VR FleetCare
| VR FleetCare | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | Yhteisellä matkalla maailman parhaaksi |
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 2018[1] |
| Toimitusjohtaja | Kimmo Soini |
| Kotipaikka | Helsinki, Suomi |
| Toimiala | Muiden kulkuneuvojen korjaus ja huolto |
| Liikevaihto |
 195,8 M € (2020)[2] |
| Liikevoitto |
 11,2 M € (2020)[2] |
| Henkilöstö | 1 000 |
| Emoyhtiö | VR-Yhtymä Oyj |
| Kotisivu |
www |
VR FleetCare, viralliselta nimeltään VR Kunnossapito Oy,[1] on VR-Yhtymän omistama kunnossapitoyhtiö, jonka palveluihin kuuluvat muun muassa raidekaluston huollot, modernisointihankkeet, komponenttipalvelut ja elinkaaren hallinta sekä digitaaliset palvelut. VR FleetCaren pääasiakkaisiin kuuluvat VR-Yhtymän eri liiketoiminnot sekä muut kotimaiset ja kansainväliset raideliikenteen toimijat.[2] Yhtiön asiakkaita ovat muun muassa HKL,[3] HSL, ja Elron.
Yhtiö aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2019. Yhtiön toimitusjohtajaksi valittiin Kimmo Soini.[4] VR Kunnossapidon palvelukseen siirtyi 990 työntekijää vanhoina työntekijöinä.[5] Raideliikenteen asiantuntijayritys on toteuttanut raidekaluston kunnossapitoa Suomessa yli 150 vuotta.
Yhtiön päätoimipisteet sijaitsevat kuudessa eri kaupungissa ympäri Suomea. Kaluston modernisointi- ja kunnostuspalveluihin, raskashuoltoon, vauriokorjauksiin ja komponenttipalveluihin keskittyneet suuremmat palvelukonepajat sijaitsevat Helsingissä ja Pieksämäellä. Helsingin, Joensuun, Kouvolan, Oulun, Pieksämäen ja Tampereen varikot tarjoavat operatiivista kunnossapitoa, kaluston huoltotöitä ja viankorjauksia.[6]
VR FleetCaren hakee kasvua muusta raideliikenteestä ja lähialueilta. Yhtiön ensimmäinen kansainvälinen sopimus tehtiin vuonna 2019 virolaisen Elronin kanssa telien kunnossapidosta. Vuonna 2020 yhtiö solmi sopimuksen tanskalaisen A/S Storebæltin kanssa. Vuoden 2021 aikana VR FleetCare modernisoi kahdeksan Vy Tog AS:n hankkimaa entistä Deutsche Bahnin makuuvaunua.[7]
Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
VR FleetCare huoltaa yli sataa eri tyyppistä liikkuvan kaluston yksikköä. Yhtiön tarjonta sisältää elinkaaren hallinnan ja raideliikenteen kunnossapidon palveluita päivittäiskunnossapidosta kattavampiin modernisointeihin. Toiminta on jaettu neljään eri palvelukategoriaan. ModernCare -palvelut sisältävät kaluston elinkaaripidennyksiin, modernisointeihin ja järjestelmäpäivityksiin liittyvät työt. SmartCare -palvelut keskittyvät kunnonvalvontaan, digitalisaatioon ja optimointiin. AssetCare -palveluihin kuuluu kaluston elinkaaren hallinta, kunnossapito, konsultointi ja analytiikka. ComponentCare -palvelut taas tarkoittavat komponentteihin (telit, elektroniikka, kompressorit, venttiilit, pumput ja moottorit) liittyviä palveluita.[8]
ModernCare[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaluston modernisointi- ja kunnostuspalveluihin sisältyvät elinkaaripidennykset, tekniset muutostyöt, kaupallisen ilmeen muutokset sekä uusien palvelukonseptien tekniset toteutukset. Järjestelmäpäivitykset ja raskashuolto kattavat kaluston matkustajainfoihin- ja hallintajärjestelmiin, ohjaamoihin ja kuljettajan pöytiin, HVAC-järjestelmiin, tehoelektroniikkaan sekä vaurio- ja sääsuojauksiin liittyvät työt. Myös turvallisuus- ja ympäristömuutokset, kuten henkilöstö- ja matkustajaturvallisuusratkaisut, kaluston energiakulutuksen optimointi ja kemikaaliturvallisuuden kehittäminen kuuluvat tarjontaan.[9] Muun muassa yhtiön toteuttama norjalaisen Vy:n kahdeksan makuuvaunun modernisointi kattaa mittavat muutokset, joiden myötä ilme muutetaan uuden omistajan mukaiseksi ja vaunut modifioidaan niin, että liikennöinti sujuu talviolosuhteissa. Myös vaunujen sisätilat uudistetaan.[7] Yhtiö toteuttaa myös kaikkien HKL:n M100- ja M200-metrovaunujen peruskorjauksen. Matkustamon sisusta uudistetaan, matkustajainformaatiojärjestelmä päivitetään, ohjaamot uudistetaan ja kori pintakäsitellään.[10]
SmartCare[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
SmartCare -palvelut tarjoavat kaluston kunnonvalvontaa, kuten diagnostiikkadatan valvontaa, telien ja pyörien kunnonvalvontaa, sekä radan ja vaihteiden kunnonvalvontaa. Palveluihin kuuluvat myös kunnossapito-ohjelmien optimoinnit sisältäen huoltovälien optimoinnin, riski- ja turvallisuusarvioinnit sekä data-analyysit ja simulaatiot. Asiantuntija- ja konsultointipalveluihin sisältyvät kaluston hankinta ja käytöstä poistaminen, riskienhallinta, tekninen suunnittelu sekä elinkaarisuunnittelu. HSL:n junakaluston kunnossapitoon otettiin kesällä 2021 käyttöön yhtiön kehittämä junaskanneri, jonka avulla junien ulkoinen kunto tarkastetaan automaattisesti. Konenäköön, hahmotunnistukseen ja tekoälyyn perustuva skanneri havaitsee viat ja graffitit junissa.[11] VR FleetCaren ja Väyläviraston yhdessä toteuttamassa pilotissa vaihteiden toimilaitteiden kuntoa seurattiin reaaliaikaisesti. Kehitetyllä järjestelmällä kunnossapitoa voidaan optimoida ja häiriöitä ennakoida.[12]
AssetCare[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhtiön AssetCare-palveluihin sisältyy kaluston huolto- ja kunnossapitopalvelut, eli kunnossapitosopimusten mukainen ennaltaehkäisevä ja korjaava huolto sekä dataohjautuva vikaraportointi. Elinkaaren hallintaan kuuluvat huoltosuunnitelmien katsaukset (historiatietoihin perustuva), huolto-ohjelman kehittäminen (jatkuvan datan perusteella), kaluston vanhenemisen hallinta sekä dokumentoinnin hallinta. Tarjonta sisältää myös asiantuntija- ja konsultointipalveluja.
ComponentCare[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Komponenttipalvelut huoltaa ja korjaa sähköiset komponentit, tehoelektroniikan sekä mekaaniset komponentit uudenveroisiksi. Vuosittain VR FleetCare huoltaa lähes 2 300 teliä ja yli 13 000 pyöräkertaa.
Palvelukonepajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsinki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
VR FleetCaren Helsingin varikko ja palvelukonepaja toimii Ilmalassa, noin viisi kilometriä Helsingin keskustasta pohjoiseen. Ilmalan varikon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1967 ja varikko vihittiin käyttöön vuonna 1980. Vuosina 2006–2012 alueella toteutettiin VR-yhtymän ja Väyläviraston yhteinen kehitysprojekti, jossa aluetta kunnostettiin, uusia huoltohalleja rakennettiin ja kulunvalvontaa parannettiin.[13][14]
Ennen Ilmalan varikon käyttöönottoa kunnossapitoa on tehty sekä Helsingin päärautatieaseman yhteydessä että Pasilassa. Konepaja perustettiin Helsinkiin rautatieaseman luoteispuolelle vuonna 1861. Helsingin konepajalla valmistettiin ja huollettiin vetureita 1950-luvulle saakka. Pasilan konepaja oli toiminnassa vuosina 1903–2002.[15]
Helsingin varikko on VR FleetCaren suurin, pinta-alaltaan 62 hehtaaria. Raiteita alueilla on yhteensä 60 kilometriä. Hallitilaa varikolla on noin 6,7 hehtaaria. Varikko sisältää kalustokohtaiset hallit päivittäistä toimintaa varten sekä erilliset komponenttilinjastot, pyöräsorvin sekä pesuhallit. Helsingin varikolla kunnossapidetään henkilöliikenteen kalustoa sekä sähkövetureita.[6] Vuoden 2020 lopussa varikolle asennettiin yksi Suomen suurimmista aurinkovoimaloista. Voimalasta saatava sähkö kattaa noin neljäsosan varikon vuotuisesta sähköntarpeesta. Saatu sähkö kohdistetaan Pendolinojen kunnossapitoon.[16]
Pieksämäki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaunupaja perustettiin Pieksämäelle vuonna 1931. Nimi muuttui konepajaksi vuonna 1963, minkä jälkeen konepajalla suoritettiin mittavat laajennusprojektit sekä nykyinen päähalli rakennettiin. Vuonna 2019 päärakennus remontoitiin jälleen, ja hallit organisoitiin uudelleen vastaamaan laajenneeseen kysyntään.
Pieksämäen konepajan pinta-ala on 40 hehtaaria. Hallitilaa on kolme hehtaaria ja raiteita yhteensä noin 10,6 kilometriä. Pieksämäellä kunnossapidetään tavaraliikenteen kalustoa, dieselvetureita sekä ratatyökoneita. Pieksämäellä suoritetaan pintakäsittelyjä, manuaalisia ja automaattisia hitsauksia sekä koneistusta. Toiminta sisältää myös pyöräkertojen ja telien kunnossapitoa sekä jarrujärjestelmien huoltoa.
Pieksämäen varikko, jossa suoritetaan operatiivista kunnossapitoa, sijaitsee viereisessä kiinteistössä.
Oulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oulun ensimmäinen konepaja on perustettu vuonna 1886. Vuonna 2012 alettiin rakentaa uutta varikkoa, joka otettiin käyttöön 2014.[17][18]
Oulun varikon pinta-ala on 35 hehtaaria, ja hallitilaa on kaksi hehtaaria. Uusi varikko sisältää junahallin, huoltohallin ja ajovalmiushallin. Varikkoalueeseen kuuluu lisäksi tavaravaunukorjaamo, pesuhalli sekä sorvihalli.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b VR Kunnossapito Oy Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Helsinki: Patentti- ja rekisterihallitus, Verohallinto. Viitattu 26.4.2024.
- ↑ a b c VR Group Toimintakertomus ja tilinpäätös VR Group vuosiraportti 2020. 1.4.2021. Viitattu 28.6.2021.
- ↑ VR FleetCaren toteuttama HKLn metrojunien peruskorjaus parantaa matkustusviihtyvyyttä vrfleetcare.com. 23.11.2020. Viitattu 29.6.2021.
- ↑ VR yhtiöittää kunnossapidon Helsingin Uutiset. 2.1.2019. Viitattu 2.1.2019.
- ↑ VR siirsi kalustonsa kunnossapidon tytäryhtiölle – uuteen yhtiöön lähes 1 000 työntekijää Ilta-Sanomat. 2.1.2019. Viitattu 11.4.2020.
- ↑ a b VR FleetCare yhteystiedot ja toimipisteet vrfleetcare.com. Viitattu 29.6.2021.
- ↑ a b VR FleetCarelle ensimmäinen sopimus Norjasta kuljetuslehti.fi. 6.4.2021. Viitattu 29.6.2021.
- ↑ VR FleetCare palvelut vrfleetcare.com. Viitattu 4.8.2021.
- ↑ VR FleetCare ModernCare -palvelut vrfleetcare.com. Viitattu 4.8.2021.
- ↑ Metrojunien peruskorjaus parantaa matkustusviihtyvyyttä rautatieuutiset.uutisparkki.com. 23.11.2020. Viitattu 4.8.2021.
- ↑ Junaskanneri havaitsee viat automaattisesti sil.fi. 21.5.2021. Viitattu 4.8.2021.
- ↑ Uuden suomalaisteknologian avulla saadaan reaaliaikaista tietoa vaihteiden kunnosta - pilotista lupaavia tuloksia epressi.com. 21.10.2020. Viitattu 4.8.2021.
- ↑ Kiuru, Kari: Ilmalan varikon kunnostustyöt alkoivat Helsingin Sanomat. 9.11.2006. Viitattu 3.8.2021.
- ↑ Ilmalan ratapihan perusparannus valmistuu vayla.fi. 2.10.2012. Viitattu 3.8.2021.
- ↑ Pasilan konepaja – Rakennushistorian selvitys ja investointi – Alue ja rakenne 29.2.2012. Arkkitehtitoimisto Livady Oy, VR-Yhtymä Oy. Viitattu 3.8.2021.
- ↑ VR FleetCaren varikolle nousi yksi Suomen suurimmista aurinkovoimaloista solnet.group. 9.2.2021. Viitattu 4.8.2021.
- ↑ VR rakentaa Ouluun uuden varikon Rakennuslehti. 6.9.2012. Viitattu 4.8.2021.
- ↑ Oulun uusi varikko otetaan käyttöön vuodenvaihteessa 29.11.2013. VR-Yhtymä Oy. Viitattu 4.8.2021.