Uinu, uinu lemmikkini (vuoden 2019 elokuva)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uinu, uinu lemmikkini
Pet Sematary
PetSematary2019 poster.jpg
Ohjaaja
Käsikirjoittaja
Perustuu Stephen Kingin romaaniin Uinu, uinu lemmikkini
Tuottaja
Säveltäjä Christopher Young
Kuvaaja Laurie Rose
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö
Levittäjä Paramount Pictures
Ensi-ilta
Kesto 101 min
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 21 000 000 $[1]
Tuotto 112 399 944 $[1]
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Uinu, uinu lemmikkini (engl. Pet Sematary) on vuonna 2019 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen kauhuelokuva, jonka ohjasivat Kevin Kölsch ja Dennis Widmyer. Elokuva perustuu Stephen Kingin samannimiseen romaaniin vuodelta 1983, jonka pohjalta oli tehty samanniminen elokuva vuonna 1989.

Elokuvan Suomen ensi-ilta oli 5. huhtikuuta 2019, joka oli sama kuin Yhdysvalloissa. Elokuvan lopputeksteissä soi punk-yhtye Starcrawlerin tekemä cover Ramonesin kappaleesta Pet Sematary.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuvan alussa Creedin perhe muuttaa uuteen taloon Ludlowiin Maineen. Perheeseen kuuluvat vanhemmat Louis ja Rachel, heidän lapsensa Ellie ja Gage sekä Ellien kissa Church. Talon tontti on iso, ja kylkiäisenä siihen kuuluu myös paikallisten lasten rakentama lemmikkien hautausmaa, jonka Ellie sattumalta löytää seuratessa eläinnaamioihin pukeutuneiden kylän lasten hautajaiskulkuetta. Naapurin pappa Jud Crandall, jonka Ellie kohtaa hautausmaalla, kertoo, että hautausmaalle on haudattu rekkojen alle jääneitä eläimiä, ja hautaus Ludlowissa on muodostunut eräänlaiseksi rituaaliksi.

Myöhemmin Ellieta vaivaa Churchin mahdollinen kuolema. Louis haluaisi kertoa tyttärelleen kuolemasta, mutta Rachel on vastustaa ajatusta. Hän kertoo miehelleen nuorena kuolleesta Zelda-siskostaan, jota Rachel hoiti ollessaan lapsi. Rachel oli kuljettanut siskolleen ruokaa ruokahissillä, ja kerran Zelda oli pudonnut samaiseen hissiin ja kuollut. Rachel syyttää tapahtuneesta itseään ja näkee yhä painajaisia isosiskostaan.

Louis saa töitä paikallisen lukion lääkärinä. Ensimmäisenä työpäivänä hän saa potilaakseen rekan alle jääneen Victor Pascowin, joka lopulta kuolee saamiinsa päävammoihin. Louis säikähtää, kun Victor kuolinhetkellään tietääkin hänen nimensä ja sanoo: Rajaa ei olisi saanut ylittää. Victorin haamu ilmestyy Louisille seuraavana yönä varoittamaan eläinten hautausmaan takana olevasta paikasta. Aamulla herättyään Louis kuvittelee uneksineensa, kunnes huomaa mutaiset jalkansa.

Myöhemmin Ellien Church-kissa jää rekan alle. Ellie ei tiedä siitä mitään, joten hänen vanhempansa salaavat kissan kuoleman ja kertovat sen karanneen. Ellie suree kissansa menetystä. Kohentaakseen Ellien oloa Jud päättää näyttää Louisille eläinten hautausmaan takana olevan micmac-intiaanien hautausmaan, jonka voima tuo asioita takaisin. He hautaavat Churchin sinne, ja kissa palaakin kotiin jo samana iltana. Ellie iloitsee aluksi kissansa paluusta, mutta Church on kuitenkin muuttunut luonteeltaan vihamieliseksi. Se raapaisee Ellietä, hyökkää Louisin päälle ja yrittää myöhemmin satuttaa Gage-taaperoa. Lopulta Louis kuljettaa kissan syvälle metsään sen vaarallisuuden vuoksi.

Vanhemmat päättävät järjestää Ellielle yhdeksänvuotisjuhlat, jotta tyttö hieman piristyisi. Kesken juhlien Ellie näkee kissansa tulevan tietä pitkin kotiin ja juoksee tielle. Louis lähtee estämään Ellien perässä tielle mennyttä Gagea jäämästä rekan alle, mutta kauhukseen tajuaa rekan iskeytyvän Ellieen, joka kuolee heti. Perhe hautaa Ellien surun murtamina.

Hautajaisten jälkeen Rachel ja Gage lähtevät Bostoniin Rachelin vanhempien luokse. Sillä aikaa Jud pahoittelee Louisille Ellien kuolemaa ja syyttää itseään tapahtuneesta. Jud olettaa tietävänsä, mitä Louisilla on mielessä kuolleen tyttärensä ja kuolleet herättävän hautausmaan suhteen. Louis huumaa Judin tajuttomaksi varmistaakseen, ettei mikään estä suunnitelmaa toteutumasta. Hän menee yöllä kaupungin hautausmaalle ja kaivaa tyttärensä haudasta. Perheensä tietämättä hän hautaa lapsensa micmacien hautausmaalle.

Pian kuolleista noussut Ellie palaa kotiin. Louis on iloinen lapsensa paluusta ja pesee hänet nukkumaanmenoa varten. Ellietä mietyttää, kuinka äiti suhtautuu häneen. Louis rauhoittelee häntä ja toivottaa hyvät yöt, miettimättä lainkaan mahdollisuutta, että Churchin tavoin Elliekin olisi erilainen.

Rachel ja Gage tulevat kotiin Bostonista. Rachel vavahtaa kauhusta, kun Louis näyttää Ellien hänelle. Tilanne ei parane, vaikka Ellie halaa äitiään hellästi. Louis selittää, että hän kaivoi Ellien haudasta ja hautasi uudestaan paikkaan, joka tuo ihmisiä takaisin. Ellie tajuaa, ettei äiti rakastakaan häntä, joten hän aikoo tappaa äitinsä ja pikkuveljensä. Rachel antaa Gagen Louisille, joka vie pojan turvaan. Ellie tappaa Rachelin. Louis lukitsee poikansa perheen autoon ja varoittaa poikaa Elliestä.

Louis kiiruhtaa Judin luo ja löytää hänet kuolleena. Aiemmin Ellie oli ottanut isänsä kirurginveitsen ja mennyt Judin talolle. Jud aisti tytön läsnäolon, mutta Ellie oli ollut nopeampi ja tappanut hänet. Ennen veritekoa Ellie viilsi Judilta nilkan auki. Lemmikkien hautausmaalla Louis kohtaa Ellien ja onnistuu hetkeksi pääsemään niskan päälle, mutta tällä välin kuolleista herätetty Rachel seivästää Louisin. Ellie ja Rachel raahaavat Louisin ruumiin micmacien hautausmaalle.

Elokuvan lopussa epäkuolleet Creedit polttavat Judin talon ja kerääntyvät oman autonsa ympärille, jonka sisällä ainoa eloonjäänyt Gage piileskelee. Gage vilkuttaa auton sisältä perheelleen.

Eroavaisuuksia kirjaan ja vanhempaan elokuvasovitukseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ellie on vanhempi kuin alkuperäisessä elokuvassa.
  • Ellie jää rekan alle. Alkuperäisessä teoksessa Gage jää rekan alle ja nousee myöhemmin kuolleista.
  • Uudessa versiossa juhlitaan Ellien syntymäpäivää.
  • Kirjassa Jud Crandallin vaimo Norma on elossa Creedien asettuessa asumaan Ludlowiin, elokuvassa hän on jo kuollut ennen sitä.
  • Rachel ja Gage ajavat Bostoniin autolla. Alkuperäisteoksessa perhe lentää sinne lentokoneella.
  • Uudessa versiossa ei ole leijanlennätys- tai retkikohtausta.
  • Gagea näyttelevät kaksoset Hugo ja Lucas Lavoie, kun taas alkuperäisessä elokuvassa häntä näytteli vain Miko Hughes.
  • Uudessa versiossa näytetään naamiokasvoinen lapsikulkue, joka on matkalla hautaamaan koiraa. Tätä ei ole alkuperäisteoksessa.
  • Uusi Victor Pascow on afro-amerikkalainen.
  • Rachelin edesmennyt sisko, Zelda on nuorempi ja kuolee eri tavalla.
  • Timmy Batermanin tarinaa ei käsitellä elokuvassa.
  • Louis ei joudu alkuperäisversiossa haudatuksi micmacien hautausmaalle.
Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Jason Clarke  … Louis Creed  
 Amy Seimetz ja Sonia Maria Chirila  … Rachel Creed  
 John Lithgow  … Jud Crandall  
 Jeté Laurence  … Ellie Creed  
 Hugo ja Lucas Lavoie  … Gage Creed  
 Obssa Ahmed  … Victor Pascow  
 Alyssa Brooke Levine  … Zelda Goldman 

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuden Uinu, uinu lemmikkini -elokuvan tuotantoprosessi on ollut pitkä ja mutkikas,[2] sillä Paramount Pictures oli ilmoittanut jo 5. maaliskuuta 2010 tuottavansa uuden sovituksen Stephen Kingin samannimisestä romaanista.[3] Matt Greenberg palkattiin laatimaan käsikirjoitusta,[4] mutta myöhemmin lopullisen käsikirjoituksen vastuu siirtyi Jeff Buhlerille, joka on toiminut käsikirjoittajana kauhuelokuvissa The Midnight Meat Train ja The Prodigy.[5][3]

31. lokakuuta 2013 ilmoitettiin tuottajaksi astuvan Lorenzo di Bonaventura ja Steven Schneiderista tuli vastaava tuottaja, kun taas 28 viikkoa myöhemmin -elokuvan ohjauksesta vastanneesta Juan Carlos Fresnadillosta suunniteltiin alun alkaen ohjaajaa[6][3] ennen lopullista päätymistä Starry Eyes -kauhuelokuvan ohjanneisiin Kevin Kölschiin ja Dennis Widmyeriin. Vasta 30. lokakuuta 2017 ilmoitettiin Paramountin antaneen virallisesti vihreää valoa tuotannon käynnistämiselle. Kuvaukset alkoivat 18. kesäkuuta 2018.[7][8]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva on tuottanut maailmanlaajuisesti 20. huhtikuuta 2019 menneessä 83,5 miljoonaa dollaria.[1] Yhdysvalloissa ja Kanadassa lipunmyynnin tuotto oli 2 500 teattarista noin 20–30 miljoonaa dollaria ensimmäisenä viikonloppuna.[9][10]

Rotten Tomatoes -sivustolla elokuvalle on annettu arvosanaksi 58 prosenttia, joka keskiarvona vastaisi 5.99/10.[11] Metacriticissä elokuva sai käyttäjiltä keskiarvoksi 57/100.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Pet Sematary (2019) Box Office Mojo. Viitattu 19.4.2019. (englanniksi)
  2. The First Disturbing Pet Sematary Trailer Is Here to Remind You to Leave Dead Things Alone Gizmodo. Viitattu 14.4.2019. (englanniksi)
  3. a b c Stephen Kingin kuollut projekti heräsi henkiin Leffatykki. Viitattu 14.4.2019.
  4. '1408' Writer Headed for the 'Pet Sematary' | ScreenRant Screen Rant. Viitattu 12.4.2019. (englanniksi)
  5. Exclusive: Jeff Buhler On Pet Semetary Dreadcentral. Viitattu 12.4.2019. (englanniksi)
  6. 'Pet Sematary' Back From the Dead With Director Juan Carlos Fresnadillo Variety. Viitattu 12.4.2019. (englanniksi)
  7. 'Pet Sematary' Adaptation Starts Filming; First Set Photo Revealed by Co-Directors Collider. Viitattu 14.4.2019. (englanniksi)
  8. Pet Sematary Director Announces Filming Has Begun Screen Rant. Viitattu 14.4.2019. (englanniksi)
  9. ‘Shazam!’ Looks To Strike Lightning With $45M Opening; ‘Pet Sematary’ Eyes Mid $20M+ – Early Tracking deadline.com. Viitattu 14.4.2019. (englanniksi)
  10. Box Office: ‘Shazam!’ Heads Toward $45 Million-Plus Opening Weekend Variety. Viitattu 14.4.2019. (englanniksi)
  11. Pet Semetary (2019) rottentomatoes.com. Viitattu 14.4.2019. (englanniksi)
  12. Pet Semetary (2019) reviews Metacritic ja CBS Interactive. Viitattu 14.4.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]