Vaakanävertäjä
| Vaakanävertäjä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
| Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
| Yläheimo: | Kärsäkäsmäiset Curculionoidea |
| Heimo: | Kärsäkkäät Curculionidae |
| Alaheimo: | Kaarnakuoriaiset Scolytinae |
| Tribus: | Tomicini |
| Suku: | Ytimennävertäjät Tomicus |
| Laji: | minor |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Tomicus minor |
|
| Synonyymit | |
|
Blastophagus minor |
|
| Katso myös | |
Vaakanävertäjä (Tomicus minor) on kovakuoriaisten lahkoon ja ytimennävertäjien sukuun kuuluva laji. Aikuinen vaakanävertäjä on pituudeltaan 3,2-5,2 mm ja sen peitinsiivet ovat väriltään punaruskeat. Se ja samaan sukuun kuuluvan pystynävertäjä (Tomicus piniperda) ovat Suomen pahimpia mäntyjen hyönteistuholaisia aiheuttaen kasvutappioita katkomalla mäntyjen latvakasvaimia. Molemmat ytimennävertäjälajit muistuttavat ulkoisesti toisiaan, mutta vaakanävertäjän erottaa pystynävertäjästä siitä, että peitinsiipien takaosan sukas- ja nystyrivit ovat täydelliset siipien kärkeen asti. Aikuinen vaakanävertäjä käyttää ravinnokseen vuosikasvainten ydinosaa. Puiden latvat harsuuntuvat ja voivat kokonaan kuivua tuhojen jatkuessa pitkään. Vaakanävertäjä levittää myös sinistäjäsientä, joka laskee puuaineksen arvoa. Vaakanävertäjät parveilevat huhti-toukokuussa, kun lämpötila on noussut +12 Celsius-asteeseen. Laji elää yleensä makaavien puunrunkojen kuten tuulenkaatojen, metsään jääneiden latvuksien ja rankojen alapinnoilla, missä puun kosteus on sopiva. Vaakanävertäjät talvehtivat karikkeessa.[2]
Suomessa vaakanävertäjä on luokiteltu vakiintuneeksi ja yleiseksi sekä elinvoimaiseksi lajiksi.[3] Lajia esiintyy pääasiasaa Euroopassa.
Vaakanävertäjän luontaisia saalistajia ovat ainakin pitkähukka (Corticeus longulus), norkovilistäjiin (Placusa) kuuluva Placusa depressa, lattakaarniainen (Rhizophagus depressus) ja isomuurahaiskuoriainen (Thanasimus formicarius).[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jyrki Muona, Jaakko Mattila: Vaakanävertäjä – Tomicus minor Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Metsäntutkimuslaitos (Metla): Vaakanävertäjä (Tomicus minor) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Laji.fi: Vaakanävertäjä (Tomicus minor)
- ↑ Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Tomicus minor (lesser pine shoot beetle) (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- iNaturalist: Vaakanävertäjä (Tomicus minor)
- UniProt: Taxonomy - Tomicus minor (englanniksi)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Tomicus minor (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Tomicus minor (englanniksi)
- Plantwise: Lesser pine shoot beetle, Tomicus minor (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Tomicus minor, the Lesser pine shoot beetle (englanniksi)