Wikipedia:Kahvihuone (tekijänoikeudet)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Salkkareiden YouTube-kanavan CC-lisenssi[muokkaa wikitekstiä]

Huomasin, että Zuissii oli tallentanut Commonsiin kuvan Ismosta File:Ismo Laitela (Esko Kovero - Salatut elämät 2018).png. Kuva on käytössä Ismon artikkelissa täällä ja Esko Koveron artikkelissa englanninkielisessä Wikipediassa (jos kyseessä olisi sitaattikuva, niin sitä ei voisi siellä käyttää). Täällä Koveron artikkelissa ei ole lainkaan kuvaa. Salkkareiden virallisella YouTube-kanavalla videot on julkaistu lisenssillä "Creative Commons Nimeä -käyttölupa (uudelleenkäyttö sallittu)" eli YouTuben sivun mukaan Attribution 3.0 Unported eli suomeksi Nimeä 3.0 Ei sovitettu (CC BY 3.0).

Jos videot (jotka ovat siis esim. trailereita jaksoista) on julkaistu tuolla lisenssillä, niin eikö olisi mahdollista ottaa niistä kuvakaappauksia ja etsiä kaikki mahdolliset näyttelijät, joista ei ole kuvaa ja laittaa kuvat henkilöartikkeleihin (olettaen että niistä saa asiallisen kuvan) ja korvata myös hahmoartikkeleiden sitaattikuvat niillä? -kyykaarme (keskustelu) 5. elokuuta 2018 kello 14.23 (EEST)

Sanosin että kyllä on mahdollista jos videot on lisensoitu CC BY 3.0 -lisenssillä ja vielä virallisella YouTube kanavalla. --Zunter (keskustelu) 5. elokuuta 2018 kello 23.19 (EEST)
Kysyin asiaa sähköpostilla ja sain vastaukseksi, että eivät anna lupaa käyttää materiaalia vapaasti ja vaihtavat "asetuksen oikein", ja nyt kanavalla ei näy enää Creative Commons -lisenssiä. Aloitan Koveron kuvasta keskustelun Commonsissa niin asia päätetään sitten siellä. -kyykaarme (keskustelu) 14. elokuuta 2018 kello 16.25 (EEST)
Antavat mutta eivät anna... CC-lisenssit ovat peruuttamattomia (lähde). Voit kertoa viestissäsi heille tämän tiedon. --Zunter (keskustelu) 15. elokuuta 2018 kello 18.07 (EEST)
Niin ovat mutta epäilin, että he eivät olleet ymmärtäneet lisenssiä oikein. Kaupallisen tv-sarjan CC-lisensointi (vaikkei siellä olekaan kokonaisia jaksoja vaan mainospätkiä) vaikutti niin erikoiselta, että halusin varmistaa asian. Lisenssin ymmärtämättömyys on toki huono puolustus, mutta pienimmällä haitalla varmaan päästään jos kuva deletoidaan, enkä usko että videoista on otettu muuta materiaalia Commonsiin. -kyykaarme (keskustelu) 15. elokuuta 2018 kello 20.40 (EEST)
Kerran kun on lisensoitu CC BY 3.0 -lisenssillä niin kyseisistä videoista voisi sitten tehdä vaikka luvallisia Ismo remixejä, että omaa tyhmyyttään ovat lisensoineet. --Zunter (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 14.24 (EEST)

Olin laittanut Ismon kuvan poistokeskusteluun lisenssiperuutuksen takia, mutta se säilytettiin. Laitoin kuvan sivulle mallineen ilmoittamaan, että tekijänoikeuksien haltija on vaihtanut lisenssin jälkikäteen. -kyykaarme (keskustelu) 25. lokakuuta 2018 kello 12.01 (EEST)

CC-Zero[muokkaa wikitekstiä]

Olisikohan tarpeen päivittää lisenssivalikoimaa ja lisätä sinne CC0? Ehkä jotkut taideteosten valokuvaajat voisivat haluta käyttää sitä public domainin sijasta. -kyykaarme (keskustelu) 22. elokuuta 2018 kello 23.08 (EEST)

Kyllä, ja eikö nuo mallineet pitäisi suojata muutoksilta? --Zunter (keskustelu) 23. elokuuta 2018 kello 16.01 (EEST)
Sotkemisen varaltako? Eipä niitä ole tähän mennessä sotkettu. -kyykaarme (keskustelu) 24. elokuuta 2018 kello 20.13 (EEST)

Tein mallineen {{Cc-zero}}. -kyykaarme (keskustelu) 3. syyskuuta 2018 kello 11.10 (EEST)

Elokuvan pysäytyskuvan tekijänoikeussuoja[muokkaa wikitekstiä]

Jos joku muistaa laittomasti ladattuja elokuvien pysäytyskuvia joita on käytetty kuvituskuvana muissa artikkeleissa, mutta sitten poistettu tekijänoikeusrikkomuksena, voisi ystävällisesti käydä ottamassa kantaa: [1]. Tekijänoikeusasiat ovat jatkuvasti retuperällä Wikipediassa, eikä niistä kukaan välitä kauniista puheista huolimatta. Kuva-asioista huolehti aiemmin Musamies joka savustettiin pois, muut eivät jaksa välittää, ellei kyseessä ole henkilöriita. --Abc10 (keskustelu) 5. lokakuuta 2018 kello 18.20 (EEST)--Abc10 (keskustelu) 5. lokakuuta 2018 kello 18.20 (EEST)

Commons ei ole Wikipedia, mutta Wikipedistit voisivat toki osallistua siellä keskusteluun aktiivisemmin. Linkittämääsi tapaukseen saattaa sopia Kopiraitti-sivuston ohje "Still-kuvan käyttö elokuvasta", jonka mukaan still-kuva "suojataan tekijänoikeuslain 49 a §:n tarkoittamana valokuvana eli ns. tavallisena valokuvana". ¬Antilope 5. lokakuuta 2018 kello 20.59 (EEST)
Tekijänoikeusasioihin en uskalla ottaa kantaa juristikoulutuksen puutteessa (teillä muilla se ilmeisesti on hankittuna), mutta valo- ja elokuvasta jotain ymmärrän. Minusta tekijänoikeusneuvosto tai Kopiraitti-sivuston copywriter sekoittaa käsitteitä käyttämällä elokuvaruutukaappauksen synonyymina still-kuvaa, joka on minusta ihan eri asia. Still-kuva on perinteisesti tarkoittanut kuvaussetissä otettavaa valokuvakameran kuvaa, joita yleensä ottaa erikseen palkattu still-kuvaaja harjoituksissa, kuvauksissa ja jopa erillisissä stillkuvaussessioissa. Ja mitä tulee osallistumiseen keskusteluun asiasta Wikimedia Commonsissa, se on vähän vaikeaa kun muudan kiistan suomalaisosapuoli korostaa ylemmyyttään viljelemällä siellä sellaisia sanoja kuin subterfuge, vexatious, anus probandi ja putative, joita useimmat englantia äidinkielenään puhuvatkaan tuskin ymmärtävät. – Kotivalo (keskustelu) 11. lokakuuta 2018 kello 00.29 (EEST)
Kukaan ei yllättäen tunnu muistavan näitä poistoja. Still-kuva on tosiaan valokuva eikä pysäytyskuva. Wikipediassa on käsittääkseni aktiivisena yksi juristin koulutuksen saanut henkilö, eikä hän osallistu näihin keskusteluihin juuri siksi. Maallikoiden mielipiteet ovat aina varmoja, ja harvinaisilla sanoilla viestinsä koristeleva varmaankin tekee vaikutuksen ainakin itseensä. Sanakirjoistahan niitä löytyy. Sain Kavin kannan kyseiseen kuvaan, ja lisään sen myöhemmin Commons-sivulle. --Abc10 (keskustelu) 11. lokakuuta 2018 kello 09.52 (EEST)
Antilope: Tervetuloa kommentoimaan Commonsiin, jos et ole vielä kommentoinut. --Abc10 (keskustelu) 11. lokakuuta 2018 kello 10.29 (EEST)

Tekijä sijansa saakoon myös mobiilimuokkaimessa[muokkaa wikitekstiä]

Huomio! Otsikosta huolimatta tämä keskustelu käsittelee visuaalista muokkainta eikä varsinaisesti mobiilikäyttöä. (katso komm.) (Selvennyksen lisännyt jälkeenpäin Pxos 3.11.2018.)

Mobiilimuokkain ei vieläkään hyväksy sitä, että viitteessä mainittaisiin siteeratun tai tietolähteen kirjoittajan eli tekijän nimi. Perinteisessä verkkoviitteessä tekijä on onneksi mahdollista mainita. Kysynkin taas kerran, onko tekijän mainitsemattomuus Suomen tekijänoikeuslain mukaista hyvän tavan noudattamista, onko se tekijänoikeuden loukkaus? Ja jos oikeasti ollaan tietosanakirjaa tekemässä, tekijä pitäisi mainita itsestään selvästi ilman laintulkintaa. Tekijän maininta kuuluu viitteistämisen alkeisiin ja Wikipedia näyttää huonoa esimerkkiä tässä asiassa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. lokakuuta 2018 kello 10.30 (EEST)

Kyllä se hyväksyy, mutta automaattinen viitteen täydennys ei vain aina osaa hakea tekijää viitteeseen. Se pitäisi osata täydentää mallineeseen itse, ja se kyllä onnistuu mobiilissakin. @Zache:--Olimar 25. lokakuuta 2018 kello 10.38 (EEST)
Pistetään heti alkuun selvyydenvuoksi, että kyse ei ole tekijänoikeudesta. Ei ole mitään lakisääteistä velvollisuutta pistää siihen edes lähdeviitettä saati sitten sitten, että laki sanoisi jotain siitä mitä tietoja lähdeiitteen pitäisi sisältää. Kohteliasta se toki on ja lähdeviitteen toimivuuden kannalta on hyvä, että siinä olisi mahdollisimman täsmälliset tiedot. Joka tapauksessa tekniikankahvihuone olisi varmaan parempi paikka tälle, mutta kirjoitetaan selostus silti tähän samaan.
Kuten Olimar tuossa totesikin, niin puuttuvat tiedot pitää itse osata lisätä. Käytännössä se viitteiden automaattinen täydennys toimii siten, että se lisää ne tiedot jotka a.) sivusto koneluettavassa muodossa ilmoittaa. Esimerkkinä vaikka Länsi-Suomi (näet tuon kun menet sivulle https://ls24.fi/uutiset/influenssarokotukset-alkavat-ensi-kuussa ja valitset näytä sivun lähdekoodi) joka käyttää FB:n Open Graph protocol mukaista tietojen tallennustapaa.
  <meta property="og:type" content="article" />
  <meta property="og:title" content="Influenssarokotukset alkavat ensi kuussa" />
  <meta property="og:description" name="description" content="Raumalla ja Eurajoellakin ensimmäiset rokotustilaisuudet ovat tiistaina 6.11." />
  <meta property="og:ttl" content="345600">
  <meta property="og:url" content="https://ls24.fi/uutiset/influenssarokotukset-alkavat-ensi-kuussa" />
  <meta property="og:site_name" content="LS24"/>
  <meta property="og:locale" content="fi_FI" />
...
  <meta property="article:publisher" content="https://www.facebook.com/lansisuomi" />
  <meta property="article:published_time" content="2018-10-25T10:21:57+03:00" />

Käytännössä kuitenkin sivustot ovat pistäneet vain ne asiat kuntoon joita tarvitaan jotta uutiset näkyvät hyvin Facebookissa, Twitterissä, Googlen hakutuloksissa tms ja muut tiedot kuten päivämäärä tai tekijä ovat vähän lapsipuolen asemassa. Loput tiedot periaatteessa pystytään lukemaan tekemällä sivustokohtaisia parsereita Zoteroon (ks. mw:Citoid/Creating_Zotero_translators). Me ei kutenkaan pystytä tekemään sivustokohtaisia parsereita jokaiselle maailman sivustolle ja sivustojen rakenne myös muuttuu, niin viimekädessä kyse on siitä, että sivustot itse pistäisivät julkaisemansa metadatan kuntoon. --Zache (keskustelu) 25. lokakuuta 2018 kello 11.08 (EEST)
Puhutaanko tässä siis Visuaalisesta muokkaimesta? -kyykaarme (keskustelu) 25. lokakuuta 2018 kello 12.28 (EEST)
Joo, sori käytin väärää sanaa. Tilanne on kuitenkin se, että Wikipediaan tulee nyt epäjohdonmukaista tietoa viitteiden kautta tietolähteiden tekijoistä, eli osassa viitteistä tekijä mainitaan ja osassa ei. Wikipedia ei saisi antaa sellaista kuvaa, että se väheksyy, aliarvioi tiedon tuottajia eli tekijöitä henkilöinä tai hämärtää heidän roolejan. Eikös vaan? --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. lokakuuta 2018 kello 12.44 (EEST)
Tekijyyttä pitäisi mielestäni arvostaa varsinkin sillä tavalla, että tekijänä ymmärretään ja mainitaan myös tietolähteiden viitteissä alkuperäisen tiedon tekijä tai tekijät. Heitä voi verrata alkuperäisten tekijänoikeuksien omistajiksi, jotka ovat henkilöitä. Yleisessä kielekäytössä kuulee tekijyyttä jatkuvasti yleistettävän tapaan "Helsingin Sanomat kirjoittaa", joka on klassinen ns. kesätoimittajatöppäys, kun moinen lehti ei ole koskaan kirjoittanut yhtään mitään. Henkilötekijyyden korostaminen on tärkeää, koska tieto siitä, kuka tiedon on tuottanut auttaa lähdekritiikissä, johon Wikipediakin osaltaan pohjautuu, eli tietolähteen luotettavuuden ja arvon miettimisessä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. lokakuuta 2018 kello 13.11 (EEST)
Millä tavalla itse lisäät viitteet, käytätkö jotain apuvälinettä tai muokkausikkunan alapuolella olevia viitemallineita tai jotain muuta keinoa? -kyykaarme (keskustelu) 25. lokakuuta 2018 kello 14.15 (EEST)
Kesätoimittajia on turha syyllistää. Se on vanha tapa ilmoittaa "tekijä", koska sanomalehdissä ei ennen ollut tapana merkitä jutun kirjoittajaa, jos kyse oli rivitoimittajasta. Siitä juontuu tapa sanoa "Savon Sanomat kirjoittaa", ja syvälle se on juurtunut, varsinkin vanhemman väen keskuudessa. Muistan itsekin kuinka aikoinaan ihmettelin ruotsalaisten lehtien tapaa tuoda tekijä esiin. --Abc10 (keskustelu) 25. lokakuuta 2018 kello 14.19 (EEST)
Kyykäärme, käytän viitteissä vanhanmallisia mallineita, koska niillä saa aikaan tarkempaa jälkeä. Tänään lisäsin erääseen visuaalisella muokkaimella tehtyyn viitteseen tekijän väliin. Visuaalinen muokkain on tässä työläämpi. Abc10, joo 1950-luvun lopulta alkaen taidekriitikotkin alkoivat käyttää oikeita nimiä vähitellen. Nykyisin toimituksissa jätetään esim. lyhyistä uutisoinneista kirjoittajien nimet pois, mutta tekijöitä mainitaan varsin usein ja ihan oikeutetusti. Jos tekijän nimi mainitaan julkaisun yhteydessä, se pitäisi kyllä mainita Wikipedian viitteessäkin, olipa se tehty millä tavalla tahansa. Nimen jättäminen pois on tökeröä, vastoin kaikkia notaatiokonventoita.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. lokakuuta 2018 kello 22.12 (EEST)
Ilman visuaalista muokkainta tehtyyn viitteeseen lisäsit jälkikäteen paljon enemmän kuin pelkän tekijän [2]. Uudet käyttäjät eivät usein osaa käyttää mallineita, ja tavallinen muokkausikkuna näyttää käyttäjälle vain tyhjän laatikon, johon kirjoittaa viitteen sisältö, joka voi usein olla pelkkä nettisivun osoite. Myös kokeneet käyttäjät voivat joskus lisätä viitteen nopeasti kirjoittamalla ref-tagien sisään vain esim. nettiosoitteen ja sen otsikon. Visuaalinen muokkain sen sijaan valitsee oikean viitemallineen ja täyttää sen automaattisesti niillä tiedoilla, jotka se saa lähteestä haettua. Käyttäjä saa siis viitemallineen tehtyä ja täytettyä, vaikkei edes tietäisi mikä "malline" on. Tekijä ja muut puuttuvat kohdat on helppo lisätä viitteeseen visuaalisen muokkaimen avulla ennen tallentamista. Se että käyttäjä ei välttämättä niin tee, ei ole tekniikan syy, ja Zache onkin jo selittänyt miksi Visuaalinen muokkainkaan ei ihan kaikkeen pysty, mutta missään tapauksessa se ei estä tekijän lisäämistä.
Itse en lisää mitään viitemallineita käsin, vaan käytän ProveIt-pienoisohjelmaa, joka käyttää samaa tekniikkaa kuin visuaalinen muokkain. Suosittelen automaattisen viitteentäydennyksen käyttämistä sekä uusille että vanhoille käyttäjille, se helpottaa viitteiden tekemistä huomattavasti. Englanninkielisessä Wikipediassa tekniikka on kehittynyt jo niin pitkälle, että se on tarjolla kaikille suoraan tavallisessa muokkausikkunassa. -kyykaarme (keskustelu) 26. lokakuuta 2018 kello 23.32 (EEST)
Teen kuten Kulttuurinavigaattori, lisään viitteet viitemallineilla "vanhanaikaisesti". En tunne siinä mitään vaikeutta, jota pitäisi helpottaa. Visumuokkaimen jälkiä saa välillä korjailla ja se lisää viitteeesen ilmeisesti tiedot jotka se sattuu irti saamaan, mikä ei tarkoita sitä, että viitteet tulisivat kunnolla merkityiksi. --Htm (keskustelu) 27. lokakuuta 2018 kello 00.10 (EEST)
Kannattaa kokeilla ProveItia. Sillä tekee esimerkiksi ISBN:stä kirjaviitteen kuin itsestään. Voit ihastua. Sitä voi käyttää salaa, eikä kukaan saa tietää uudesta ystävästäsi. -kyykaarme (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 11.14 (EET)
Tässä keskustelussa on käsitelty sitä, miten muokkaajat voisivat lisätä tekijän nimen verkkoviitteisiin visuaalisessa muokkaimessa. Tekijän nimi ei siis ole toistaiseksi sisäänrakennettu ominaisuus muokkaimessa ja muokkaajan on osattava tehdä erilaisia lisätoimia, jotta tekijän nimi näkyisi viitteessä. Wikipediaa tehdään kuitenkin lukijoille, ja tärkeää olisi saada aikaan sellaisia viitteitä, joista tietolähteen olennaisimmat perustiedot näkyvät. Pitäisikö ryhtyä järjestämään jonkinlaisia kilpailuja tai kampanjoita aiheesta "tekijä esiin Wikipedian viitteisiin"? Tämähän olisi myös osa näitä kattavuuteen tai tietoaukkojen umpeenkuromiseen liittyviä asioita, joista Wikimediassakin on viime aikoina puhuttu. Ehkä ne muokkaajat, joilla ei ole paljon kokemusta tieteellisen viitejärjestelmän kirjoittamisesta eivät ymmärrä, että tekijän maininta on oleellista ja keskeistä myös Wikipediassa. Olipa miten oli, tämä on tärkeä Wikipedian laatua koskeva aukko.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. lokakuuta 2018 kello 15.31 (EET)
"Tekijän nimi ei siis ole toistaiseksi sisäänrakennettu ominaisuus muokkaimessa" väitteesi ei pidä paikkaansa, ja asia selitettiin jo ensimmäisissä saamissasi vastauksissa. Myös tällä keskustelulla on lukijoita, joita ei pidä johtaa harhaan. -kyykaarme (keskustelu) 3. marraskuuta 2018 kello 01.13 (EET)

EU-asetustekstit[muokkaa wikitekstiä]

Karjalanpiirakka-artikkelissa on suoraa tekstiä EU-asetukseen liittyen. Kyseessä on artikkelin kappale Aito perinteinen tuote. Alkuperäinen teksti löytyy artikkelin lähteestä nro 1.

Onkohan kyseessä tekijänoikeusrikkomus vai onko EU-lainsäädäntö "valtiosopimus tai muu vastaava kansainvälisiä velvoitteita sisältävä asiakirja", kuten ohjeessa todetaan. --Huhdanjo (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 10.10 (EET)

Tuohan on neuvoston asetus. Ei lakeihin ja asetuksiin ole tekijänoikeutta Korpela Tekijänoikeuslaki. --Jmk (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 10.27 (EET)
Siis EU-asetukset - koskiessaan Suomea vai yleisestikin? - ovat tekijänoikeudettomia. Niistä - ja perusteluista myös - voi kopioida surutta tekstiä suoraan Wikiin? Lähteistäen toki. --Huhdanjo (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 10.37 (EET)
Lakitekstejä voi aina kopioida. Omat tulkinnat menevät metsään, yleensä. --Abc10 (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 10.43 (EET)
Eihän tuo Suomen tekijänoikeuslaki koske kuin Suomen omia säädöksiä. Muun muassa Britanniassa kaikki lakitekstit olivat perinteisesti "Crown Copyright" eli tekijänoikeudet säädösteksteihin omisti valtio/kruunu/kuningatar, eikä tekstiä saanut toistaa tai julkaista ilman erillistä lupaa (ennen vuotta 2000). On kuitenkin myös ymmärrettävä tekijänoikeudesta vapauttamisen peruste Suomessa eli tiedon vapaa kulku. Lait ja asetukset ovat tekijänoikeudesta vapaita lähinnä sen vuoksi, että niitä voisi vapaasti levittää mahdollisimman laajalle ja käyttää ilman, että olisi vaaraa tekijänoikeuden loukkaamisesta. Toiseksi olisi mahdoton ajatus se, että lakitekstiä pitäisi kirjoittaa "omin sanoin" referoiden, jotta tekijänoikeutta ei loukattaisi. Siksi on sallittua käyttää (Suomen) lakitekstiä sellaisenaan vapaasti. Jos siis on tärkeää välittää informaatiosisältö täsmälleen ja kirjaimellisesti sellaisena kuin se on säädöksessä, niin silloin on huomattavan järkevää tulkita myös EU-tason säädökset tekijänoikeudesta vapaiksi (Suomessa).

Mainitussa tapauksessa näyttää kuitenkin siltä, että kyseessä ei ole mikään asetusteksti vaan Pohjois-Karjalan Maaseutukseskus/Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus -nimisen hakijan tekemä rekisteröintihakemus, joka on vain pantu liitteeksi EU-asiakirjaan. Se ei siis ole asetustekstiä vaan asetukseen sisältyvä tai liittyvä erillinen, itsenäinen teksti. Suomen tekijänoikeuslaissa ei ole vapautettu tekijänoikeudesta "itsenäisiä teoksia, jotka sisältyvät momentissa tarkoitettuihin asiakirjoihin". Tuo lienee itsenäinen teos, joka sisältyy asiakirjaan, joten se ei vissiin olisi tekijänoikeudesta vapaa edes Suomessa. Voi siis olla, että teksti on tekijänoikeuden loukkaus ja pitäisi poistaa.

--Pxos (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 12.10 (EET) Kommenttia muutettu. Perustelut alla olevassa toisessa kommentissa. --Pxos (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 13.25 (EET)

Vastaava "lakiin liittyvä, erillinen, itsenäinen teksti" lienee esim. lain perusteluteksti, joita on hallituksen esitysten alussa. Nekään eivät ole kopioitavissa sellaisenaan. --Huhdanjo (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 12.45 (EET)
Heh, tulee kahden tason vastaus. Ensinnäkin nähdäkseni (Suomen) hallituksen esitykset ovat selvästi lain 9 §:n 1. mom. 4. kohdan tarkoittamia "viranomaisen tai muun julkisen toimielimen päätöksiä tai lausumia", joten kyllä ne ovat tekijänoikeudesta vapaita. Sitten seuraakin suora sitaatti hallituksen esityksestä (HE 28/2004, PDF-asiakirja, sivu 80), jossa puhutaan tekijänoikeuslain 9 §:stä. Se kuuluu näin: "Tekijänoikeuslain 9 §:n mukaan lakeihin ja asetuksiin sekä viranomaisen tai muun julkisen elimen päätöksiin ja lausumiin ei ole tekijänoikeutta. Säännöksen piiriin kuuluvat sekä Suomen että muiden maiden lait ja asetukset sekä viranomaisten tai muiden julkisten elinten päätökset ja lausumat. Säännöksen piiriin kuuluvat myös esimerkiksi Euroopan unionin lainsäädäntö ja valtioiden väliset kansainväliset yleissopimukset." Hallitus on siis esittänyt, regeringen har förevisat, että EU-tason säädökset ovat tekijänoikeudesta vapaita. Näin ollen Wiki-tietokokoelmiin voidaan kopioida EU-säädöstekstiä sellaisenaan. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiseikkaa, että alkuperäisessä kysymyksessä mainittu karjalanpiirakoiden valmistuksen määrittelykuvaus ei ole säädös vaan yksityisen ihmisryhmittymän kirjoittama hakemusteksti. Se ei menetä tekijänoikeuttaan sen vuoksi, että se on otettu jonkin päätöksen liitteeksi. --Pxos (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 13.25 (EET) Kommenttia muutettu. Perustelut jälleen alempana olevassa kommentissa. --Pxos (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 17.33 (EET)
Meninpä hämyyn, kun viitatussa dokumentissa [3] oli otsikon näköinen teksti "NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 2082/92". Tyhmempi hallintoalamainen voisi tuosta luulla, että dokumentti on siis tuon numeroinen neuvoston asetus. Ehei! Se asetus vaan sattumalta mainitaan siinä kohdassa ja se maininta vaan sattumalta näyttää otsikolta. --Jmk (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 13.35 (EET)
Onhan tässä kuitenkin rajanvetoakin olemassa. Tekijänoikeusneuvosto on katsonut lausunnossaan numero 1997:6, että "[l]ääkkeiden valmisteyhteenvedot jäivät tekijänoikeuslain 9 §:ssä tarkoitetun viranomaisen päätöksen osana vaille tekijänoikeussuojaa". Siinä on perusteena julkisuusintressi. On tärkeää, että jokainen voi saada informaatiota lääkkeiden turvallisesta käytöstä ilman, että tekijänoikeus estää informaation levittämistä vapaasti. Pitää sitten miettiä, onko jokaisella oikeus saada tieto karjalanpiirakoiden oikeasta valmistustavasta ja onko tuo sitten rinnastettavissa lääkkeiden valmisteyhteenvetoihin niin, että myös karjalanpiirakoiden resepti on tullut osaksi viranomaisen asiakirjaa. Jos valmistusmääritelmä on tullut osaksi EU:n toimielimen päätöstä, se on tekijänoikeudesta vapaa. Jos se on erillinen asiakirja, se ei ole tekijänoikeudesta vapaa. Mene ja tiedä. Istu ja pala. --Pxos (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 13.48 (EET)
Karjalanpiirakan oikea tekotapa on olennaista nimisuojan noudattamisen kannalta: nimeä voi käyttää vain, jos tekee piirakoita hakemuksessa määritellyllä tavalla. Muualla ei määrittelyä ole. Näin ollen resepti on osa asetuksen sisältöä. --Huhdanjo (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 15.57 (EET)
Tuossa mainitsemassani tekijänoikeusneuvoston lausunnossa (nro 6/1997) on sivun 5 kolmannessa kappaleessa sitaatti tekijänoikeuskomitean VII mietinnöstä. Tässä ote sitaatista: "[--] jos viranomainen liittää päätökseensä tai lausumaansa yksityisen lausunnon tai siteeraa sitä, tulee se liitetyltä tai siteeratulta osin osaksi päätöstä tai lausumaa ja jää vaille tekijänoikeussuojaa. [--]." Koska peräti komiteamietinnössä asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, että viranomainen voi ottaa yksityisen lausuman (eli kirjoitelman) osaksi päätöstä ja niin muodoin ikään kuin hävittää sen tekijänoikeuden – siltä osin kuin se on (olennainen) osa päätöstä – niin tekijänoikeuden voi tosiaan ilmeisesti menettää tuolla tavoin, koska julkisuusintressi on painavampi kuin tekijän suojaamisen intressi.

On sitten kovin jännittävä lisäkysymys, mikä on tekijänoikeuden tuhoutumisen ulottuvuus. Luultavasti yksityinen lausuma saadaan jatkossa julkaista vain osana viranomaisen päätöstä eikä se itsessään menetä tekijänoikeutta pysyvästi ja kokonaan. Jos vaikka on kirjoitettu essee, joka on tekijänoikeuden suojaama, ja sitten essee otetaan osaksi viranomaisen päätöstä, niin lienee järkeenkäypää, että esseen voi vapaasti julkaista vain silloin, kun julkaistaan myös se päätös, jonka liitteenä essee on. Ei liene tarkoitus, että viranomaistoiminnan johdosta esseestä tulee "public domain". Jos tällaisen ajatelman hyväksyy, niin sitten tosiaan pitää miettiä sitä, onko mainittu karjalanpiirakoiden valmistusohje tekijänoikeudesta vapaa ainoastaan yhdistyneenä neuvostoliittoneuvoston päätökseen nimisuojasta, mutta tekstin irrottaminen erikseen julkaistavaksi olisi tekijänoikeuden loukkaus. Ken tietää, Barbie ei.

--Pxos (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 17.33 (EET)

Vapaasti muokattavissa, onko myös vapaasti lainattavissa?[muokkaa wikitekstiä]

Erään puolueen kansanedustajaa kurmootettiin Twitterissä , kun havaittiin kopioineen tekstiä eräästä artikkelista. Kuvien kanssa tekijänoikeus on selvää, mutta miten artikkelin kopioiminen tai osia siitä. Minusta olisi rehellistä mainita edes artikkeli mistä on kopioitu tai "Lähde:Wikipedia" Jukka Wallin (keskustelu) 29. lokakuuta 2018 kello 10.20 (EET)

Kysymys koskee siis Wikipedian artikkelitekstiä, eikös niin? Wikipedian artikkelithan on julkaistu sivujen alalaidasta löytyvällä CC-BY-SA-lisenssillä, jonka mukaan aineistoa saa käyttää, kun mainitsee vähintään kirjoittajan/kirjoittajat ja sen lisäksi pitää huolta siitä, että uudessakin paikassa kerrotaan, että lisenssi on voimassa sielläkin, eli tekstin saa kopioida yhä uudestaan samoin ehdoin. Käyttöehdoissa taas sanotaan, että riittävä attribuutio on tehdä hyperlinkki Wikipediaan eli jos käyttää esitelmässään tekstiä Wikipedian artikkelista Kissa, niin jonnekin pitää panna vähintään URL-osoite tänne (toisin sanoen https://fi.wikipedia.org/wiki/Kissa). Sitten tietysti on olemassa sitaattioikeudellinen hyvä tapa, ja joissain tapauksissa voi noudattaa myös hyvää tieteellistä käytäntöä, johon totta kai kuuluu lähteen mainitseminen selvästi, tarkasti ja tehokkaasti. --Pxos (keskustelu) 29. lokakuuta 2018 kello 10.40 (EET)
Summa hummarum: paras tapa olisi tehdä sitaatti Wikipediasta otetusta tekstistä, merkitä tekstiosuus selvästi sitaatiksi lainausmerkeillä tai muuten erottamalla se omasta tekstistä, tehdä näkyväksi, että teksti on lainattu Wikipediasta, ja panna alaviitteeksi näkyviin linkki Wikipediaan. Tuo on kuitenkin sen verran haastava temppu, että siinä on helppo epäonnistua ja mennä siitä, missä https://fi.wikipedia.org/wiki/Aita on matalin. Lisäksi pitää muistaa inhimillinen tekijä: jos omat aivot eivät kykene tai ehdi tuottamaan tekstiä, sitä voi varastaa muualta. Niin on tehty aina. Äänestäjät onneksi voivat vaaleissa ottaa huomioon myös tekijänoikeuksien rikkomukset tai plagioinnin. --Pxos (keskustelu) 29. lokakuuta 2018 kello 10.51 (EET)
Tämä on valitettavan yleistä (esim. Ruotsin yleisradio).--MAQuire (keskustelu) 29. lokakuuta 2018 kello 14.31 (EET)
Mikä? Twitterissä kurmottaminen, kopiointi, rehellisyys? --Abc10 (keskustelu) 29. lokakuuta 2018 kello 15.09 (EET)
Olen useamman kerran tavannut sekä itse Wikipediaan kirjoittamaani tekstiä että muiden Wikipediaan kirjoittamaksi tunnistamaani tekstiä mm. lehtiuutisissa, tietokirjoissa ja esitteissä (sekä oman että muiden kirjoittaman tekstin kohdalla tämän huomaa kun yht äkkiä alkaa tulla uskomattoman kökköä mutta samallla tuttua fraseologiaa). Toisaalta esim. mielipidekirjoituksissa olen nähnyt usein lainattavan Wikipediaa: "Wikipedian mukaan....". Se on kai se asiallinen tapa tai ainakin lähellä sitä jos Wikipediaa haluaa lainata.--Urjanhai (keskustelu) 29. lokakuuta 2018 kello 15.18 (EET)
Lainaaminen ja kopioiminen pitäisi kuitenkin erottaa. Lainaaminen voi parhaassa tapauksessa olla tiedonhakua. Jos luen artikkelin kissa ja sitten kerron kissoista blogissani, voin joko omin sanoin tarinoida miukulaisista tai paljastaa, että olen sivistänyt itseäni Wikipediasta. Sen sijaan tekstin uudelleen käyttämistä (eli suoraa kopiointia) säätelevät lisenssi- ja käyttöehdot. Tosin tuo teksti "Wikipedian mukaan" on kuitenkin sata kertaa parempi kuin ilman sitä. Vaikka ei tarkasti käyttöehtoja noudattaisikaan, ainakin tulee näkyväksi, että jotain on haettu, noudettu tai katsottu Wikipediasta. Pro graduihinkin voisi panna alkuun tekstin "kiitän kaikkia tämän opinnäytteen kirjoittajia" niin ei tulisi turhia plagiointisyytöksiä myöhemmin. --Pxos (keskustelu) 30. lokakuuta 2018 kello 10.45 (EET)
Tietokirjoissa olisi kuitenkin erityisen tärkeää pidättyä käyttämästä Wikipediaa lähteenä lainkaan edes viitaten, koska muuten on vaara, että tietokirja ikään kuin kontaminoituu Wikipedian lähteenä käyttökelvottomaksi, mikä etenklin muuten hyvän ja hyödyllisen tietokirjan tapauksessa on harmillista ja tarpeetonta. Samaa tietysti voi suositella opiskelijoillekin ihan vain heidän omaksi parhaakseen ja oppimistuloksen paranramiseksi. Amk-opiskelun osalta Wikipediaa opiskelun lähteenä on tutkittu jopa tämän vuoden alkupuolella tarkastetussa väitöskirjassa, jonka on tehnyt monille varmaan myös wikipedistinä tuttu Käyttäjä:Juha Kämäräinen. En ole vielä ehtinyt tutustua tähän tutkimukseen, joten suositus opiskelijoille siis tässä vain omalla järjelläni.--Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2018 kello 11.12 (EET)
Tuosta kontaminaatio-ajatuksesta voi toki ottaa mallia radiohiiliajoituksessa yleisesti käytetystä rajavuodesta 1950. Jos siis tietokirja on painettu tai opinnäyte on valmistunut ennen vuotta 2001, niin se ei todennäköisesti ole wikitiedon saastuttama, koska Wikipedia syntyi 15.1.2001. --Pxos (keskustelu) 30. lokakuuta 2018 kello 11.36 (EET)
Verkkosivuja voidaan päivittää ilman että kukaan tietää milloin päivitys on tehty, ellei vanhoja versioita löydy arkistoista. Joskus vrkkosivujen lähteinä kuitenkin lukee muun ohella Wikipedia, mutta ei ole eritelty mikä on mistäkin lähteestä, ja olen hylännyt ne kontaminoituneina. Rehellisyys koitui tässäkin sivustojen tappioksi, kuten elävässä elämässäkin näinä valeuutisten aikoina. --Abc10 (keskustelu) 30. lokakuuta 2018 kello 12.46 (EET)
Tulisi ottaa valistus- ja sivistysprojektiksi tietokirjailijoiden, julkaisuja ja selvityksiä tuottavien tutkijoiden (esim. museoissa) sekä verkkosivuja tuottavien kansalaisorganisaatioiden valistaminen tästä periaatteesta. Vaikka tämä onkin meidän jokaisen asia, niin paikallinen wikikimedian chapter lienee parhaassa asemassa kohdistamaan täsmätiedotusta esim. alan organisaatioiden kautta (mihin tietysti kuuluu tiedon levittäminen ilosanomana eikä toruen). @Kulttuurinavigaattori: --Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2018 kello 17.06 (EET)
Aika järkyttävää lukea, että olet tunnistanut tietokirjassa tekstiä Wikipediasta. Sellaisesta pitäisi nostaa kunnon meteli, niin ehkä kustantajat eivät kehtaisi niin enää tehdä. Mitä virkaa on epäluotettavalla tietokirjalla? Hesari kirjoitti tietokirjojen tasosta 6.10. Wikipediasta siinä ei puhuta, mutta kirjojen huonosta tasosta yleensä: ”Puiden seksielämä on aika samanlaista kuin ihmisten”, meille uskotellaan – Tietokirja voi väittää mitä tahansa vastoin totuutta "Kaikki kustantajat eivät ehdi tai välitä tarkistaa. Osa tarkistaa uutterasti. Saman kustantajan valikoimaan voi kuulua sekä huolella toimitettuja että hutiloiden julki saatettuja tietokirjoja." Itse yritän aina etsiä tietoa kustantajasta, ennen kuin hankin kirjan tai käytän sitä lähteenä. Nykyään on myös paljon omakustannekirjoja, joiden taustasta ei välttämättä saa selvää. -kyykaarme (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 21.39 (EET)

SS Galekan uppoamis kuva[muokkaa wikitekstiä]

Onko tämä minun lisäämäni kuva laillinen Commonsissa, kun tämä kuva on otettu yli 100 vuotta sitten vuonna 1916, sinä vuonna jona SS Galeka upposi. Linkki kuvaan tästä --> kuva. AkselHelp (keskustelu) 2. marraskuuta 2018 kello 23.16 (EET)

Tulkintani mukaan se on vapaa kuva. Kuka tahansa olisi voinut ottaa sen, joten se on vapaa vaikka tekijää ei ilmoiteta. Toinen asia on, että kuva on laadultaan surkea, ollut ilmeisesti taskun pohjalla ja kastunut. Mutta ehkä se puolustaa paikkansa kenties ainutkertaisena todisteena uppoamisesta. Jos parempia löytyy, sen voi korvata. --Abc10 (keskustelu) 3. marraskuuta 2018 kello 10.56 (EET)
Pystyyko tuollaisen kuvan laittamaan Commonsiin jos siellä antaa nuo tiedot mitä AkselHelp on laittanut kun on tallentanut kuvan sekä tuon {{PD-Finland50}} mallineen kun tallentaa sen? Minullekin on tullut vastaan yhtä vanhoja kuvia joita olisin halunnut tallentaa mutta tekijänoikeuslakien sekavuuden ja lisenssiviidakon vuoksi olen jättänyt sellaisen väliin. --Linkkerpar 3. marraskuuta 2018 kello 12.17 (EET)
Kyllä pystyy, ellei ole jostain taidekuvasta kyse, jonka tekijän kuolemasta ei ole riittävästi. Löysin kuvalle alkulähteen, jossa sanotaan "copyright expired" eli tekijänoikeussuoja lakannut. Sieltä voi luntata tietoja kuvaan: [4] --Abc10 (keskustelu) 3. marraskuuta 2018 kello 12.35 (EET)
Siitä vain, että eihän PD kytkeydy Suomeen, joten ei mitään Finlandia-hyhmiä siihen. Malline lisäksi tuottaa tekstin, joka väittää, että kuva on julkaistu ensimmäisen kerran Suomessa, mikä ei varmaan pidä paikkansa ollenkaan. Commonsista varmasti löytyy sopiva PD-malline, kun etsivä löytää sen. --Pxos (keskustelu) 3. marraskuuta 2018 kello 14.15 (EET)
Hyvä kun on nuoria tarkkoja silmiä. Linkittämälläni lähdesivulla on pelkkä PD. Satuin muuten katsomaan itse artikkelia, ja siihen oli tehtävä korjauksia enemmän kuin kohtuudella voi vaatia. Aloittelevalla wikikääntäjällä pitäisi olla tutor, joka tarkistaa käännökset, mutta kyllä ensin pitäisi olla peruskielitaito hallussa. --Abc10 (keskustelu) 3. marraskuuta 2018 kello 18.31 (EET)
Anteeksi, mutta kun en löytänyt muuta PD-mallinetta joten en ollut varma mitä laittaa, kun laitoin tuon kuvan Wikipedia Commonsiin. AkselHelp (keskustelu) 4. marraskuuta 2018 kello 00.14 (EET)

Miten menetellään, jos käyttäjä ilmoittautuu tekstin kirjoittajaksi?[muokkaa wikitekstiä]

Keskustelussa Keskustelu:Kielivähemmistöt Suomessa kävi ilmi artikkelista muuten keskusteltaessa, että artikkelin aloittaja ei ollutkaan artikkelin ensimmäisen version kirjoittaja, vaan aloittaja sanoi talllentaneensa toisen henkilön kirjoittaman valmiin artikkelin. Keskustelussa todettiin että vaihtoehtona on joko luvan haku OTRS-järjestelmän kautta (Wikipedia:OTRS) tai tekstin tallentaminen itse. Kirjoittajaksi ilmoittui sitten tunnuksen luonut käyttäjä ja tallensi artikkelin hiukan toisella nimellä (nimestäkin oli keskusteltu). Sitten eräs keskusteluun osallistunutt esitti ettei tämä käykään? Mutta miten on? --Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2018 kello 16.39 (EET)

Tekstin tallentaminen toisella nimimerkillä kun se on jo kerran tallennettu, ei poista ongelmaa. Juuri luotu nimimerkki voi olla kuka tahansa, vaikka minä tai käyttäjä N. Tässä vaiheessa mahdollinen ratkaisu on enää OTRS-lupa. --Abc10 (keskustelu) 9. marraskuuta 2018 kello 16.52 (EET)
Yleisestihän Wikipediassa kuka tahansa voi olla kuka tahansa. Mutta voi olla, että epäselvyyksiä kertyy liian paljon, en osaa sanoa, siksi kysyinkin. Rinnasteinen tapaus on joskus aiemmin muutaman kerran vastaan tullut, jossa joku käyttäjä sijoitaa luomaansa artikkeliin tekstiä, joka on julkaistu muualla ja sanoo olevansa tekstin kirjoittaja. En edes muista enää, miten tuolloin on menetelty ja mitä menettelyä on suositeltu. Luultavasti useimmiten tilanne on kääntynyt siihen, että on todettu tekstien tyylilajinb olevan eri, jolloin tekstiä on joka tapauksessa muutettava, ja ongelmasta on päästy sillä.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2018 kello 21.42 (EET)
Aiheeseen liittyen, kun teksti on mahdollisesti tekijänoikeusrikkomus, pitäskö se poistaa myös artikkelihistoriasta? Tämä koskee muutamaa muutakin artikkelia. J.K Nakkila (keskustelu)
Asiasta keskusteltiin Hurryganesin edellisen tekijänoikeusrikkomuksen yhteydessä[5], ja siellä viitataan viellä johonkin aiempaan, ja ainakin Hitler-tapauksessa kopio on yhä sivuhistorian kautta luettavissa. Hurryganes väittää että hänellä on lupa, mutta pelkkä väite ei riitä, vaan lupa pitää esittää kirjallisena eikä Hitler-tapauksessa sellaista ole. --Abc10 (keskustelu) 9. marraskuuta 2018 kello 17.11 (EET)
Väitettyä "Hurryganesin edellistä tekijänoikeusrikkomusta" vuodelta 2017 ei käsittääkseni voi mitenkään todentaa. Kuten jo vuoden 2017 keskustelussa todettiin, Hitler-artikkelista poistetut HS-arvion tekstinpätkät ovat nimittäin olleet jo vuodesta 2013 kokonaisuudessaan luettavissa käyttäjä Kahkosen alasivulla CC BY–SA -merkinnällä, ja ovat yhä siellä sellaisenaan. ¬Antilope 10. marraskuuta 2018 kello 02.58 (EET)
Ai nyt hokasin tämän. Se, että on pantu alasivulle tekijänoikeuden suojaamaa tekstiä, ei suinkaan liitä siihen CC-lisenssiä. Tuo lisenssiteksti tulee Wikipedian kaikille sivuille ja on tuossa tapauksessa väärin. Kyseessä on tilanne, missä Hesarin teksti on vain omin luvin napattu tänne periaatteella "Jos sivustollani on tekijänoikeusrikkomuksia, niin poistan ne, mikäli huomautetaan". Noista Wikipediassa on ennenkin huomautettu eli on sanottu useaan kertaan, että oikea vastaus klassiseen kysymykseen "Oletko jo lakannut hakkaamasta vaimoasi?" ei suinkaan ole "En ole lopettanut. Lopetan vasta, jos joku sanoo, että vaimonhakkaaminen on tekijänoikeuden loukkaus." Wikipedialta menee uskomattomuus, jos toinen käsi valvoo tekijänoikeuksia ja toinen käsi tekee niitä itse. --Pxos (keskustelu) 10. marraskuuta 2018 kello 15.45 (EET)
Muutin keskustelun otsikkoa tarkemmaksi. --Pxos (keskustelu) 9. marraskuuta 2018 kello 20.42 (EET)
Se muuttui epätarkemmaksi. Kysymys oli se, voimmeko toimia sen mukaan, että toinen on on toinen, jos toinen sanoo olevansa toinen. Toisen nimissä julkaisemisesta ei kysytty mitään.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2018 kello 21.20 (EET)
Korjasin nyt otsikon vastaamaan sitä, mitä kysyttiin.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2018 kello 21.23 (EET)

No nyt alkuperäisessä viitatussa artikkelissa artikkelin aloittaja ilmoittaakin sittenkin olevansa artikkelin kirjoittaja ja että toinenkin tunnus oli hänen luomansa. Eli kysymys raukeaa. --Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2018 kello 22.26 (EET)

Minulla on sellainen suolenkurina, että Wikipediassa on näinä päivinä jotenkin erityisen paljon kummallista sähellystä tunnusten ja identiteettien kanssa. Sukkanukkeja huiskitaan kumoon kymmenittäin toisella puolella ja tässä sitten yksi käyttäjä onkin kaksi ihmistä ja sitten taas yksi ihminen. Yhteisö käyttää sitten aikaansa tällaiseen hööheli-haaheliin ja keskustelee vakavasti kaiken maailman puliveivareiden vuoksi. --Pxos (keskustelu) 9. marraskuuta 2018 kello 23.13 (EET)
Tällaisessa ankkalammessa se on jokseenkin turhaa. Voisi sanoa kuten tunnetussa elokuvassa Casablanca: "Arrest the usual suspects." Vakavin muistamani väärinkäytös, josta tuli laaja korjausprojekti, oli Käyttäjä:Crash, mutta siinäkään väärinkäytös ei liittynyt identiteettiin. Muut ovat ylensä krapisseet maahan niin kuin omenat puusta.--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2018 kello 14.08 (EET)
Niin, mutta joka kerta yhteisö keskustelee siitä, kuinka kauas puusta omenat ovat pudonneet. Joka syksy käydään sama keskustelu, missä "syksy" tarkoittaa kulloistakin vuodenaikaa, jolloin sukat täytetään omenoilla, voi olla joulukin. Sellaisessa suljetussa ankkalammessa, missä kirjoittajat saavat kirjoitusoikeudet pärstäkertoimella (esim. Tieteen termipankki), yhteisö voi keskustella laadusta tai käsitteiden määritelmien yksityiskohdista ja keskittyä riitelemään sisällöstä, kun taas Wikipediassa, vapaassa käymälässä, aikaa kuluu siihen, että täällä vedätetään ovista ja ikkunoista. --Pxos (keskustelu) 10. marraskuuta 2018 kello 15.26 (EET)