoikeudeton, niin ei sitä tarvitse merkitä mitenkään erityisesti jotta sen voisi erottaa. Sama jos teksti on wikipedia-yhteensopivalla avoimella lisenssillä, koska ne sallii tekstin muokkaamisen ja yhdestelyn. --Zache (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 14.49 (EEST)
Kuten olen toisaalla ilmoittanut, Jmk merkitsee kopioiksi sellaisetkin tekstit, jotka eivät ole kopioita. Muokkaan Tietosanakirjan tekstiä modernimmaksi, merkitsen siihen lisätietoa siinä mainittujen henkilöiden tunnistamiseksi, poistan tarpeettomuuksia. Jos tietosanakirjan teksti on muokattu uuteen uskoon, se ei enää ole kopio, ja sen merkitseminen jollakin mallineella tai sanallisesti kopioksi on väärän tiedon antamaista (=valhe). --Abc10 (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 14.25 (EEST)
Jos täällä mainittu malline valmistuu, siihen voi panna tiedoksi "Tietosanakirja-artikkelin on kirjoittanut A. B. Cideräppel 1919." Sitten Wikipedian omasta sivuhistoriasta käy ilmi, että tietosanakirja-artikkelin on kirjoittanut Abc10 2020. Kelpo kompromissi. Artikkelin näkyvästä osasta näkee lähdeviitteestä, kuka oli eka, ja sivuhistoriasta sitten sekundantin nimen. --Pxos (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 14.32 (EEST)
Kyllä voi, mutta ongelma on että suurin osa Wikipedian lähteistä merkitään ilman tekijää, joten uhkasakolla ei kannata uhkailla. Prosentuaalista määrää en tiedä, mutta hatusta vetäisten 34,5 prosenttia lähdeviitteistä on muotoa <ref>https://selicom.com/hatutus/4509aöqqq.html</ref> ja arviolta 49 prosentissa linkin ympärillä on hakasulut tai se verhottu väärin täytettyyn viitemallineeseen, jossa jos tekijä yleensä on, se on "Selicom" (tämä on keksitty yritysnimi, ja yhteys johonkin todelliseen yritysnimeen on vahinko). Lopuista sitten tapellaan onko se etunimi.sukunimi vai sukunimi.etunimi, mikä on naurettavaa. --Abc10 (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 14.52 (EEST)
Noh noh. Kyllä kopiointi on kopiointia, vaikka sen jälkeen kävisikin vaihtamassa pari sanaa. Ei kai siitä tarvitse niin pillastua, että kopiointia kutsutaan kopioinniksi, vai onko joku syy miksi sitä tietoa ei haluta näkyviin? --Jmk (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 15.13 (EEST)
Lopettaisit jo minun parjaamiseni milloin missäkin päin Wikipediaa, kaikki eivät edes varmaan osu minun silmiini - onneksi. Ammut omaan nilkkaasi. Mutta hyvä niin. --Abc10 (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 16.38 (EEST)

Tämä voi olla hiukan hölmö kysymys, mutta eikö siis kaikilla keskustelijoilla ole ainakin aikaisempien keskustelujen perusteella sellainen näkökanta, että tekijät pitäisi mahdollisimman hyvin merkitä ja syyt siihen miksei niitä merkittäisi on lähinnä käytännön toteutukseen (esim. tekijää on hankala tai mahdotonta selvittää tai automatiikka ei hae tekijää) liittyviä? --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 16.48 (EEST)

On sikäli että Tietosanakirja-artikkelieen tekijää ei ole tähän asti merkitty, kuten olen aiemminkin sanonut. Se ei sitä paitsi ilmene artikkelista, vaan siinä on vain puumerkki, jonka selitys täytyy osata etsiä. Ehkä se puumerkki riittääkin. Mutta siis ongelmaksi asian nosti nyt tässä minun projektissani Jmk, vaikka samaa ja muita vastaavia lähteitä on käytetty sadoissa artikkeleissa aiemmin, tarkassti kopioituna, ilman tekijää, kenenkään protestoimatta. Myöskään en.wikissä ja sv.wikissä tekijöitä ei ole merkitty. Tämä on niin tarkitushakuista, jos et ole vielä huomannut. Mielestäni tässä yhteydessä on tuotava esille kolikon toinenkin puoli: kun Jmk parjaa minua, kerrottakoon käyttäjille, minkätasoisia hänen tekeleensä ovat (se ainoa tänä vuonna, silloin kun tarkistin) --Abc10 (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 17.52 (EEST)
Mun mielestä sen kirjoituksen yhteydessä oleva puumerkki riittää. Jos halutaan siitä tehdä muunnos kokonimeen, niin sen pystyy tekemään esimerkiksi mallineella ainakin mitä tulee noihin Runebergissa oleviin tietosanakirjoihin, koska ne nimimerkit ja nimet on siellä lähtödatassa - sanakirjassa - ihan nätteinä luetteloina. OCR:tyt tekstit pitäisi kuitenkin oikolukea ja muokata suht vakiomuotoisiksi ja edelleen muunnosmallineiksi joka tietty vaatii työtä. Lähtisin kuitenkin siitä, että ne ketkä haluaa ne kokonimet nimikirjaimien sijaan osallistuu yhtälailla tähän työhön myös. --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 19.40 (EEST)
Oikaisen nyt sen vielä kerran, että puumerkinkään lisääminen ei ole pakollista. Riittää että lähde on merkitty siten, että se on tunnistettavissa ja löydettävissä. --Abc10 (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 20.06 (EEST)
Ei ole pakollista lain tai fiwikin käytäntöjen takia, mutta se on ns. kohteliasta ja jos sen pystyy helposti lisäämään, niin en mä näe mitään syytä miksei sitä pyrittäisi lisäämään. --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 20.19 (EEST)
Kopioidaan tähän keskusteluun talteen tekijänoikeusneuvoston päätöksestä seuraava:

Kuten edellä on mainittu, kirjallisen teoksen tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän tai, jos kysymys on yhteisteoksesta, viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta. Tekijän taloudellisten ja moraalisten oikeuksien lakattua teos on tekijänoikeuden estämättä hyödynnettävissä. Tähän vapaaseen hyödyntämiseen kuuluu mm. se, että teosta tai sen osia voi vapaasti saattaa yleisön saataviin ilman lupaa ja tekijänoikeudesta vapaita teoksia voi myös vapaasti muunnella. Tekijänoikeudesta vapaita kirjallisia teoksia voi esimerkiksi käyttää uusien teoksien materiaalina. Samoin tekijänoikeudelliset siteerausta sekä tekijän ja teoksen ilmoittamista koskevat säännökset eivät sovellu teokseen, jonka tekijänoikeus on lakannut olemasta voimassa., Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2017:14: Asia Klassikkosuoja; kääntäjän moraaliset oikeudet

koska tämä vastaa yksiselitteisesti siihen pitääkö lain mukaan kertoa tekijä jos tekijänoikeus on vanhentunut, niin nyt tämä on keskustelussa lähteistetystikin. --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 20.55 (EEST)