HK Vitjaz

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Vitjaz Tšehov)
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Vitjaz Podolsk
Vitjaz Tsehov logo.png
Historia Vitjaz Podolsk
(1996–2004)
Vitjaz Tšehov
(2004–2013)
Vitjaz Podolsk
(2013–) [1]
Perustettu 1996
Kaupunki Venäjän lippu Podolsk, Moskovan alue
Kotiareena Vitjaz-jääpalatsi
– kapasiteetti 5 500
Sarja KHL
Divisioona Tarasov
Värit          
Päävalmentaja Venäjän lippu Ravil Jakubov
Yhteistyöseurat THK Tver (VHL) [1]
Jääurheilukeskus 2004

HK Vitjaz (ven. ХК Витяз, suomeksi ”Ritarit”) on venäläinen ammattilaisjääkiekkojoukkue, joka pelaa KHL:ssä. Joukkueen kotikaupunkina toimii Podolsk ja kotihallina on 5 500-paikkainen Ice Hockey Palace. Vitjaz tunnetaan hyvin kovana ja fyysisenä joukkueena ja se on ottanut paljon vaikutteita pohjoisamerikkalaisesta jääkiekosta. Seuran farmijoukkueena toimii VHL-liigassa pelaava Titan Klin.[2] [3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seura perustettiin vuonna 1996 Podolskissa Venäjällä nimellä Vitjaz Podolsk[4] ja joukkueen kotiareenana toimi Podolskin Vityaz Ice Palace aina vuoteen 2003 asti. Vuonna 2004 joukkue muutti lähikaupunkiin Tšehoviin, muuttaen nimensä Vitjaz Tšehoviksi ja pelaten kotipelinsä uuden kaupungin 1 370-paikkaisessa Ice Hockey Centerissä. Hallia laajennettiin kaudella 2007–2008 3 300-paikkaiseksi.

Vitjaz pelasi kaudella 2000–2001 Venäjän pääsarjassa, mutta kausi ei päättynyt odotusten mukaisesti: 34 pelistä joukkue voitti vain kuusi ja hävisi 23, muiden pelien päättyessä normaalin peliajan ulkopuolella. [5] Joukkue päätyikin karsintasarjaan, jossa se tiputettiin Vysšaja Ligaan. Vuonna 2005 Vitjaz selviytyi liigan finaaliin, sijoittuen toiseksi HK MVD:n voittaessa finaalisarjan lukemin 4–1. Vakuuttavien otteidensa myötä Vitjaz nousi kuitenkin pelaamaan takaisin Venäjän pääsarjaan.

Kaudet KHL:ssä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšehovin debyyttikausi KHL:ssä ei ollut häikäisevä – 56 pelatusta pelistä joukkue kirjasi 11 voittoa (joista viisi jatkoajalla) ja hävisi suoraan 45, joista 12 jatkoajalla. Kauden 2008–2009 joukkue päättikin 40 pisteellä, joka oikeutti 23. sijaan, voittaen liigan jumbosijalla olleen HK Himik Voskresenskin (nykyisen HK Atlantin) yhdellä pisteellä.

Kautta synkisti 13. lokakuuta pelattu Vitjazin kotipeli Avangard Omskia vastaan, jossa Omskin 19-vuotias Aleksei Tšerepanov tuupertui vaihtoaitioon ja kuoli myöhemmin paikallisessa sairaalassa. Kuolinsyyksi ilmoitettiin sydämenpysähdys. Keskustelua kuolemassa herätti se, että defibrillaattorin akku oli tapahtumahetkellä tyhjä sekä lääkintähenkilökunnan verkkaisuus tilanteessa. [6]

Kausi 2009–2010 ei ollut sen valoisampi joukkueen osalta kuin edeltäjänsäkään – vakavista talousongelmista kärsinyt joukkue päätyi jälleen 23. sijalle, kirjaten vain 18 voittoa, joista kolme jatkoajalla ja kaksi voittolaukauskisassa. 54 pistettä 56 ottelusta kerännyt joukkue johti ylivoimaisesti KHL:n rangaistusminuuttitilastoa 1 522 minuutilla – eniten rangaistuksia kärsi joukkueen Darcy Verot (374 min 34 pelissä), voittaen koko liigan rangaistusminuuttipörssin ylivoimaisesti verrattuna toiseksi tulleen Aleksei Litvinenkon minuutteihin (181 rangaistusminuuttia). [7]

Samalla kaudella seura sai kyseenalaista huomiota 9.1.2010 pelatussa Vitjaz Tšehovin kotipelissä Omskia vastaan, jossa peli pysäytettiin ensimmäisessä erässä kolmen minuutin ja 39 sekunnin kohdalla pelin muuttuessa molemmat vaihtoaitiot tyhjentäväksi rähinäksi. Joukkueet kirjauttivat yhteensä 707 jäähyminuuttia, joka oli uusi maailmanennätys (eniten jäähyminuutteja yhdessä jääkiekkopelissä), ja 33 pelaajaa poistettiin pelistä, kuten myös molemmat päävalmentajat. Yhteensä vain neljä pelaajaa selvisi ilman pelirangaistusta ja peli keskeytettiin. KHL määräsi yhteensä noin 5,7 miljoonan ruplan (n. 142 000 €) sakot, joista Vitjazille koitui maksettavaksi neljä miljoonaa ruplaa (n. 99 000 €).[8] Lisäksi useat pelaajat saivat pelikieltoja.

Kaudella 2010–2011 Vitjaz päätyi 23 joukkueen liigassa sijalle 21, keräten 54 pelissä 52 pistettä. Joukkue voitti peleistään 17, joista yhden jatkoajalla ja kolme voittolaukauskisassa. [9]

Kaudella 2011–2012 joukkue ei menestynyt paremmin kuin edellisinäkään kausina, päätyen lopulta viimeiselle sijalle, 23:nneksi, keräten 54 ottelussa 44 pistettä.[10] Kohua kauden aikana herätti muun muassa Traktor Tšeljabinskin ja Vitjazin välinen kohtaaminen 26. marraskuuta 2011, jossa joukkueen Jeremy Yablonski löi Aleks Riazantsevia niskaan. Yablonski sai tempauksestaan KHL:n hallitukselta koko loppukauden mittaisen pelikiellon.[11] Myös Yablonskin joukkuetoveri Kip Brennan sai 15 ottelun pelikiellon murjottuaan Traktorin Maksim Maminin.

Jääkiekkomaailmaa värittänyt NHL:n työsulku toi Vitjazin riveihin kaudelle 2012–2013 venäläis-kanadalaisen puolustajan Andrei Markovin, joka merkkautti 21 pelaamassaan ottelussa tehot 1+6, keräten 16 jäähyminuuttia. Kausi joukkueen osilta itsessään ei ollut aikaisimpia kummoisempi; 26 joukkueen liigassa Tšehov päätyi sijalle 22, voittaen 52 pelistä 11 ja häviten 26 peliä. Jatkoaika-/voittolaukausvoittoja joukkueelle kertyi seitsemän ja häviöitä normaalin peliajan jälkeen kertyi kahdeksan.

Paluu Podolskiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 2013 joukkue ilmoitti siirtyvänsä takaisin lähtökaupunkiinsa Podolskiin, pelaten kotipelinsä vanhassa kotihallissaan, 5 500-paikkaisessa Vitjaz Ice Palacessa kaudesta 2013–2014 alkaen. [12]

Nykyinen joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivitetty 27.5.2016lähde?

Maalivahdit
Numero Pelaaja Hanskakäsi Sopimus Syntymäpaikka
29 Suomi Harri Säteri L 2017 Toijala, Suomi
40 Venäjä Igor Saprykin L 2017 Moskova, Venäjä
Venäjä Anton Todikov L 2017 Moskova, Venäjä
Puolustajat
Numero Pelaaja Kätisyys Sopimus Syntymäpaikka
5 Venäjän lippu Denis Ježov L 2016 Toljatti, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
6 Venäjän lippu Ilja Davidov L 2016 Jaroslavl, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
44 Venäjä Roman Kudinov L 2017 Moskova, Venäjä
48 Venäjän lippu Grigori Vastšenko L 2016 Pietari, Venäjä
52 Venäjä Igor Golovkov L 2017 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
59 Venäjän lippu Jegor Voronkov L 2017 Podolsk, Venäjä
65 Venäjän lippu Dmitri Kostromitin L 2016 Tšeljabinsk, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
70 Venäjä Anton Bukhanko R 2017 Transportni, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
76 Venäjän lippu Pavel Lukin L 2017 Jaroslavl, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
82 Venäjä Stanislav Kandziuba L 2017 Moskova, Venäjä
84 Venäjä Georgi Berdjukov R 2017 Habarovsk, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
Venäjä Sergei Gimajev L 2017 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
Tšekki Jakub Jeřábek L 2017 Plzeň, Tšekki, Tšekkoslovakia
Venäjä Aleksei Semenov L 2017 Murmansk, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
Hyökkääjät
Numero Pelaaja Kätisyys Pelipaikka Sopimus Syntymäpaikka
10 Venäjä Dmitri Tsiganov R VLH 2017 Jekaterinburg, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
15 Tšekki Roman Horák (A) L KH / VLH 2018 Ceske Budejovice, Tšekki, Tšekkoslovakia
17 Venäjän lippu Vjatšeslav Soloduhin (C) L VLH 2017 Pietari, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
19 Venäjän lippu Igor Musatov R VLH 2016 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
20 Ruotsin lippu Mario Kempe L LH 2016 Kramfors, Ruotsi
21 Venäjä Nikita Viglazov R VLH 2017 Olenegorsk, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
23 Venäjä Dmitri Šitikov (A) L OLH 2017 Tjumen, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
27 Venäjän lippu Juri Kokšarov (A) L KH 2017 Tšeljabinsk, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
36 Venäjä Aleksander Nikulin L KH 2017 Perm, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
42 Venäjä Anton Koroljov L OLH 2017 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
51 Venäjä Viktor Drugov L VLH 2017 Barnaul, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
55 Venäjän lippu Aleksander Kutšerjavenko R KH 2016 Belgorod, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
57 Venäjän lippu Artem Švets-Rogojov L KH 2017 Saratov, Venäjä
61 Venäjä Maksim Afinogenov L OLH 2018 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
88 Venäjä Denis Abdullin L VLH 2017 Magnitogorsk, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
91 Venäjä Aleksei Makejev L VLH 2018 Novouralsk, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
97 Venäjän lippu Valeri Bočkarev L KH 2017 Podolsk, Venäjä
Suomi Miro Aaltonen L H 2017 Joensuu, Suomi
Venäjä Aleksader Stepanov L OLH 2017 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto

Joukkueenjohto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liigahistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b http://www.eliteprospects.com/team.php?team=201 Vityaz Podolsk EliteProspects-sivustolla (englanniksi)
  2. >Vityaz come back to Podolsk eurohockey.com. 1.6.2013. Viitattu 29.6.2013. (englanniksi)
  3. Vityaz changes the farm team eurohockey.com. 17.6.2013. eurohockey.com. Viitattu 29.6.2013. (englanniksi)
  4. Vityaz Chekhov at eurohockey.com eurohockey.com. Viitattu 29.6.2013. (englanniksi)
  5. 2000-01 Superliga stats at hockeyarchives.ru hockeyarchives.com. Jatkoaika. Viitattu 29.6.2013. (venäjäksi)
  6. Superlupauksen kuolema herättää kysymyksiä mtv3.fi. 14.10.2008. MTV3.fi. Viitattu 29.6.2013.
  7. 2009-10 KHL stats quanthockey.com. quanthockey.com. Viitattu 29.6.2013. (englanniksi)
  8. "InjuryRate": There's nothing like racking up 691 penalty minutes in a single hockey game faniq.com. 10.1.2010. faniq.com. Viitattu 29.6.2013. (englanniksi)
  9. KHL stats 2010-11 khl.ru. khl.ru. Viitattu 29.6.2013. (englanniksi)
  10. 2011-12 KHL stats khl.ru. khl.ru. englanti
  11. The Canadian Press: Canadian Yablonski suspended for entire KHL season cbc.ca. 29.11.2012. cbc.ca. Viitattu 29.6.2013. (englanniksi)
  12. Vityaz come back to Podolsk eurohockey.com. 1.6.2013. Viitattu 29.6.2013. (englanniksi)
Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.