Wikipedia:Kahvihuone (tekijänoikeudet)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Upseerikuvat[muokkaa wikitekstiä]

Voiko näitä Kadettikunnan sivuilla olevia virallisia SA-kuvia käyttää referenssikuvina ao. kenraalia koskevassa artikkelissa? http://www.kadettikunta.fi/kk-data/index.php/kadettikunnan-perinteet/kadettikunnan-palkitsemisesineet/kadettikunnan-kunniajasenet Vanhimmat kuvat luulisi täyttävän PD Finland 50 ehdon mutta mahtaisiko teoskynnys ylittyä ja mitä muita reunaehtoja mahdollisesti pitäisi huomioida?--EskoG-67 (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 18.40 (EET)

Täällä on käyttäjä joka surutta soveltaa muotokuviin PD Finland 50:ä, eikä minun älähdykseni ole hetkauttanut häntä tai ketään. Jos tekijä tai perikunta joskus lähtee peräämään rahojaan, maksaja on tallentaja. Kannattaa kysyä Kadettikunnalta, vaikka ei sielltäkään välttämättä saa oikeaa tietoa siitä, mikä kuvien tekijänoikeussuojatilanne on. --Abc10 (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 20.27 (EET)
Minäkin tulen mutuilemaan asiasta, kun nyt valokuvauksesta jotain ymmärrän mutta tekijänoikeuksista en juurikaan. Tuollaisia ns nimitysuutiskuvia tai muita käyttömuotokuviahan otetaan aika lailla vakiostudiovalaistuksessa (jokaisella kuvaajalla vähän omantyylisessään toki), mitä nyt vähän valoja ja heijastimia käännetään kohdehenkilöiden koon, kampauksen, vaatetuksen, silmälasiheijastusten ym. vaihdellessa. Tämä on kokemukseni kuvattavana olosta, studiokuvausta en ole harrastanut. Jos teoskynnyksen alituksen kriteerinä on ulkomuistista, että "olisiko kuka tahansa saanut samasta tilanteesta samasta kulmasta samanlaisen kuvan", niin herää kysymys, pitääkö studiokuvissa täksi keneksi tahansa olettaa jokamies joka tulee kadulta, sysää ammattikuvaajan syrjään, kytkee kameransa studion salamasynkkajohtoon ja pläjäyttää samanlaisen kuvan mitä ammattilainen oli juuri ottamassa? Vai täyttääkö mikä tahansa studiokuva teoskynnyksen, koska tuolla mainitulla kellä tahansa ei olisi ollut avaimia ko. studioon eikä taitoa käyttää sen valokalustoa? Eikö kukaan minua viisaampi ole missään tällaisia pohtinut? –Kotivalo (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 21.19 (EET)
En nyt välttämättä ole yhtään sen viisaampi, mutta minun nähdäkseni studiokuvat ovat ylittävät teoskynnyksen, koska kuvattava on asetettu tiettyyn paikkaan, tiettyyn asentoon ja siinä on oma valaistus, olkoonkin sitten aika lailla vakio.--Tanár 7. helmikuuta 2017 kello 22.50 (EET)
Googlellakaan en löydä fi-wikiä parempaa lähdettä. GLAM-ohjesivulla sanotaan, etteivät ”teosrajan ylittymiseen vaikuta poikkeuksellinen kuvaustilanne, esimerkiksi ainutlaatuinen tilanne kuvan kohteena tai pääsyltään rajattu kuvauspaikka (urheiluvalokuvaajien aitiot ja kuvauspaikat, ilmakuvat), eikä kuvan genre (studiomuotokuvat, luontokuvat)”, vaan että Suomen lain mukaan valokuvateoksessa pitää olla ”selkeästi nähtävissä tekijälleen ainutlaatuista omaperäisyyttä”. Tiedä sitten häntä, kovin epämääräiseltä ja tulkinnanvaraiselta vaikuttaa. –Kotivalo (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 23.00 (EET)
Kieltämättä kovin sekava tilanne. Vaikea noissa wirallisissa valokuvissa on nähdä mitään "tekijälleen ainutlaatuista omaperäisyyttä" vaikka kuinka yrittäisi.--EskoG-67 (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 01.04 (EET)
Totta. Minäkin olen menestynyt kymmenissä valokuvakilpailuissa, mutta nyt kun mietin niin onkohan minulla yhtään kuvaa jossa kirjaimellisesti näyttäytyisi "tekijälleen ainutlaatuista omaperäisyyttä", pikemminkin vain perustaitoa, ahkeruutta ja hyvää onnea. –Kotivalo (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 09.06 (EET)
Menee vähän ohi aiheen, mutta nuo eivät muuten välttämättä ole kaikki studiossa otettuja valokuvia. Kenraali Heinrichsin kuvassa (nro 9.) näyttäisi olevan taustalla jonkinlainen seinäkartta. Kuva on mahdollisesti otettu päämajan karttahuoneessa. Sehän on alkuperältään sota-aikainen SA-kuva (ilmeisesti sama tai osa samaa kuvasarjaa kuin tämä). --Risukarhi (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 13.29 (EET)
Jos kaikki kyseisellä sivulla olevat kuvat ovat valokuvia, saavat ne suoja-ajan, joka on 50 vuotta sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin. Kyseiset kuvat eivät ylitä teoskynnystä. Kuvien 1–9 suoja-aika on ainakin jo päättynyt. –Makele-90 (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 17.19 (EET)
Milläs perusteella sanot noin varmasti, etteivät ylitä teoskynnystä? –Kotivalo (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 17.28 (EET)
Kyseiset valokuvat ovat perus "passikuvia", johon lopputulokseen olisi päätynyt aika moni ammattitaitoinen valokuvaaja. En havaitse valokuvissa elementtejä, kuten kuvauskohteen asettelua, valotusta tai kuvauskohteen valaitsemista, joka olisi omaperäistä. Teoskynnyksen ylittymiseen, valokuvan pitää ilmentää valokuvaajan omaperäisiä valintoja, jossa eräänä kriteerinä on se, että kukaan muu ei olisi päätynyt samanlaiseen lopputulokseen. Tekijänoikeuslaki ei määrittele sitä, mikä on riittävä taso tälle. Viime kädessä asiasta päättää tuomioistuin. Kannatta tutustua Tekijänoikeusneuvoston lausuntoihin, joissa on useasti käsitelty valokuvan teoskynnystä. –Makele-90 (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 18.17 (EET)
Samaa mieltä, toivottavasti olemme oikeassa. Kiitos. –Kotivalo (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 18.20 (EET)
Eikö näissä kannattaisi "toivottavasti ollaan oikeassa"-lottoamisen sijaan mennä siihen turvalliseen periaatteeseen, että kaikki on lähtökohtaisesti kiellettyä, jos se ei ole ihan jonkun poikkeussäännön nojalla sallittua? Silloin ei tarvitsisi pohtia epäselviä tilanteita, kun voisi ajatella, että se on kuitenkin kiellettyä. Parempi olisi odottaa lainsäädännön selkeytymistä johonkin lottoarvontaa selkeämpään formaattiin.--LCHawk (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 22.01 (EET)
Pistipäs silmääni kentsu Esa Pulkkisen artikkeliin ilmestynyt kuva herrasta maastopuvussa. Mkuokka on lisännyt kuvan omanaan Commonsiin, mutta sattumoisin Metadatassa sanotaan notta Copyright holder on Fotografo Navale "Luigi Cotrufo" 27.7.2016. Herää myös epäilys onko toinenkaan kuva ao. kentsusta Mkuokan ottama, kun EU:n sotilasesikuntaan ei varmaan ihan noin vain pääse joku satunnainen jonne kameran kanssa kuvailemaan...--EskoG-67 (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 21.06 (EET)
Tuo artikkelissa kauemmin ollut kuva on Pulkkisen kuvana twitterissä. Tosin twitterikuva on suppeammin rajattu joten siitä ei artikkelin kuvaa ole kopioitu. Omituista. --Seeggesup? 17. toukokuuta 2017 kello 23.45 (EEST)

Suomalaisen viranomaisen tai julkisen elimen päätökset tai lausumat?[muokkaa wikitekstiä]

Lisäsin artikkeliin Raide-Jokeri linjakarttakuvan (Raide-Jokeri-reitti.png), johon käytin tekijänoikeusmallinetta PD/Viranomainen, jonka mukaan kuvat, jotka ovat osa suomalaisen viranomaisen tai julkisen elimen päätöstä tai lausumaa, ovat public domainia. Kuva on nyt merkitty poistettavaksi kyseenalaistettujen tekijänoikeustietojen vuoksi. Tästä kävimme käyttäjän Msaynevirta kanssa jo keskustelua, ja hieman epäselvää on ilmeisesti kummallekin, kuuluuko ko. kuvatiedoston lähteenä käytetty, Helsingin ja Espoon kaupunkien tekemä ja julkaisema Raide-Jokerin hankesuunnitelma 2015 "julkisen elimen päätöksiin ja lausumiin". Tietysti kuvan oikeuksia ja sen julkaisua täällä esim. CC-BY-lisenssillä voi sen julkaisseelta taholta tarvittaessa kysyä, mutta selvitetään nyt ensin tarkemmin joltain asian tuntevalta, mitä kaikkea lisenssi PD/Viranomainen kattaa: ainoastaan esim. lait, asetukset ja pöytäkirjat, vai laajemmin kaikki viranomaisten ja julkishallintojen teokset. --Matiasl (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 12.09 (EET)

Tutkin vähän asiaa, ja nämä reittikarttojen tekijänoikeudet menevät aika monimutkaisiksi. Kartan on julkaissut kaupunki, jolloin sitä voisi pitää "päätöksenä tai lausumana", mutta kartta pohjautuu ainakin Raide-Jokerin tapauksessa seuraaviin lähteisiin: "© Espoon ja Helsingin kaupunkimittaus 2015. Aineiston kopiointi ilman lupaa on kielletty." (http://raidejokeri.info/wp-content/uploads/2016/01/hankesuunnitelma.pdf) Reittikartta on pohjakartasta tehty johdannaisteos, ja koska pohjakartta on täyden tekijänoikeussuojan alainen, ei tuota reittikarttaakaan voi nähdäkseni käyttää Wikipediassa PD-lisenssin alaisena. --Msaynevirta (k · m) 5. maaliskuuta 2017 kello 13.14 (EET)
Mutta onko kartan tietoaineksesta tehty uusi teos enää mikään kopio? Miten se nyt tarkkaan ottaen menee? --Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 14.22 (EET)
Sainoisin näin mututuntumalta, että ei taida vielä ihan riittää siihen, että kyseessä olisi kokonaan uusi teos, jos kartan päälle piirtää ratikan reittiä kuvaavan viivan. --Msaynevirta (k · m) 5. maaliskuuta 2017 kello 15.28 (EET)
Minä en ole koskaan ymmärtänyt millä perusteella Jammu Siltavuoren artikkelikuva on PD:tä. Poliisi on varmaankin sen julkaissut (tosin sillekään en mistä löydä varmistusta), mutta ei se siitä automaattisesti PD:tä tee. Muutenhan jokainen kadonneen ihmisen etsimisen yhteydessä julkaistu ajokortti- tai kotialbumikuvakin menettäisi tekijänoikeutensa. --Otrfan (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 13.30 (EET)
No ei se varmaan olekaan. Siis eihän se, että viranomainen julkaisee jotain, tee siitä viranomaisen päätöstä tai lausumaa. Kyllä "päätös tai lausuma" on suppeampi käsite. --Jmk (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 13.37 (EET)
Minun käsittääkseni suomalaiset postimerkit on tekijänoikeuksista vapaat 1990 tapahtuneeseen Postin liikelaitoistamiseen saakka, joten eikö tuo sama päde myös poliisin ottamiin pidätyskuviin? Sellainenhan tuo Jammun kuva käsittääkseni on. --Joe K. (keskustelu) 18. toukokuuta 2017 kello 03.28 (EEST)
No siis väitelause "suomalaiset postimerkit on tekijänoikeuksista vapaat 1990 tapahtuneeseen Postin liikelaitoistamiseen saakka" on Wikipediassa syntynyt tulkinta asiasta, eikä sen perusteella kannata tehdä mitään johtopäätöksiä. Ei valokuva nyt ole päätös eikä lausuma. Tuon tien päässä olisi se, että arkkitehdin rakennussuunnitelmatkin olisivat kohta vapaita, kun ne olisi pantu liitteksi jonkin kunnan rakennusinsinöörin tekemään lyhyeen päätökseen. Lainkohdassa (9 §) on useita virkkeitä, kannattaa lukea ne kaikki, aloittaen lopusta. --Pxos (keskustelu) 20. toukokuuta 2017 kello 11.42 (EEST)

Onko viitemalline lain mukainen?[muokkaa wikitekstiä]

Joissakin verkkoviitemallineissa tekijää ei mainita oletuksena. En saa selvää ovatko nämä "muokkaa"-tilassa vai mobiilimuokkauksessa syntyneitä viitteitä. Tästä seuraa se, että Wikipediaan syntyy paljon viitteitä, joissa tekijää ei mainita. Suomen tekijänoikeuslaissa sanotaan, että tekijä olisi mainittava hyvän tavan mukaisesti teosta tai teoskappaletta julkaistaessa. Esimerkiksi toimittajien kirjoittamat tekstit ovat teoksia. Ja sanoipa laki mitä hyvänsä, jos lähteessä mainitaan tekijä, olisi se kaiken järjen mukaan mainittava myös viitteessä. Tekijän nimi auttaa lukijaa lähdekritiikissä. Yhdysvaltain presidenttikin puuttui vastikään siihen, että tekijöiden nimiä ei mainita mediassa. Tämä pitäisi korjata ainakin Wikipedian osalta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.22 (EET)

Jos puhutaan tekstistä, niin Wikipediassa ei lainata lähdettä vaan teksti kirjoitetaan omin sanoin (poikkeuksena selvät sitaatit) eikä lähteenä käytetyn tekstin tekijällä ole siihen tekijänoikeutta. (ts. Tekijänoikeus suojaa muotoa eikä sisältöä) Eli viitteitä ei lisäillä tekijänoikeuksien vaan tietojen tarkistettavuuden vuoksi. --Zache (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.26 (EET)
Ok, no ehkä näin. Mutta eikö tekijän nimen mainitseminen viitteessä olisi kuitenkin hyvän tavan mukaista ja eikö kirjoittajan/kirjoittajien nimi viitteessä auttaisi lukijaa tunnistamaan ja arvioimaan nopeammin lähdettä? Sitä paitsi verkkoviitteiden mallineet eri muokkaustiloissa ovat epäjohdonmukaisia, kun "Muokkaa wikitekstiä" viitteissä tekijä on optiona ja muissa ei. Eikö ainakin tässä kohti Wikipedia voisi olla vähän tieteellisempi, eli ainakin noudattaa tieteellistä merkintätapaa?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.35 (EET)
Tarkennetaan, että toki Wikipediassa toisinaan myös lainataan lähdettä sanasanaisesti. Sellainenkin on tietyin edellytyksin sallittua. Silloin on viitemerkinnässä oltava erityisen tarkkana, että tulee mm. tekijä ilmoitettua hyvän tavan mukaisesti. --Jmk (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.42 (EET)
Jmk: poikkeuksena selvät sitaatit. Kulttuurinavigaattori: Siis on se visuaaliessa muokkaimessakin vaihtoehtona, mutta automaattisen viitteen yhteydessä se ei osaa hakea sitä nimeä. Automaattisissa viitteissä se taustalla oleva ohjelmisto on avoimen lähdekoodin Zotero johon pitäisi lisätä säännöt eri sivustoille jotta se osaisi hakea niistä sen tekijän nimen. Sinänsä olisi ihan mahdollisuuksien rajoissa lisätä siihen säännöt vaikka suomalaisille nettilehdille, tärkeimmille arkistoille, kirjastotietokannoille yms, mutta vaatii sen, että joku käyttää aikaa ja vaivaa siihen. --Zache (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.45 (EET)
No hyvä, mutta löytyiskö joku vapaaehtoinen joka tämän tekisi? Tekijöitä ja tekijyyttä pitäisi arvostaa, koska itse asiassa koko Wikipedian sisältö rakentuu heidän töilleen. No, ehkä vähän mahtipontisesti sanottu, mutta kuitenkin jonkinlaista linjaa ja johdonmukaisuutta tähän pitäisi saada tähän.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.53 (EET)
Facebookissa (vaatii kirjautumisen) oli muuten juttua tästä tammikuussa. Ketju sisältää linkit Zoteron spekseihin ja VE:n toteutukseen jos jotakuta asian tekninen toteutus kiinnostaa. --Zache (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 11.56 (EET)
Täytyy tunnustaa että olen useinkin jättänyt artikkelilähteen tekijän mainitsematta, koska jos kirjoitan siihen tekijäksi Matti Möttönen, tulee käyttäjä X ja kääntää sen "tieteellisyyden" nimissä muotoon Möttönen, Matti. Silloin menetetään se idea, että Wikipedian täsmähaulla "Matti Möttönen" löytyisivät kaikki osumat nimelle Matti Möttönen. Nämä kääntäjät ovat niin jääräpäisiä, ettei mikään järkipuhe auta, sillä heille "tieteellisyys" on sitäkin vahvempi argumentti. Abc10 (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.55 (EET)
Toimiiko haku paremmin, jos tekijän nimeä ei kirjoita ollenkaan? --Otrfan (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 11.00 (EET)
Niin, eikö se Möttösen Matti löytyisi, jos kirjoittaa hakuun vaan sanan Möttönen? Sitä paitsi, eikös esittämässäsi vaihtoehdossa palvella enemmän hakukonetta, kun minun ideassani pitäisi auttaa lukijoita huomaamaan jo viitteessä tekijä ja vähän myös arvostamaan enemmän tekijyyttä? Käsittääkseni käytäntö on sukunimi-pilkku-etunimi, mutta tästä nyt ei ole kyse, vaan siitä että tekijät ylipäätään saataisiin vbiitteisiin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 11.12 (EET)
Puhun nyt täsmähausta, jolla halutaan löytää pelkästää osumat Matti Möttöseen. Mitä tarkoittaa hakukoneen palveleminen? Minun tavassani (etunimi-sukunimi) palvellaan tiedon hakijaa. --Abc10 (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 11.28 (EET)
No en tunne perusteita, miksi käytäntö on sukunimi-pilkku-etunimi, mutta siitä tässä keskustelussa ei ole kysymys. Eli tekijyyden maininta pitäisi saada myös automattiviitteisiin. En osaa tuota Zoteroa värkkäillä, mutta jos siihen saataisiin pelkästään yleisimmät käytetyt ja automaattiviitteiden pois jättämät, eli Hesari ja Yle, niin eikös sekin olisi jo jotain ja askel eteenpäin? Olen paljon lisäillyt tekijöitä viitteisiin, mutta tuntuu, että niitä on tullut surukseni vain lisää.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 11.45 (EET)
Pahoittelen sotkeutumistani keskusteluun väärällä kommentilla. Abc10 (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 11.51 (EET)
Tekijä on (ymmärtääkseni) aina luonnollinen henkilö ja aina ei lähteissä (kuten esim. joku nettiuutinen tai hakuteos) yksilöidä tekijäksi ketään luonnollista henkilöä vaan esim. Helsingin Sanomat, STT tai sekalainen toimituskunta. Artikkelin tai teoksen toimittaja ei ole sama asia kuin sen tekijä.--EskoG-67 (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 20.00 (EET)
No, on tullut jo todistettua että asia ei ole otsikon mukainen tekijänoikeusasia, mutta sanotaanko sitten, että artikkelin kirjoittaja on tekijä. Kantani on, että jos jonkun nimi tai joidenkin nimet mainitaan kirjoituksen yhteydessä kirjoittajina, pitäisi vastaavasti ja johdonmukaisesti Wikipedian viitteissäkin mainita nämä nimet. Kun viite tehdään manuaalisesti joko "Muokkaa wikitekstiä" tilan verkkoviitteessä tai "Muokkaa" tilan visuaalisessa muokkaimessa, tekijän nimen lisääminen on optio. Mutta automaattisen viitteen luova ohjelma ei osaa etsiä lähteestä kirjoittajan tai kirjoittajien nimiä. Tämän keskustelun pohjalta esittäisin, että a) ohjeistetaan selkeämmin, että kaikkiin viitteisiin olisi hyvä lisätä myös tekijän/tekijöiden nimi ja b) yritetään löytää joku, joka lisäisi automaattisen luomiseen tarkoitettuun Zoteroon säännöt esimerkiksi suomalaisille nettilehdille, tärkeimmille arkistoille ja kirjastotietokannoille, jotta se osaisi etsiä nuo nimet. Mitäs tästä tuumaatte?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 00.06 (EET)
Olen pitänyt tapanani merkitä verkko/lehtiviitteisiin tekijän. Tekijä vaikuttaa lähteenä olevan tekstin muotoon ja sisältöön, ja tekijän nimestä voi nähdä onko kyseessä tunnettu toimittaja, erikoistoimittaja vaiko seurapiiritoimittaja. Ja kirjoitan sen muodossa Sukunim Etunimi, koska en ole tieteellisen tekstin tekemiseen perehtynyt humanoidi vaan sivistymätön tavis.--Htm (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 01.59 (EET)
Kun järjestysasia edellä olevasta paheksunnasta huolimatta nostetaan uudestaan esille, kommentoin sen verran, että jätän usein tekijänimen lisäämättä siksi, etten herättäisi ärtymystä joissakin käyttäjissä, sillä ärtymyksestä seuraa muuta, esimerkiksi ivallisia kommentteja. Pyrin kirjoittamaan lähteen mukaan, ja yleensä lähteissä nimi on etunimi-sukunimi-muodossa. Takaperoista muotoa tarvitaan koneellisessa aakkostuksessa, joka taas ei liity mitenkään lähdeviitteisiin. Abc10 (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 07.10 (EET)
Olen osittain nykyään samaa mieltä Abc10:n kanssa, olen siis hieman kääntänyt takkiani. Yksittäinen viite ei kuuluisi olla muodossa "sukunimi, etunimi", toki näin lukee meidän ohjeissa, mutta "tieteellisen kirjoittamisen" kanssa tällä ei ole mitään tekemistä. Tietokirjallisuudessa yleensä yksittäinen viite on muodossa "etunimi sukunimi" (tai sitten pelkällä sukunimellä, jos teos on jo kirjallisuusluettelossa). Mutta lähdeluettelossa puolestaan ehdottomasti "sukunimi, etunimi", koska se helpottaa tiedon löytämistä, kun aakkostava tekijä/hakutermi on ensimmäisenä, mutta viiteluettelohan on viittausjärjestyksessä, joten siinä ei yksittäisen viitteen tarvitse olla tuossa järjestyksessä. --PtG (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 07.44 (EET)
Tai korjataan omaa kirjoitustani sen verran, että tietenkin meidän ohjeissa lukee niin päin, koska ne pyrkivät antamaan ohjeet periaatteessa lähdeluettelon tekemiseen. --PtG (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 07.52 (EET)
Keskustelu tekijän nimen kirjoittamisen järjestyksestä ei kuulu tähän aiheeseen ja hämärtää varsinaisen aiheen keskustelua ja mahdollista toimeenpanoa. Siitä keskustelu on tärkeä ja se pitäisi eristää.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 09.16 (EET)

Liikenneviraston hankekartta[muokkaa wikitekstiä]

Karttakuva Tiedosto:Pisara vaihtoehdot.png on roikkunut "pikapoistossa" kohta kuukauden. Kuva on otettu liikenneviraston laatimasta hankearviointiraportista. Liikennevirasto on epäilemättä viranomainen, mutta onko tällainen raportti tekijänoikeuslain 9 §:ssä tarkoitettu "päätös tai lausuma". Osaako joku auttaa? --Jmk (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 18.45 (EET)

No, kiitos kaikille keskustelijoille. Selvyyttä tulkinnan oikeellisuudesta ei löytynyt joten poistan kuvan. --Jmk (keskustelu) 26. maaliskuuta 2017 kello 21.06 (EEST)

Lakitekstien käännökset[muokkaa wikitekstiä]

Nauttivatko yksinkertaisten lakitekstien käännökset tekijänoikeudellista suojaa? Viittaan tässä lähinnä Yhdysvaltain perustuslain lisäysten suomennoksiin, jotka on julkaistu Yhdysvaltain ulkoministeriön sivuilla ([1], julkaisun sivunum. mukaan s. 103 -->)-Henswick (keskustelu) 26. maaliskuuta 2017 kello 00.08 (EET)

Kyllä käännöksillä on tekijänoikeussuoja, "kun ne ovat riittävän itsenäisiä ja omaperäisiä" [2]. Asiasta on säädetty tekijänoikeuslain 4 §:ssä. Teoskynnyksen ylittymisestä: "Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että käännösten teoskynnys on alhaisempi kuin alkuperäisteoksissa, mutta sanasta sanaan tehdyt käännökset eivät voi silti saada suojaa. Esimerkiksi lyhyen opastekstin kääntäminen ylittää harvoin teoskynnyksen, mutta kokonaisen kaunokirjallisen teoksen kääntäminen ylittää sen käytännössä aina." [3] --Jmk (keskustelu) 26. maaliskuuta 2017 kello 21.38 (EEST)
Nämä lakitekstit ovat pituudeltaan melko lyhyitä, ne ovat sanasta sanaan suomennettuja, eikä niiden suomentamisessa ole varmasti pyritty minkäänlaiseen omaperäisyyteen. Lienee siis turvallista olettaa, että teoskynnys ei tässä tapauksessa ylity?-Henswick (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 01.30 (EEST)
En olisi aivan varma. Lakitekstiäkin kääntäessä tehdään sanavalintoja eikä suomennos tapahdu aivan kirjaimellisesti "sanasta sanaan", koska kielten rakenteet poikkeavat toisistaan. Jos 1 §:n alku "All legislative Powers herein granted shall be vested in a Congress of the United States" on tässä käännetty "Tällä lailla myönnetty lainsäädäntövalta uskotaan kokonaisuudessaan Yhdysvaltain kongressille", niin joku toinen olisi voinut kääntää sen vaikkapa "Kaikki tässä myönnetyt lainsäädäntövaltuudet annetaan Yhdysvaltain kongressille". Kääntäjällä on valinnanvapautta, vaikka onhan se tuossa aika rajallista. Jos haluaa asiasta suuremman varmuuden, pitäisi varmaan tutkia sitä oikeuskirjallisuutta, kysyä tekijänoikeusneuvostolta tms. --Jmk (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 15.58 (EEST)
Teksti näyttää sisältyvän julkaisuun jonka suomentaja mainitaan alussa sivulla 4: C.C. Communication/Aino Lahteva. Yritys on suomalainen ja pääpaikka näyttää olevan Turussa. Jos kyse on laajemmasta lainauksesta kuin lyhyestä sitaatista, jota voi käyttää sitaattioikeudella, kannattaa olla yhteydessä kyseiseen firmaan ja kysyä, millaisen sopimuksen toimisto tai kääntäjä on tehnyt. En löydä pdf:stä mainintaa ulkoministeriöstä vaikka voihan se siellä silti olla. --Abc10 (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 16.39 (EEST)
Yhdysvaltain liittovaltion viranomaisen ja sen työntekijöiden tekemät valokuvat ja dokumentit ovat pääsääntöisesti tekijänoikeuksista vapaita. Sketchbook USA -esitteen suomenkielisen laitoksen julkaissut Yhdysvaltain Helsingin suurlähetystö (joka on Yhdysvaltain liittovaltion viranomainen) on ostanut ulkopuoliselta taholta käännöspalvelun, mutta tuskin sopimuksessa on kääntäjälle annettu tekijänoikeutta tekstiin, jonka on tuottanut ja julkaissut alunperin Yhdysvaltain ulkoministeriön alaisuuteen kuuluva Bureau of International Information Programs. Suomessa kääntäjällä voi syntyä käännökseen yksinomainen tekijänoikeus (jos käännös ylittää teoskynnyksen), vaikka alkuperäinen teksti ei nauttisi tekijänoikeuden suojaa. Käsittääkseni Bernin sopimuksen mukaisesti ei liittovaltion viranomaisen teokset saa Suomessa suojaa, koska ne eivät saa sitä lähtömaassakaan. Sinänsä jännä juttu, että suomenkielisessä laitoksessa ei ole merkitty valokuviin tekijänoikeustietoja, mutta muissa löytämissäni versioissa ne on. Valokuvat eivät ole liittovaltion viranomaisen tekemiä, vaan muualta hankittuja tekijänoikeuden alaisia kuvia, joiden tekijänoikeustiedot pitäisi olla merkittynä. –Makele-90 (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 00.34 (EEST)

Wikisitaattien sisältö ja tekijänoikeudet[muokkaa wikitekstiä]

Hei! Miten Wikisitaattien tekijänoikeusasiat käytännössä menevät? Sitaattioikeuden nojallahan saa esittää lainauksia "tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa". Englanninkielisen kieliversion käytännön mukaan: "It is important, especially when quoting from things such as movies and television series, but also other published works, to make sure that there are not too many quotes from any single copyrighted work." Wikisitaateissa on muutamia sivuja, joihin on kopioitu kokonaisen laulun sanat (esim. Kallio). Eikös tällainen mene vähän yli? --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 30. huhtikuuta 2017 kello 18.58 (EEST)

Wikisitaatteja koskee melkein 10 vuotta vanha tekijänoikeusneuvoston lausunto nro (12/2007), jonka voi lukea ensimmäiseksi. Sitten voi ruveta tarkastelemaan asianhaaroja ja tosiseikkoja. Äkkiseltään asianhaaroina tulee mieleen kaksi asiaa: 1) Pienissä projekteissa on hyvin heikosti käytäntöjä olemassa ja vielä vähemmän käytäntöjen valvojia. 2) Puhutaan nyt sellaisesta käyttäjästä eli sitaattikokoelman täydentäjästä, joka on toiminnallaan ja omilla sanoillaan ilmaissut, ettei edes välitä käytännöistä, vaikka niitä olisikin. Lienee selvää, että mitä laajempi sitaatti on kyseessä, sitä ongelmallisempi se on. Jos sitaatti käsittää 100 % teoksesta, se on facsimile eikä sitaatti. --Pxos (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 01.30 (EEST)
Faksimile. --Abc10 (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 10.13 (EEST)
Noita on ruvennut ilmestymään suuremmissa määrin noita laulunsanoja sinne tässä viimeisen puolen vuoden aikana. Iivarius (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 03.07 (EEST)
Poistin tuon esimerkkisivun. Mitenkä muuta lyriikkaa (runoja) sisältävät sivut, kuten Aale Tynni? Riittääkö todennäköinen tekijänoikeusrikkomus poistosyyksi? Pingataan vielä näitä luonut käyttäjä Risto hot sir tähän. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 1. toukokuuta 2017 kello 10.03 (EEST)
Teoksen ja siis runon suoja-aika on 70 vuotta tekijä kuolemasta. Aale Tynni on kuollut 1997, joten runoja ei voi kopioida. --Abc10 (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 10.13 (EEST)
Tässä tullaan siihen kysymykseen, mitä Wikisitaateissa ei ole mietitty, vaikka pitäisi. Sehän on ihan oma projektinsa eikä ole mikään Wikiaineisto, jonne tuo runo ei kuuluisi. Jos tarkoituksena on vaikkapa täydentää Wikipediaa niin, että Wikisitaateissa on koko Aale Tynnin tuotannosta otettu yksi ainoa runo, jolla pyritään kuvaamaan runoilijan tyyliä, niin onko se sallittu sitaatti sitten tuolla perusteella. Normaalisti ei saa kopioida toisen tekstiä, mutta jos sitaattioikeuden ehdot täytyyvät, sitä saa siteerata. On sääli, että Wikisitaatit on niin hunningolla periaatetason keskusteluissa, että ihan perusasioita ei ole siellä keskusteltu. Sellaisia ovat pienet projektit, monin tavoin huonoja. --Pxos (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 10.39 (EEST)
Yksittäisen runon tarkoitus on antaa esimerkki runoilijan tyylistä. Monia runoja ei ole tarkoitus laittaa Wikisitaatteihin. Jos olen saanut tekijältä luvan teksteihin (esim. Juha Lehdeltä ja Heli Laaksoselta), niitä on lainattu useammin. --Risto hot sir (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 13.27 (EEST)
Tämä keskustelu pitäisi käydä, tuli nyt mieleen, Wikisitaateissa. Toistan, tämä keskustelu pitäisi käydä, tuli nyt mieleen, Wikisitaateissa. --Pxos (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 13.34 (EEST)
Runoilijan tuotantoa esitellään ja analysoidaan Wikipediassa. Wikisitaateissa on lyhyitä sitaatteja, eikä sinne voi tallentaa kokonaisia runoja tai kokonaisten laulujen sanoituksia. Jos runoilija haluaa antaa luvan, se on runoilijan itsensä tehtävä kirjallisesti Wikimediaan, mutta Wikisitaattien idea kyllä siinä vesittyy. Eli tuotanto Wikiaineistoon. Runon kopioiminen kokonaan on tekijänoikeusrikos. --Abc10 (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 14.05 (EEST)
Muusikot saavat rahansa äänitteiden myynnistä ja keikoista, eivät teksteistä. Lauluesimerkit nähdäkseni lisäävät kiinnostusta artistin muuhunkin tuotantoon. --Risto hot sir (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 14.53 (EEST)
Sanoittajien tulot kuitenkin tulevat teksteistä. Käyttöä ei voi perustella omilla mielikuvillaan, vaan kaiken pitää perustua tekijänoikeuslainsäädäntöön. Lisätietoa esimerkiksi tuolta: [4] --Abc10 (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 15.05 (EEST)
Eikös Wikisitaattien tekijänoikeudet ole aika yksiselitteiset:
Ilman tekijän lupaa kuvia ja tekstiä voi lainata Wikisitaatteihin vain erityistapauksissa. Tällaisia erityistapauksia ovat muun muassa kuvat taideteoksista, kuvakaappaukset ja tekijänoikeudeltaan vanhentuneet teokset. Ensisijaisesti Wikisitaateissa käytetään materiaalia ainoastaan tekijänoikeuksien omistajan luvalla.
Wikisitaattien kokoelmat ja sitaatit pyrkivät noudattamaan Suomen lainsäädäntöä. Tänne tuodun materiaalin tulee täyttää jonkin seuraavista ehdoista:
  • Tekijänoikeudet ovat rauenneet.
  • Tekijä on antanut luvat kaikenlaiseen (myös kaupalliseen) käyttöön.
  • Tekijä on julkaissut tekstin GFDL-lisenssillä.
Erittäin tärkeää on, ettet kopioi näille sivuille tekijänoikeuksilla suojattua materiaalia!
Eli jos siellä on kokonaisia runoja tai laulunsanoja, vähänkään pidempiä lainauksia kirjallisesta sisällöstä yms joiden tekijän kuolemasta ei ole 70-vuotta, niin ne pitäisi poistaa jos niille ei ole OTRS-lupaa. --Zache (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 16.43 (EEST)
Juha Lehden tapauksessa muusikko ja sanoittaja on sama - eikä hän varmasti ilahdu sanoitustensa poistamisesta. --Risto hot sir (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 17.40 (EEST)
Wikisitaattien käytäntösivun teksti on melkein sama kuin vuonna 2005: [5]. Lisenssikin on vaihtunut ajat sitten, ja nuo erityistapauksetkin ovat osittain ihmeellisiä eli "kuvat taideteoksista". Sivu voi olla olemassa, mutta on toinen asia, onko siitä mihinkään. --Pxos (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 17.56 (EEST)
Sisarprojektien maailmat eivät kehity mihinkään, jos niiden asioista jutellaan Wikipediassa ja käyttäjiäkin puhutellaan Wikipediassa. Jostain on nyt alkanut tällainen "tule Wikipediaan juttelemaan Wikisitaateista" -idea, ja pitäisi katkaista kehitys alkuunsa. Tätäkään keskustelua ei kukaan löydä Wikisitaattien sisältä, vaikka etsisi. --Pxos (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 18.09 (EEST)
Jos täällä esitetään omituisia väitteitä (Muusikot saavat rahansa äänitteiden myynnistä ja keikoista, eivät teksteistä. Lauluesimerkit nähdäkseni lisäävät kiinnostusta artistin muuhunkin tuotantoon), niihin on pakko vastata, etteivät väitteet jää elämään. Jos haluat siirtää koko keskustelun parempaan paikkaan, annan omien kommenttieni osalta luvan. --Abc10 (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 18.26 (EEST)
Tätä ei enää kannata siirtää tässä vaiheessa – ainakaan Wikisitaatteihin, koska sivuhistoria ei siirry samalla. Jatkossa tosin uudet keskustelut voisi aloittaa siellä. --Pxos (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 18.35 (EEST)
Itse asiasas nyt vasta tajusin tuon small-kommentin ajatuksen: Wikiprojektien on sen kirjoittajan mielestä edistettävä muusikoiden uraa ja elinkeinoa. --Abc10 (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 18.28 (EEST)
Lisämietittävää on tuon "tekijän luvan" laajuus. Olisi tietysti hyvä, että tekijä voisi antaa lupansa vain julkaisuun Wikisitaateissa eikä niin, että kun teksti pannaan sinne, siihen tarttuu jokin ihmeellinen punavihreä lisenssi (CC-BY), jonka takia teksti muuttuu yllättäen täysin vapaasti hyödynnettäväksi kaikkialla, vaikkapa mainoksissa. Toinen asia on, että projektin ideana ei ole se, että joku (Risto Rekola) saisi panna sinne esille puolet omasta tuotannostaan, kun kerran on saanut luvan itseltään. Tämä Wikisitaattien viime aikainen toiminta on varmaan ensi kerta, kun olisi vähän pakko ruveta miettimään perusasioita. Aiemmin siellä oli noita Oscar Wilden perinteisiä lausahduksia, joista ei aiheutunut ongelmia. --Pxos (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 18.39 (EEST)
Sähköpostistani löytyy Lehden lupa julkaisuun WIKISITAATEISSA, ei tietenkään esim. mainoksissa. Ja runoilla kukaan ei elätä itseään, joten kaikki julkisuus on kaivattua. Jos joku taiteilija älähtää, poistetaan sitten? --Risto hot sir (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 18.53 (EEST)
Useinkaan ei luvan pyytäjä eikä sen antaja tajua, mistä on kyse. Siksi tekijänoikeuskysymykset pitää ratkaista käytäntötasolla. Lisäksi "älähdyspoisto" ei ole lainmukainen toimintatapa, joten se kannattaa unohtaa heti perusteena tekijänoikeusrikkomuksille. --Pxos (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 18.56 (EEST)
Eikös tuossa https://fi.wikiquote.org/wiki/Juha_Lehti sivun lopussa selkeästi kerrota että sivun sisältö on CC BY-SA 3.0 eli saa käyttää myös kaupallisesti. (remix, transform, and build upon the material for any purpose, even commercially.) --Seeggesup? 7. toukokuuta 2017 kello 17.13 (EEST)
Tuossa on ongelman ydin. Kas kun wikimaailmassa on ennakko-oletuksena, että aineisto on hyvinkin vapaata ja sitä voidaan jatkokäyttää. Jos Runo I. Lija myöntää luvan julkaista tuotantoaan Wikisitaateissa eikä muualla, niin tavallinen lukija ei oikein mistään näe, että lupa on myönnetty vain Wikisitaatteihin, kun kerran sivun alalaidassa lukee kehotus "ota tästä ja käytä hyväksesi" eli tuo lisenssikoodi CC. Lisäksi on niin, että tuollaisia rajoitettuja julkaisulupia ei pahemmin ole käytössä wiki-maailmoissa, vaikka tosin tiedostojen osalta onkin sitaattioikeudesta kertovia varoitusmallineita. Huonoimpaan asemaan jää tässä itse auteur, koska hänelle on sähköpostissa kerrottu, että "te olette loistava, pääsette Wikisitaatteihin" ja he sitten kuvittelevat, että heidän tuotantonsa on luvan kanssa vain yhdellä nettisivulla, mutta sielläpä se sekoittuukin kaikkien muiden tekstien kanssa yhdeksi ja samaksi vapaaksi massaksi. En ole vielä edes käynyt katsomassa englanninkielistä Quote'a, vaikka siellä on varmaan tämä asia jo keskusteltu ja ratkaistu vuosia sitten. --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 01.22 (EEST)
Kirjoitan toistamiseen: Siis se, että joku myöntää luvan käyttää runoa pelkästään Wikisitaateissa ei ole Wikipedian projektin käyttöehtojen kannalta riittävää eikä myöskään säätiön käyttöehtojen. (wikisitaatit menee säätiön vakiosäännöillä, koska heillä ei ole määriteltyä mitään poikkeuksia) Lisäksi se lupa tulisi antaa Wikiprojektille kirjallisesti (OTRS-lupa). --Zache (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 06.25 (EEST)
Näin tämä on nähtävä (noin niin kuin maallikkojärjellä). Luvan antaja ei aina tiedä, mitä luvasta seuraa, ja siksi vain OTRS-lupa on ymmärrettävä päteväksi. Muistan tapauksen, jossa joku ammatikseen lehtikuvia ottanut donatoi hienon valikoiman viime vuosikymmenten merkittävien henkilöiden mustavalkoisia valokuvia commonsiin, ja sitten poisti kuvan jostain artikkelista, kun kuva olikin siitä napattu johonkin kaupalliseen tuotteeseen, mutta asia kai sitten tuli sovituksi tavalla tai toisella (en tiedä varmasti, mikä oli lopputulos). En myöskään tiedä, miten lopulta oli: oliko kuvien julkaisija siinä käsityksessä että hän julkaisi kuvat "vain" commonsissa (mikä commonsin lisenssistä johtuen on mahdoton oletus) vai koskiko riita sitä, että tekijää ei mainittu (mihin taas commonsiin talletetun kuvan tekijä voi jättää itselleen oikeuden jota hänellä oikeus valvoa).--Urjanhai (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 11.12 (EEST)
Ongelmahan on, että jonkin ihmisen antama erityislupa tekstin tallentamiseen ja käyttämiseen vain Wikisitaateissa on selkeä väliinputoaja. Englanninkielisestä maailmasta on tuttu käsite "fair use", joka vastaa jollain tavalla suomenkielisissä projekteissa sitaattioikeutta. "Fair use" on tekijänoikeuden rajoitus, joka ilkeästi sanottuna tarkoittaa sitä, että tekstin tallentaja voi sanoa "I strongy believe that this is fair use" tai ovelasti sanottuna "The Wikimedia Foundation has decided that X constitutes fair use". Siis toisin sanoen sitaatteja voi panna sinne sun tänne, jos kirjoittaa vakuuttavat perustelut. Wikit ovat täynnä kuvia äänilevyjen kansista, jotka ovat koristekuvia mutta joihin pannaan "fair use" -tyyppinen malline, jotta saadaan kätevä oikeutus toimintaan. Toinen tallennuksen mahdolliseksi tekevä tapa on varmistaa, että aineisto on tosiaan "public domain" tai että se lisensoidaan "ota tästä ja käytä miten lystäät" eli noilla CC-lisensseillä. Jos sen sijaan joku haluaisi antaa luvan tekstin käyttöön vain yhdessä projektissa, niin sepä ei olekaan Wiki-maailmassa lainkaan mahdollista. Ei ole siis "wiki-laillisesti" mahdollista antaa naapurille lainaksi ruohonleikkuria. Se on joko lahjoitettava naapurille pysyvästi tai sitten pidettävä vain omassa käytössä. --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 13.17 (EEST)
Ongelmahan on, että jonkin ihmisen antama erityislupa tekstin tallentamiseen ja käyttämiseen vain Wikisitaateissa on selkeä väliinputoaja.. En nyt ole ihan varma kumpi meistä ei ymmärrä nyt toistamme, mutta toistan itseäni jos toisto auttaisi. Tuollaisella luvalla oleva teksti poistetaan Wikisitaattien käytäntöjen mukaan Wikisitaateista. Jotta sisältö voitaisiin sisällyttää Wikisitaatteihin, niin sen (kirjallisen) luvan tulee olla CC-BY-SA yhteensopiva eikä se silloin rajoitu pelkästään Wikisitaattien sisällä olevaan käyttöön. --Zache (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 13.28 (EEST)
Toisto on valtavan tehokasta. Ensto on myös. Minä olen siirtynyt juttelemaan nyt eräänlaisella kehityskeskustelutasolla, missä ruodin järjestelmän epäkohtia enkä kuvaa tosiasiallista tilannetta. Olen ymmärtänyt jo muutama tovi sitten, että tuollaista omaa lupaa ei ole olemassa. Tässä keskustelussa kuitenkin voidaan myös jutella ns. "tulisi"-asioista eli keskustelijat voivat kertoa näkemyksiään. Minusta siis, ja nyt toistan, on jonkinlainen epäkohta, että jos lupaa ei saada, niin aina voidaan käyttää taikasanoja "fair use", mikä on myös tosiasia. Kävin vihdoin englanninkielisessä Wikiquotessa, ja siellä puhutaan paljon siitä, miten tekijänoikeuden suojaamaa aineistoa voipi tallentaa, jos on vakuuttunut itse siitä, että "fair use". --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 13.34 (EEST)
Ei Suomessa ole käsitettä fair use, täällä on sitaattioikeus ja sille on tietyt kriteerit jotka ei pääsääntöisesti täyty wikisitaateissa jos lainataan kokonaisia kappaleita tai runoja. Lisäksi suomenkielisen Wikisitaattien käytännöt ei tunne sitaattioikeutta tai fair use:a. Alkuperäinen kysymys jonka Smaug the Golden esitti oli, että mitä noille pitäisi ylläpidon kannalta tehdä ja vastaus oli siihen minusta (yhä) selvä. Ne poistetaan. --Zache (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 13.41 (EEST)
Äänilevyjen kansikuvien käyttäminen säännönmukaisesti koristekuvina ei ole sitaattioikeuden mukaista eikä oikesstaan edes fair use -käsitteen mukaista. Kuvia silti käytetään runsaasti vaikka kansitaidetta ei käsitellä sanallakaan tekstissä. Täytyy varoa eräänlaista "holier than thou" -asennetta tai heittämästä toista kiveä tai samaa kiveä toistaen. Olisi hauska kuulla perustelut, miksi vinyylilevyn pahvikansiin painettu kuva liittyy olennaisesti levyn arvosteluun tai pelkkään mainintaan vaikka luulisi, että henkilön kasvokuva liittyy henkilöön paljon olennaisemmin. Silti koristekuville on kaksi eri tapaa: toiset säästetään ja niiden lataamiseen kannustetaan, kun taas toiset poistetaan hyvinkin pian. Meidän oma mallineemme Kansikuva/Äänite on ovelasti kirjoitettu. Sitaattioikeus koskee kuvan kriittistä kommentointia, mutta malline antaa luvan äänitteen kommentointiin ja samalla kertoo, että kun äänitteestä on tehty artikkeli niin siihen on sitten pantu kuva. Miksei ole keksitty mallinetta "Pärstäkuva/Poliitikko"? Syy on siinä, että äänilevyartikkelien perusmuoto on kopioitunut tänne takuulla englanninkielisestä Wikipediasta, jossa puolestaan koristekuvan käyttö on "fair use". --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 14.18 (EEST)
Yllä mainittiin ohjeena Wikisitaattien oma käytäntösivu koskien tekijänoikeuksia. Sen lisäksi, että siellä on vanhentunutta ja epätarkkaa sisältöä, siellä on suoranaisia virheitä ja niiden lisäksi mielipuolista huuhaata. Esimerkiksi seuraava ote Wikisitaattien käytännöistä: "Älä koskaan käytä muiden tekijänoikeuksia loukkaavaa materiaalia. [– –] Jos et ole varma, kirjoita materiaali itse." Käytäntötekstissä siis kehotetaan kirjoittamaan sitaatit itse omin sanoin! --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 13.43 (EEST)

Postimerkit[muokkaa wikitekstiä]

Eivätkö postimerkit ole taideteoksia? Esim. Eliel Saarinen on kuollut vasta 1950 eli hänen taideteoksensa vapautuisivat yleiseen käyttöön vasta vuonna 2020, mutta silti sitä käytetään vapaasti esim. yhteydessä Saarisen malli. --Höyhens (keskustelu) 19. toukokuuta 2017 kello 21.15 (EEST)

Tällä taitaa olla jotain keskustelua, katsoin vain nopeasti. Tämä aivan hyödytöntä kertoa, mutta minulla on tuollainen postimerkki. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 19. toukokuuta 2017 kello 21.30 (EEST)
Ennen 1990 tapahtunutta postin yhtiöittämistä julkaistut postimerkit rinnastetaan viranomaisten antamiin päätöksiin, määräyksiin ja muihin asiakirjoihin, joilla ei ole tekijänoikeuden suojaa. Tekijänoikeuslain 9§. --Joe K. (keskustelu) 19. toukokuuta 2017 kello 23.24 (EEST)
Toi on jäänyt mulla huomaamatta. Mullakin oli Vaasan mallin merkki jo silloin kun tein artikkelin, mutten uskaltanut sitä käyttää. Osaatko vastata ulkomaisten merkkien suhteen, vaikka niitä on mulla todella vähän verrattuna uusiin esim. Nederland 1960-luku -tyyliin? --Höyhens (keskustelu) 20. toukokuuta 2017 kello 00.26 (EEST)
Rinnastetaan-sana tarkoittaa sitä, että joku joskus Wikipediassa on noin ajatellut, ja siitä sitten on tullut tapa. Ei se mitään lakitekstiä ole. Mutta toki tuo on aika helppo tulkinta ja siitä saa myös hyvän aikarajankin, joten siinä on puolensa. Tietysti vähän tylsää se, että Wikipediassa on aiemmin keskusteltu asiasta paljonkin ja monipuolisesti, mutta nykyään tulee vain vastaukseksi lyhyt ja ytimekäs "asia on näin, ja oksat pois". Voi ollakin. En itse jaksa enää keskustella asiasta. Postiakaan tuskin kiinnostaa enää postinkantoon liittyvät asiat. --Pxos (keskustelu) 20. toukokuuta 2017 kello 01.05 (EEST)

Sitaattioikeus/Fair use kuvat Wikipediassa..[muokkaa wikitekstiä]

Saako Wikipediassa tosiaankin käyttää vain yhdessä artikkelissa per kuva? Vai voiko tätä venyttää lataamalla kaksoiskappaleen?
Miksei kuvia saa käyttää useamassa kuin yhdessä artikkelissa? --Zuissii Juttusille? 19. kesäkuuta 2017 kello 14.10 (EEST)

Erittäin hyvä kysymys. Olen samasta asiasta kysellyt artikkelissa Paavo Nurmi Games 2017 ja tiedostossa Itä-Länsi-2011.png.--MAQuire (keskustelu) 19. kesäkuuta 2017 kello 14.15 (EEST)
Kuvaa saa käyttää useassa artikkelissa, mutta kuvan tiedoissa pitää olla erikseen mainittuna kaikki artikkelit joissa kuvaa käytetään ja millä perusteella. --Zache (keskustelu) 19. kesäkuuta 2017 kello 14.28 (EEST)
Esimerkki: Tiedosto:Itä-Länsi-2011.png --Zache (keskustelu) 19. kesäkuuta 2017 kello 14.30 (EEST)
Kiitos tiedosta.--MAQuire (keskustelu) 19. kesäkuuta 2017 kello 16.02 (EEST)
Voiko mallineen muuttaa niin, että parametriin voi laittaa useampia artikkeleita? Järjentöntä, että jokaiseen artikkeliin pitää olla varta vasten yksi sitaattimalline. --Zuissii Juttusille? 21. kesäkuuta 2017 kello 18.30 (EEST)

PD Finland 50 studiokuvissa[muokkaa wikitekstiä]

PD Finland 50 -käyttöoikeus on ilmeisesti kielletty studiokuvissa? Nämä seuraavat kuitenkin lienevät sellaisia?: [6] (jopa kuvatekstissä tämän sanotaan olevan elokuvan mainoskuva), [7], [8] Kaksi viimeistä kuvaa ovat itse tallentamiani. Kysyn ensin asiaan paremmin perehtyneiden mielipidettä, ennen kuin lähden lätkimään poistomallineita Commonsiin. --Sblöbö (keskustelu) 20. kesäkuuta 2017 kello 22.49 (EEST)

Studiokuvia ovat kyllä, mutta ennenkuin lähdet suuremmassa määrin harjoittamaan sensuuria, esitä jotain ns. kättä pidempää siitä, millä perusteella studiokuvat kategorisesti lankeavat Public Domainin ulkopuolelle? Viimeksi helmikuussa linjattiin GLAM-ohjesivuun tukeutuen, että ”teosrajan ylittymiseen vaikuta poikkeuksellinen kuvaustilanne, esimerkiksi ainutlaatuinen tilanne kuvan kohteena tai pääsyltään rajattu kuvauspaikka (urheiluvalokuvaajien aitiot ja kuvauspaikat, ilmakuvat), eikä kuvan genre (studiomuotokuvat, luontokuvat)”, vaan että Suomen lain mukaan valokuvateoksessa pitää olla ”selkeästi nähtävissä tekijälleen ainutlaatuista omaperäisyyttä”.--EskoG-67 (keskustelu) 21. kesäkuuta 2017 kello 18.47 (EEST)
Jahas, no jos tämä on kriteeri, niin sittenhän näissä ei pitäisi olla ongelmaa. Enkä aio esittää mitään kättä pidempää, koska en näistä niin hyvin tiedä. Juuri siksi tulin tänne kyselemään, koska itse olen epävarma. Tutkin ennen kuin hutkin. --Sblöbö (keskustelu) 22. kesäkuuta 2017 kello 01.02 (EEST)