Who Made Who
| Who Made Who AC/DC | ||
|---|---|---|
| Soundtrack-albumin tiedot | ||
| Äänitetty | 1976 – joulukuu 1985 | |
| Julkaistu | 20. toukokuuta 1986 | |
| Formaatti | LP, MC, CD, digitaalinen | |
| Tuottaja(t) | George Young, Harry Vanda, Robert John ”Mutt” Lange, Angus Young, Malcolm Young[1] | |
| Tyylilaji | hard rock | |
| Kesto | 37.50 | |
| Levy-yhtiö | Albert, Atlantic | |
| Listasijoitukset | ||
| AC/DC:n muut julkaisut | ||
| Fly on the Wall 1985 |
Who Made Who 1986 |
Blow Up Your Video 1988 |
Who Made Who on australialaisen AC/DC-yhtyeen toukokuussa 1986 julkaistu albumi. Se on ääniraita Stephen Kingin elokuvaan Maximum Overdrive.
Levy koostuu pääasiassa aiemmin julkaistusta materiaalista, ja lisäksi yhtye levytti sitä varten kolme uutta kappaletta: ”Who Made Who” sekä instrumentaalit ”D.T.” ja ”Chase the Ace”. Uusissa kappaleissa AC/DC:n tuottajiksi palasivat George Young ja Harry Vanda, jotka olivat tuottaneet yhtyettä viimeksi 1978. Uutta ja vanhaa yhdistelevä rakenne oli Stephen Kingin idea, ja hän myös valitsi sen vanhat kappaleet: ”You Shook Me All Night Long”, ”Sink the Pink”, ”Ride On”, ”Hells Bells”, ”Shake Your Foundations” ja ”For Those About to Rock (We Salute You)”.
Parin heikomman menestyneen albumin jälkeen Who Made Who saavutti suosiota etenkin Yhdysvalloissa, missä sitä myytiin vuoden 1986 aikana miljoona kappaletta ja siitä myönnettiin AC/DC:n ensimmäinen platinalevy viiteen vuoteen. Levyn suosion myötä yhtye myi loppuun Pohjois-Amerikassa järjestetyn Who Made Who -kiertueen. Nimikappale ”Who Made Who” oli AC/DC:n menestynein single moneen vuoteen, ja siitä tehty video esitteli yhtyeen uuden sukupolven rock- ja metallifaneille.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Maximum Overdrive
Tammikuussa 1986 ilmoitettiin, että AC/DC:n tarkoituksena on levyttää ääniraita Stephen Kingin ensimmäiseen elokuvaohjaukseen Maximum Overdrive, joka perustui Kingin novelliin Rekat kokoelmasta Yön äänet.[10] King oli kaavaillut AC/DC:tä elokuvansa soundtrackille heti siitä lähtien, kun hänelle oli myönnetty lupa filmin tekemiseen.[11]
»Stephen King oli suuri AC/DC-fani. Mutta Atlantic (AC/DC:n levy-yhtiö) yritti myydä hänelle joitain muita heidän esiintyjiään. Niin kuin: ’Voi, AC/DC ei tee tuollaista.’ Mutta joku tiesi minut ja soitti, ja minä juttelin poikien kanssa. Niinpä menimme tapaamaan Stepheniä.»
(Stewart Young, AC/DC:n manageri[12])
Soundtrackin levyttäminen soti yhtyeen aiempaa käsitystä vastaan siitä, etteivät rock and roll ja pienen budjetin elokuvat sovi yhteen. Yhtye oli myös ajatellut olevan väärin myydä faneille kokoelmatyyppistä levyä, jonka kappaleita heillä on jo ennestään. Musiikin tekeminen Kingin elokuvaan tuntui AC/DC:stä kuitenkin oikealta, ja King oli myös julkisesti tunnustautunut yhtyeen ihailijaksi. Hän oli esimerkiksi ottanut kappaleesta ”Dirty Deeds Done Dirt Cheap” katkelmia novellikokoelmaansa Jälkeen keskiyön & Ennen aamunkoittoa (1985).[10]
Maximum Overdrive epäonnistui kaupallisesti ja nettosi vain seitsemän ja puoli miljoonaa dollaria. Myös AC/DC pettyi lopulliseen elokuvaan, joka oli vielä suunnitteluvaiheessa vaikuttanut lupaavalta. Yhtye päätti, ettei se enää tekisi ääniraitatöitä.[10]
Työstö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albumilla on kolme uutta kappaletta, ”Who Made Who”, ”D.T.” ja ”Chase the Ace”. AC/DC äänitti ne joulukuussa 1985 Compass Point -studioilla Bahamalla. Tuottajina toimivat George Young ja Harry Vanda,[10] jotka olivat tuottaneet AC/DC:n levyjä viimeksi 1978.[13] Aiempaan verrattuna Young ja Vanda lisäsivät terävyyttä kitaroihin ja kaikua Simon Wrightin rumpuihin.[13] Kitaristi Malcolm Young piti myöhemmin Young–Vanda-kaksikon paluuta tarpeellisena ratkaisuna, ja hänen mukaansa Who Made Who palautti asiat mallilleen.[14] Onnistuneen lopputuloksen myötä he tuottivat myös AC/DC:n vuonna 1988 ilmestyneen seuraavan albumin Blow Up Your Video.[13]
Albumin valokuvat otti George Bodnar.[15] Etukannessa on kuva Angus Youngista kahden ison kivipylvään välissä, ja hänen selkänsä takana loistaa valonheitin.[1] Takakannessa on kuva jokaisesta yhtyeen silloisesta jäsenestä esiintymässä.[15]
Musiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Avauskappale ”Who Made Who” on rockia, jonka sanoituksessa valitetaan, kuinka musiikkivideot valtasivat 1980-luvun musiikin ja kuinka scifikoneet hallitsevat ihmisiä.[16] Teksti on kaukana AC/DC:n perinteisistä teemoista, ja se mukailee elokuvan käsikirjoitusta, jossa koneet ottavat maailman haltuunsa.[11] ”D.T.” ja ”Chase the Ace” ovat kitaravetoisia instrumentaaleja,[17] joista ”Chase the Ace” on nopeatempoinen, kun taas ”D.T.:ssä” on enemmän dynamiikkaa sekä kitaroiden osalta vaihtelua särön ja puhtaan saundin välillä.[11] Ne olivat AC/DC:n ensimmäiset julkaistut instrumentaalit sitten vuonna 1976 julkaistun kappaleen ”Fling Thing”. Angus Young nauhoitti elokuvaa varten paljon muitakin kitaravoittoisia instrumentaaleja, joita ei ole koskaan julkaistu levyllä.[16]
Loput kuusi kappaletta ovat yhtyeen aiemmin julkaistua materiaalia: ”Sink the Pink”, ”Ride On”, ”Hells Bells”, ”Shake Your Foundations” ja ”For Those About to Rock (We Salute You)”. Uutta ja vanhaa yhdistelevä rakenne oli Stephen Kingin idea, ja hän myös valitsi sen vanhat kappaleet. Tuottaja George Young miksasi kappaleen ”Shake Your Foundations” uudelleen niin, että solisti Brian Johnsonin laulu kuuluu paremmin, ja lisäksi hän lyhensi sen pituutta parilla kymmenellä sekunnilla. ”Ride On” on ainoa kappale yhtyeen aiemman laulajan Bon Scottin ajalta. Sen sisällyttäminen albumille lisäsi merkittävästi sen asemaa yhtyeen tuotannossa.[11]
Kappaleeseen ”Who Made Who” kuvattiin Lontoon Brixton Academyssa David Malletin ohjaama musiikkivideo, jossa esiintyi satoja Angus Youngiksi pukeutuneita fanikerholaisia. AC/DC oli suhtautunut videoihin vastahakoisesti, mutta Mallet onnistui osoittamaan heille, että ne saattaisivat sittenkin toimia.[10] Video antoi myös yhtyeelle jalansijaa uuden sukupolven rock- ja metallifanien keskuudessa.[12] Myös vanhaan kappaleeseen ”You Shook Me All Night Long” kuvattiin video.[10]
Julkaisu ja vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myynti ja painokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Who Made Who julkaistiin Yhdysvalloissa 20. toukokuuta ja Euroopassa 27. toukokuuta 1986. Albumi nousi Britannian albumilistalla sijalle 11, ja yhtyeen kotimaassa Australiassa sijoitus oli neljäs.[16] Who Made Who jatkoi AC/DC:n uutta nousua,[10] ja siitä tuli yhtyeen myydyimpiä 1980-luvun alun jälkeisiä albumeja.[18] Yhdysvalloissa se nousi Billboard 200 -listalla vasta sijalle 33.[10] Se pysyi kuitenkin listalla 42 viikkoa ja myi yli miljoona kappaletta jouluun mennessä ja oli siltä osin selkeä parannus edelliseen Fly on the Wall -albumiin verrattuna.[19] Who Made Who oli siellä myös AC/DC:n ensimmäinen platinalevy viiteen vuoteen. Vuonna 2003 Who Made Who oli yhtyeen uran neljänneksi myydyin albumi Yhdysvalloissa.[13]
Australiassa albumin julkaisi Albert Productions ja maailmanlaajuisesti Atlantic Records. Levy ilmestyi alun perin vinyylilevynä, C-kasettina ja CD-levynä. Myöhemmin se on julkaistu myös digitaalisesti. Vuonna 2003 se julkaistiin CD:nä ja vinyylinä uudelleenmasteroituna. Vuonna 2024 julkaistiin värivinyylinä juhlapainos AC/DC:n 50-vuotisen uran kunniaksi.[20]
Atlantic julkaisi marraskuussa 1986 Who Made Who -nimisen VHS-kasetin, jolla on videoita vuosilta 1980–1986.[21] Siitä tuli AC/DC:n ensimmäinen kultaa Yhdysvalloissa myynyt video.[13]
Arvioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laajalevikkeisistä yhdysvaltalaislehdistä People valitsi vuoden albumiksi Who Made Whon ja Circus vuoden takaisinpaluuksi AC/DC:n.[19] Kriitikot kehuivat albumin nimikappaletta, josta tuli AC/DC:n suosituin single moneen vuoteen.[10]
Kiertue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albumin tiimoilta järjestettiin Who Made Who -kiertue, joka käsitti 37 konserttia Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Kiertue käynnistyi 31. heinäkuuta 1986 New Orleansista ja päättyi 19. syyskuuta Uniondaleen.[22] Albumin suosio Pohjois-Amerikassa lisäsi myös konserttien lippujen kysyntää,[13] ja se myytiin loppuun.[19]
Kappaleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| A-puoli | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nro | Nimi | Sävel | Kesto | ||||||
| 1. | Who Made Who | 3.27 | |||||||
| 2. | You Shook Me All Night Long | 3.31 | |||||||
| 3. | D.T. (instrumentaali) | Angus Young, Malcolm Young | 2.56 | ||||||
| 4. | Sink the Pink | 4.15 | |||||||
| 5. | Ride On | Angus Young, Malcolm Young, Bon Scott | 5.50 | ||||||
| B-puoli | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nro | Nimi | Sävel | Kesto | ||||||
| 6. | Hells Bells | 5.13 | |||||||
| 7. | Shake Your Foundations | 3.53 | |||||||
| 8. | Chase the Ace (instrumentaali) | Angus Young, Malcolm Young | 2.59 | ||||||
| 9. | For Those About to Rock (We Salute You) | 5.43 | |||||||
Video
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1986 albumista julkaistiin videoversio, joka sisälsi kappaleet:
- Who Made Who
- You Shook Me All Night Long
- Shake Your Foundations
- Hells Bells
- For Those About to Rock (We Salute You)
Kokoonpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Brian Johnson – laulu
- Bon Scott – laulu kappaleessa ”Ride On”
- Angus Young – soolokitara
- Malcolm Young – komppikitara, taustalaulu
- Cliff Williams – bassokitara, taustalaulu
- Mark Evans – bassokitara ja taustalaulu kappaleessa ”Ride On”
- Simon Wright – rummut
- Phil Rudd – rummut kappaleissa ”You Shook Me All Night Long”, ”Ride On”, ”Hells Bells” ja ”For Those About to Rock (We Salute You)”
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Engleheart, Murray & Durieux, Arnaud: AC/DC: Maximum rock & roll. (AC/DC: Maximum Rock & Roll, 2006.) Suomentanut Mika Tiirinen. Otava, 2007. ISBN 978-951-1-23829-4
- Masino, Susan: AC/DC FAQ. Backbeat Books, 2015. ISBN 978-1-4803-9450-6
- Sutcliffe, Phil: AC/DC: High-voltage rock ’n’ roll. (High-Voltage Rock ’n’ Roll: The Ultimate Illustrated History, 2010.) Suomentanut Marko Saarinen. Helsinki: Minerva, 2011. ISBN 978-952-492-516-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Masino 2015, s. 149.
- ↑ Timo Pennanen: Sisältää hitin - levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1972, sivu 84, Otava 2006
- ↑ http://www.everyhit.com/
- ↑ http://swedishcharts.com/showitem.asp?interpret=AC%2FDC&titel=Who+Made+Who&cat=a
- ↑ http://swisscharts.com/showitem.asp?interpret=AC%2FDC&titel=Who+Made+Who&cat=a
- ↑ http://www.charts-surfer.de/musiksearch.php (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://austriancharts.at/showitem.asp?interpret=AC%2FDC&titel=Who+Made+Who&cat=a
- ↑ Tous les Albums de chaque Artiste Infodisc. Viitattu 20. kesäkuuta 2009. (englanniksi)
- ↑ Who Made Who – AC/DC Allmusic. Viitattu 20.6.2009. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Engleheart & Durieux 2007, s. 374–376.
- 1 2 3 4 Sutton, Chris: AC/DC on Track: Every Album, Every Song, s. 150–151. Sonicbond Publishing, 2024. ISBN 978-1-78952-307-2
- 1 2 Wall, Mick: AC/DC: Hell Ain’t a Bad Place to Be, s. 382–384. (1. laitos 2012) Orion Publishing Co, 2013. ISBN 978-1-4091-3525-8
- 1 2 3 4 5 6 Reesman, Bryan: Who Made Who -albumin CD-version kansilehden esittelyteksti, s. 11–13. Epic / Albert Productions. 2003. 510769 2.
- ↑ Masino 2015, s. 150.
- 1 2 AC/DC: Who Made Who -vinyylialbumin takakannen tiedot. Atlantic Records. 1986. WX 57, 781 650-1.
- 1 2 3 Sutcliffe 2011, s. 208.
- ↑ Sutcliffe 2011, s. 139.
- ↑ Masino 2015, s. 151.
- 1 2 3 Sutcliffe 2011, s. 140–141.
- ↑ Who Made Who by AC/DC (Compilation, Hard Rock) Rateyourmusic.com. Sonemic, Inc. Viitattu 5.6.2026. (englanniksi)
- ↑ Engleheart & Durieux 2007, s. 458.
- ↑ Masino 2015, s. 246.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Who Made Who Discogsissa. (englanniksi)