Uuno Hirvonen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Uuno Hirvonen.

Uuno Ilmari Hirvonen (24. joulukuuta 1898 Rautu26. kesäkuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, joka tunnetaan paremmin kirjailijanimellään Simo Penttilä (myös Akseli Koskensalpa, Artturi Koskensalpa). Hän kirjoitti aikoinaan hyvin suosittuja seikkailuromaaneja, joista myöhempään tuotantoon kuuluva Punavyö-sarja on tunnetuimpia. Hirvonen palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1959.

Hirvonen oli Uusi Suomi -lehdessä toimittajana 1919–1923, toimitussihteerinä 1923–1937 ja toimituspäällikkönä 1937–1958. Hän toimi myös Suomen Näytelmä­kirjailija­liiton puheenjohtajana 1942–1946.[1]

Hänen tunnetuimpia sankareitaan ovat herra ja ylhäisyys kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilä, Kalpea Kamala, Punavyö ja salapoliisin töitä harrastava helsinkiläinen varatuomari Kaarlo Rautamo. Punavyö seikkaili Arizonassa ja T. J. A. Heikkilä Meksikossa.

Penttilä käsikirjoitti myös komediallisia jännityselokuvia, joiden pääosia näytteli Joel Rinne. Niitä olivat kolme Kuollut mies -elokuvaa, Valkoisen neilikan velho (sankarin nimi oli Lauri Liesi!) ja Kolmastoista koputus. Penttilä voitti Suomi-Filmin vuonna 1940 järjestämän käsikirjoituskilpailun, joka oli siis alku useammallekin elokuvalle. Ohjaajana oli yleensä Ilmari Unho. Sitä ennen Simo Penttilä oli jo tosin ohjannut ja käsikirjoittanut (yhdessä Lauri Ahon kanssa) mustavalkoisen mykkäelokuvan Meren ja lemmen aallot (1926).

Kuollut mies -elokuvien päähenkilö on eversti Rainer Sarmo, joka on entiseltä nimeltään Dettman, siis "kuollut mies". Jo ensimmäisessä elokuvassa Kuollut mies rakastuu (1942) päähenkilöllä on uskollisena apurinaan Reino Valkaman näyttelemä majuri Mikko Vehmer. Kaverusten seikkailut jatkuivat elokuvissa Kuollut mies vihastuu (1944) ja Kuollut mies kummittelee.

Herra ja ylhäisyys filmattiin vuonna 1944. Tauno Palo oli kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilä ja doña Camilla Maria Teresa Escajadillon roolissa oli Regina Linnanheimo. Elokuvan vuoropuhelu on hauskaa, mutta Jorma Nortimon ohjaus kömpelöä.kenen mukaan? Pahvinen Nummelan lentokentälle pystytetty satu-Meksiko tuo mukaan tahatonta komiikkaa.kenen mukaan?

Toisen maailmansodan jälkeen Penttilän Kalpea Kamala -romaanit joutuivat kiellettyjen kirjojen listalle. Yleensäkin "kirjallinen eliitti" piti hänen romaanejaan roskaviihteenä, varsinkin "kalpeita kamalia", jotka pilasivat lukevan nuorison ja rahvaan maun. Tähän asenteeseen saattoi vaikuttaa vahvasti myös Penttilän sankarihahmonsa T.J.A. Heikkilän suuhun istuttama lohkaisu: "Kun kuulen sanan kulttuuri, poistan revolveristani varmistimen." Lause kuultiin alkujaan saksalaisen kirjailijan Hanns Johstin näytelmässä Schlageter, mutta väitetään usein tulleen m.m. Goebbelsin tai Göringin suusta.

Simo Penttilä käsikirjoitti myös 1630-luvulle sijoittuvan seikkailukomedian Sadan miekan mies (1951), jolla tavoiteltiin amerikkalaisten historiallisten seikkailuelokuvien tunnelmaa Errol Flynnin tyyliin. Tämän elokuvatarkastamo palkitsi langettamalle elokuvalle korkean 15 prosentin rangaistusveron.

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimellä Artturi Koskensalpa
  • Arthur W. Marchmont: Kansan nimessä (suomennos nimellä Akseli Koskensalpa, 1917)
  • Harold MacGrath: Sininen naamio (suomennos nimellä Akseli Koskensalpa, 1917)
  • Kadonneet miekankannattimet (1922)
Nimellä Uuno Hirvonen
  • Tienristeyksessä romaani (1918)
  • Gyldenbrookien kunnia salapoliisiromaani (1918)
  • Paluu romaani (1921)
Nimellä Simo Penttilä
  • Punavyö-romaanit listattu omassa artikkelissaan
  • Ecuadorin konsuli, poliisireportterin seikkailuja (1921) (nimellä Uuno Hirvonen 1995)
  • Maailman kaunein nainen (1921)
  • Haaremin ruusu (1922)
  • Purppuravaippa ja baldakiini (1922)
  • Hänen ylhäisyytensä lemmitty (1923)
  • Ryövärin rakkaus (1927)
  • Kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilä ja naiset, seikkailusikermä (1928)
  • Sierranuevan sulotar (1934)
  • Hyppivä Huuli, seikkailukertomus Arizonan erämaista (1935)
  • Kreivi Kolontsov unohtaa (1935)
  • Herra ja ylhäisyys, kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilän seikkailuja (1936)
  • Mies Marseillesta, 3-näytöksinen seikkailufarssi (1936)
  • Vasenkätinen kummitus, Hyppivän Huulen seikkailut jatkuvat (1936)
  • Kalpea Kamala (1938)
  • Vaarallinen ikä 3-näytöksinen huvinäytelmä (1938)
  • Minä en naura rakkaudelle kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilän seikkailuja (1939)
  • Nauru rakkaudelle 3-näytöksinen komedia (1939)
  • Kalpean Kamalan seikkailut jatkuvat (1940)
  • Viimeiset mandariinit (1940)
  • Maailman kaunein nainen (1941)
  • Prinsessa eksyy tieltä, kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilän muistelmien mukaan (1942)
  • Sonoran uni, kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilän seikkailuja (1942)
  • Kalpean kamalan kosto (1943)
  • Rakkaudesta puhutaan hiljaa kenraaliluutnantti, T. J. A. Heikkilän seikkailuja (1944)
  • Herra ja ylhäisyys, valikoima kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilän seikkailuja 1925-1945 (1945)
  • Kuka tuntee naiset? kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilän seikkailuja (1947)
  • Sierranuevan sulotar, kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilän muistelmien mukaan (1947)
  • Maailman parhaita jännityskertomuksia (1948)
  • Kohtaloni kolme naista (1950)
  • Huuto aavikolta (1951)
  • Ylhäisyys ratsastaa yhä, kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilän muistelmien mukaan (1951)
  • Sankari pimeästä, 3-näytöksinen komedia (1952)
  • Linna Espanjassa matkakuvia (1953)
  • Nauravan kuoleman maa, matkakuvia Meksikosta (1954)
  • Askeleet yössä, Jussi Jaakonpoika Jämeksen seikkailuja (1956)
  • Delaware, 4-näytöksinen näytelmä (1956)
  • Huuto aavikolta, "Hyppivän huulen" ja "Vasenkätisen kummituksen" yhdistetty laitos (1957)
  • Kaunotarten kapina Mordanassa, kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilän muistelmien mukaan (1957)
  • Kolme turhaa murhaa, salapoliisiromaani Helsingistä (1959)
  • Kuolema kauneudessa, salapoliisiromaani Helsingistä (1960)
  • Minä en naura rakkaudelle, kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilän seikkailuja (1960)
  • Unikukkia vainajille, salapoliisiromaani Helsingistä (1961)
  • Gringon suudelma, kenraali-luutnantti T. J. A. Heikkilän uusia seikkailuja (1962)
  • Naisten valssi, salapoliisiromaani Helsingistä (1962)
  • Sonoran sankari, kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilän uusia seikkailuja (1964)
  • Herra ja ylhäisyys ylväimmillään (1965)
  • Varjoja Aurinkorannikolla, agenttiromaani (1966)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen kirjailijat

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]