Rybinsk

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rybinsk
(Ры́бинск)
Näkymä Rybinskiin Volgalta
Näkymä Rybinskiin Volgalta
Vaakuna
Vaakuna

Rybinsk

Koordinaatit: 58°03′00″N, 38°50′00″E

Valtio Venäjä
Alue Jaroslavlin alue
Perustettu 1777
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 101 km²
Korkeus 100 m
Väkiluku (2009) 208 100
 – Tiheys 2 070 as./km²

Rybinsk (ven. Ры́бинск) on runsaan 200 000 asukkaan kaupunki Jaroslavlin alueella Venäjällä. Se sijaitsee Volgan ja Šeksnan yhtymäkohdassa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiset vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rybinsk on yksi slaavien vanhimpia kaupunkeja Volgan varrella. Ensimmäisen kerran paikka mainitaan vuonna 1071 nimellä Ust-Šeksna eli ”Šeksnan suu”. Seuraavan neljän vuosisadan ajan kaupunkia kutsuttiin vaihtelevasti Ust-Šeksnaksi ja Rybinskiksi. Vuodesta 1504 se mainitaan nimellä Rybnaja Sloboda (”kalastuskylä”). Nimi johtunee siitä, että kaupungista vietiin paljon sampia muualle.

1600-luvulla sloboda vaurastui kaupalla Länsi-Euroopan kanssa. Silloin rakennettiin useita kivikirkkoja, joista vain yksi on säilynyt nykypäivään. Vanhempaa arkkitehtuuria voi löytää kaupungin ulkopuolelta.

Kultakausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1700-luvulla kylän kaupan määrä kasvoi. Katariina II myösi Rybnaja Slobodalle kaupunginoikeudet 1777 ja nimesi sen Rybinskiksi. Kylän satamassa suuret Volgan alukset purettiin pienempiin veneisiin, jotka jatkoivat matkaa matalaan Mariinskin kanavaan, joka yhdistää Keski-Venäjän Itämereen. Kaupungissa oli 7 000 asukasta, mutta siellä saattoi kerrallaan majoittua 170 000 merimiestä ja 2 000 alusta.lähde? Vähitellen pieni satama tuli tunnetuksi ”proomujen pääkaupunkina”.

Kaupungin tunnetui maamerkki, uusklassinen Kristuksen kirkastumisen katedraali, rakennettiin Volgan rannalle vuosina 1838–1851.

Ylisen Volgan kauppakeskuksena Rybinsk houkutteli ulkomaalaisia Länsi-Euroopasta. Tämän myötä Rybinskiin rakennettiin sekä luterilainen että roomalais-katolinen katedraali.

1900-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostovuosina Rybinskin nimi vaihtui neljä kertaa: Štšerbakov (1946), jälleen Rybinsk (1957), Andropov (1984) ja jälleen Rybinsk (1989).

Tärkeimmät teollisuudenalat nyky-Rybinskissä ovat lentokoneiden moottorien valmistus ja vesivoimalaitos. Kuten asiantuntijat varoittivat, Rybinskin jättiläispato, joka pitää takanaan Rybinskin tekojärveä (aikoinaan oli maailman suurin tekojärvi), asettaa kaupungin suureen vaaraan, jos pato murtuu.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]