Kärsäkkäät
| Kärsäkkäät | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthopoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
| Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
| Osalahko: | Cucujiformia |
| Yläheimo: | Kärsäkäsmäiset Curculionoidea |
| Heimo: |
Kärsäkkäät Curculionidae[1] Latreille, 1802 |
| Katso myös | |
Kärsäkkäät (Curculionidae) on kovakuoriaisten lahkoon kuuluva heimo. Se on eläinkunnan suurin heimo ja lajeja on kymmeniä tuhansia. Monet kärsäkkäistä ovat tuholaiseläimiä puutarhassa ja viljelyksillä.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kärsäkkäille tyypillistä on pitkä kärsä. Tuntosarvet ovat polvekkaita ja niissä on jaokkeita, joista ensimmäinen on pitkä ja nuijamainen. Ruumiin muoto on päärynämäinen. Siipien ja ruumiin pinta on kova, uurteinen, epätasainen ja joskus suomumainen. Suurin osa kärsäkkäistä on väriltään himmeitä, mutta jotkut lajit ovat kirkasvärisiä.
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kärsäkkäitä esiintyy eniten tropiikissa.
Luokitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kärsäkkäisiin kuuluvia sukuja ovat viljakärsäkkäät (Sitophilus), suppilokärsäkkäät (Rhynchites), käärökärsäkkäät (Byctiscus), hernekärsäkkäät (Sitona) ja nirput (Apion). Heimoon kuuluvia lajeja ovat puuvillakärsäkäs (Anthonomus grandis), tukkimiehentäi (Hylobius abietis), korvakekärsäkäs (Phytomus nigrirostris) ja luumuleikkuri.
Kärsäkkäiden alaheimoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Entiminae
- Sitoninae
- Lixinae
- Cyclominae
- Hyperinae
- Curculioninae
- Bagoinae
- Cossoninae
- Mesoptiliinae
- Molytinae
- Cryptorhynchinae
- Baridinae
- Ceutorhynchinae
- Conoderinae
- Orobitidinae
- Kaarnakuoriaiset (Scolytinae)
- Platypodinae
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naaras munii siemeniin, silmuihin tai kasvien varsille, mistä toukat saavat ravintonsa.[2]
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kärsäkkäät ovat kasvinsyöjiä. Ravintokasvi vaihtelee lajeittain.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Taksonomian lähde: Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Curculionidae (TSN 114666) itis.gov. Viitattu 22.12.2013. (englanniksi)
- ↑ Ernst Palmen, Matti Nurminen: ”Kärsäkkäät”, Eläinten maailma, Otavan iso eläintietokirja, osa 2, s. 829–830. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01422-6.
- ↑ Kaarina Miettinen, Iris Kalliola, Mattias Tolvanen, Juhani Kohonen: ”Kärsäkkäät”, Kotimaan luonto, s. 401. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-26351-6.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laji.fi: Kärsäkkäät (Curculionidae)
- Kuvia ja tietoja eri kärsäkkäistä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Bug Guide: Family Curculionidae - Snout and Bark Beetles (englanniksi)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Curculionidae (englanniksi)