Tupakoimattomana leikkaukseen
Tupakoimattomana leikkaukseen -toimintamallin tavoite on vähentää tupakoinnista johtuvia komplikaatioita leikkauksissa ja niiden jälkeen. Toimintamallissa leikkauksiin tuleville henkilöille tarjotaan aktiivisesti tukea tupakoinnin lopettamiseen ennen ja jälkeen leikkauksen.
Tupakoimattomana leikkaukseen -toimintamalli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tupakoinnin riskit leikkauksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tupakointi lisää leikkauksen riskitekijöitä ja hidastaa leikkauksesta toipumista. Tupakoivilla elimistön puolustuskyky tulehduksia vastaan on heikentynyt, joten haavatulehdusten riski on lisääntynyt ja haavan paraneminen on hitaampaa. Myös luun paraneminen hidastuu, esimerkiksi sääriluun murtuma paranee tupakoivilla noin kuukauden hitaammin kuin tupakoimattomilla. Tupakointi edistää myös osteoporoosin eli luukadon kehittymistä ja lisää taipumusta välilevytyrän syntyyn. [1]
Leikkaukseen liittyvien hengitysongelmien riski on tupakoivilla 2-6 kertainen tupakoimattomaan verrattuna. Ylämahakirurgiassa tupakointi kuusinkertaistaa hengitysongelmien riskin ja suolistoleikkauksissa kolminkertaistaa leikkaussauman vuotamisvaaran. Tupakoinnin aiheuttamia leikkauksen jälkeisiä eli postoperatiivisia keuhkokomplikaatioista on kuvauksia jo vuodesta 1944 alkaen. [2]
Tupakoimattomana leikkaukseen -toimintamalli vähentää riskejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tupakoimattomana leikkaukseen -toimintamallin tavoitteena on saada potilas lopettamaan tupakointi vähintään kaksi kuukautta ennen leikkausta. Tupakoinnin lopettaminen ennen leikkausta vähentää komplikaatioriskiä huomattavasti ja edistää leikkaustuloksia monella tavalla: tupakoimattomilla haavat paranevat paremmin, infektioriski vähenee, yleinen terveydentila kohenee ja toipuminen nopeutuu. Tupakoinnin tunnistaminen ja tupakkavieroitus tulisi aloittaa heti leikkausta suunniteltaessa. [2] Riskit komplikaatioihin vähenevät noin 19 prosenttia jokaista savutonta viikkoa kohden eli mitä aiemmin tupakoitsija lopettaa, sitä vähemmän hänelle tulee leikkaukseen tai toipumisaikaan liittyviä ongelmia. Savuttomuus voi lisäksi lyhentää sairaalassaolon kestoa. [3] Tupakoinnin lopettaminen 6-8 viikkoa ennen leikkausta vähentää haavatulehdusriskiä 75 prosenttia. Yli kahden kuukauden tupakoimattomuus vähentää hengitysongelmien määrän viidesosaan verrattuna tupakoiviin. Kahden kuukauden tupakoimattomuuden ansiosta kaikkien leikkaukseen liittyvien haittojen määrä vähenee kolmasosaan verrattuna tilanteeseen jossa tupakointi jatkuu leikkauksen ajan. [4]
Tupakoimattomana leikkaukseen -toimintamallissa tarjotaan tukea tupakoinnin lopettamiseen perusterveydehuollosta lähtien ja hyvissä ajoin ennen leikkausta. Tukea annetaan ajoissa, jotta potilas tietää riskit ja ehtii lopettaa tupakoinnin ennen leikkausta. Toimintamallin keinoja tupakoinnin lopettamiseksi ovat esimerkiksi tehostettu ohjaus ennen leikkausta, aktiivinen lääkärin ja hoitohenkilökunnan tuki sekä jatkuva tupakkavieroitus kaikissa hoidon vaiheissa. Leikkaukseen tulevia potilaita kannustetaan entistä ponnekkaammin luopumaan tupakasta ajoissa ennen toimenpidettä. Tupakoinnista kysytään perusterveydenhuollossa, lähettävän lääkärin vastaanotolla ja leikkausta edeltävällä lääkärikäynnillä. Tilanne tarkistetaan lisäksi vielä leikkauspäivän aamuna. Jos potilas ei ole lopettanut tupakointia ennen leikkausta, se voi olla peruste perua tai siirtää leikkaus. [5]
Monet asiantuntijat uskovat, että Suomessa kiristetään tulevaisuudessa entisestään tupakoivien ihmisten leikkaukseen pääsykriteerejä. Esimerkiksi Ruotsissa Uumajan yliopistosairaalassa on jo laitettu leikkaukseen pääsylle tiukat ehdot: ei-kiireellisiä ortopedisia leikkauksia ei tehdä, mikäli potilas tupakoi. [6]
STESO ry[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tupakoimattomana leikkaukseen -toimintamallia on kehittänyt STESO ry (Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot). Yhdistyksen tavoitteena on, että potilaan terveyteen edullisesti vaikuttavat tekijät, kuten savuttomuus, sopiva ravinto ja lepo, tulisivat kiinteäksi osaksi hoitoa ja terveydenhuollon jokapäiväistä toimintaa. [7]
Yhdistyksen alaisuudessa toimii Suomen savuton terveydenhuolto -verkosto, jonka tavoitteena on edistää sairaaloiden ja muiden organisaatioiden terveellisyyttä ja viihtyisyyttä tukemalla systemaattisesti työntekijöiden, potilaiden, asiakkaiden ja vierailijoiden tupakoinnin vähentämisestä ja lopettamisesta. Euroopan savuton terveydenhuolto -verkoston laatimat suositukset ja vuosittain toteutettavat itsearvioinnit ohjaavat ja tukevat Suomen sairaaloita ja organisaatioita savuttomuuden edistämisessä.Savuton sairaala -toiminnan tavoitteena on tarjota potilaille, henkilökunnalle ja vierailijoille savuton, terveellisempi ja viihtyisämpi hoito-, työ- ja vierailuympäristö sekä auttaa tupakoivia potilaita ja henkilökuntaa lopettamaan tupakanpoltto.
Savuton sairaala -toiminnan toteutumista seurataan toteutuneiden toimenpiteiden kautta. Kultataso edellyttää sairaalan tai organisaation ulko- ja sisätilojen savuttomuutta ja käytössä olevaa tupakasta vieroittamisohjelmaa sekä säännöllisesti päivitettävää savuttomuusohjelmaa ja toiminnan johdonmukaista auditointia. Suomessa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Seinäjoen kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä ovat yltäneet arvioinneissa kultatasolle. [7]
Savuton Suomi 2030 -hanke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Savuttomuutta Suomessa edistetään myös muilla valtakunnallisilla hankkeilla. Savuton Suomi 2030 -hankkeen tavoite on tupakaton Suomi. Hanketta hallinnoi Suomen ASH (Action on Smoking and Health). Mukana hankkeessa on 18 järjestöä, yhdistystä ja toimijaa.
Savuton Suomi 2030 -hanke pyrkii savuttomuuteen vahvistamalla väestön myönteistä asennoitumista tupakoimattomuuteen, ehkäisemällä nuorten tupakoinnin aloittamista, tukemalla tupakkatuotteiden käytön lopettamista sekä vahvistamalla tupakkalain täytäntöönpanoa. [8]
Tupakoimattomana leikkaukseen -hankkeita Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Anestesiologien toimesta Suomessa perustettiin 2000-luvulla useita preoperatiivisia klinikoita, joissa pyritään määrittelemään potilaiden kunto ja lääkitys ennen leikkausta. [9] Professori Hannu Puolijoen ja koordinaattori Reetta-Maija Luhdan ansiosta Tupakoimattomana leikkaukseen -toimintamalli otettiin ensimmäisenä käyttöön Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuoden 2013 alussa. Sieltä se on levinnyt laajasti myös muualle Suomeen. [10]
STESO:n jäseniksi sitoutuneet sairaanhoitopiirit:
- Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky
- Etelä-Karjalan sosiaali ja terveyspiiri (EKSOTE)
- Forssan seudun terveydenhuollon ky
- Haminan terveyskeskus
- JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka)
- Jämsän kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi
- Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ky
- Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky
- Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymä
- Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ky
- Lapin sairaanhoitopiirin ky
- Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky
- Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ky
- Porvoon kaupunki
- Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä
- Salon terveyskeskus
- Vaasan sairaanhoitopiirin ky
Tupakoimattomana leikkaukseen- ja Savuton Sairaala -malleja hyödyntäneet sairaalat ovat saaneet hyviä tuloksia. Esimerkiksi Seinäjoen keskussairaalassa leikatuille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 25 % vastaajista pystyi lopettamaan tupakoinnin ennen leikkausta ja vajaa viidennes leikkauksen jälkeen.
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa Taysissa toimiva Savuton leikkaus –työryhmä kehittää Tupakoimattomana leikkaukseen –toimintamallia, joka otettiin käyttöön vuonna 2015 myös Sastamalan ja Valkeakosken terveyskeskusalueilla. Molemmissa pilottiterveyskeskuksissa on räätälöity oma toimintamalli, ja koulutetut vieroitushoitajat antavat joko yksilö- tai ryhmävieroitusta leikkaukseen valmistautuville potilaille. Pilottihankkeesta saatujen kokemusten avulla toimintamalli on määrä vakiinnuttaa perusterveydenhuoltoon. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on Savuton sairaala -verkoston ja Euroopan savuttoman terveydenhuoltoverkoston (European Network of Smoke-free Hospitals) jäsen. [5]
Tupakoimattomana leikkaukseen -toimintamallin vaikuttavuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tupakoinnin vaikutukset potilaaseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tupakan käyttö aiheuttaa nopeasti syntyvän ja voimakkaan fyysisen, sosiaalisen ja ennen kaikkea henkisen riippuvuuden. Yleisimpiä tupakoinnin aiheuttamia sairauksia ovat erilaiset syövät, sydänsairaudet, verenkiertohäiriöt ja -sairaudet, näön heikkeneminen, krooniset keuhkosairaudet, kuten astma sekä krooninen keuhkoputkentulehdus ja siihen liittyvä keuhkoahtauma. Lisäksi tupakointi aiheuttaa impotenssia ja suurentaa mahahaavan riskiä. Tupakointi laskee odotettavissa olevaa elinikää jopa kymmenellä vuodella. [11]
Tupakointi myös vähentää tupakoijan tulotasoa ja elinaikaisia ansioita. [12] Tupakoinnin arvioidaan aiheuttaneen vuonna 2012 Suomessa runsaat 700 uutta työkyvyttömyyseläkejaksoa, yli 800 sairauslomapäivää ja noin 4 300-4 500 kuolemaa. Tupakoinnin arvioidaan olleen syynä noin 17 prosentissa kaikista 35-64-vuotiaiden kuolemista. [13]
Tupakoinnin vaikutukset yhteiskuntaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tupakoinnista vuosittain johtuvat kokonaiskustannukset Suomessa olivat 1,5 miljardia euroa vuonna 2012. Tupakoinnin välittömät kustannukset eli esimerkiksi terveydenhuollon menot ja tupakoinnin aiheuttamat tulipalot aiheuttivat vuonna 2012 noin 290 miljoonan euron kulut. Tupakoinnin aiheuttamat tulonsiirrot, kuten sairauspäivärahat, ovat yhteenlaskettuna noin 327 miljoonaa euroa. Tästä lähes 300 miljoonaa oli suoria terveyskustannuksia, joihin lasketaan sairaaloiden, terveyskeskusten ja työterveyshuollon hoitokustannukset ja lääkeostot. Välilliset kustannukset, kuten potentiaaliset tuotannonmenetykset tupakoinnin vuoksi, olivat 840-930 miljoonaa euroa. Tähän sisältyvät esimerkiksi sairauspoissaolojen ja tupakkataukojen aiheuttamat menetykset työajassa sekä tupakointiin liittyvät ennenaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet. Tupakoinnista aiheutuvat sairaanhoitokulut ovat suuremmat kuin esimerkiksi alkoholiin liittyvät. Tupakoinnista johtuvat sairaanhoitokulut olivat vuonna 2012 noin 210 miljoonaa euroa. Samana vuonna alkoholiin liittyvät sairaanhoitokulut olivat enintään 142 miljoonaa euroa. [13]
Potilaan tupakoimattomuus ennen leikkausta tuo etuja itse potilaalle, mutta myös säästöjä sairaalalle ja kunnille tai sille maksavalle taholle. Esimerkiksi pelkästi syvästi infektoituneen leikkaushaavan kustannukset ovat keskimäärin lähes 20 000 euroa ja potilaan sairausloman kustannukset 48 000 euroa. Kustannukset voivat nousta jopa 100 000 euroon. [6] Joka vuosi Suomessa leikataan kiireettömästi yli 40 000 henkilöä, jotka tupakoivat. Tupakoinnin lopettaminen ennen leikkausta vähentää leikkauskomplikaatioita, josta seuraa hoitojaksojen lyhentyminen ja uusintahoitojakson vähentyminen. Tämä vähentää kustannuksia ja parantaa sairaaloiden tuottavuutta. Leikkauskomplikaation välittömät kokonaiskustannukset sairaalassa ovat keskimäärin 4600 € / hoitojakso [14]. Tupakointi aiheuttaa työnantajalle arviolta noin 2000 euron kustannukset/tupakoiva työntekijä/vuosi. [15]
HUS:n alueella voitaisiin säästää yli 2 miljoonaa euroa leikkausten jälkeisiä komplikaatioita vähentämällä. Luku sisältää vain ylimääräisten hoitopäivien hinnan, eikä esimerkiksi uusien poliklinikkakäyntien tai työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia. [16]
Jo 3-10 minuutin mittainen keskustelu tupakoinnista lääkärin ja potilaan välillä nostaa lopettamisen todennäköisyyden 1,6-kertaiseksi ja yli 10 minuutin keskustelu 2,3-kertaiseksi. Lopettamiseen liitetty tuki lisää onnistumisen todennäköisyyttä edelleen. (14) Lääkärin tekemä interventio auttaa tupakoinnin lopettamisessa, mutta vain alle 40 % tupakoivista suomalaisista on saanut lopetuskehotuksen lääkäriltä vuoden aikana. [17]
Lääkehoidon hyöty lopettamisessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nikotiiniriippuvuuden hoidossa tehokkainta on lääkehoidon ja tuen yhdistäminen. Hoitoa tehostaa, jos lääkehoitoon voidaan liittää esimerkiksi hoitajan tai apteekin antama tuki. [18]
Terveystaloustieteellisten tutkimusten perusteella tupakoinnin lopettaminen lääkehoidon avulla on yhteiskunnan näkökulmasta erittäin kustannusvaikuttavaa. Lääkehoitoja tehostamalla voitaisiin saavuttaa huomattava määrä laatupainotettuja lisäelinvuosia ja välttyä ennenaikaisilta sairauksilta ja kuolemilta.
Pitkän aikavälin ennusteissa tehokkaan lääkehoidon avulla vältytään jopa 3000 tupakkasairaudelta ja 1300 ennenaikaiselta kuolemalta sekä saavutetaan jopa yli 50 miljoonan euron säästöt. [14]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Syöpäjärjestöt / tupakka ja syöpä
Heikki Ekroos Potilaan lääkärilehti
Tupakoinnin lopettaminen ennen leikkausta - potilasohje (Arkistoitu – Internet Archive)
Koivusipilä, Anu; Tarnanen, Kirsi; Jalonen, Jouko; Mattila, Ville Leikkaukseen valmistautuminen - lisätietoa potilaalle (Arkistoitu – Internet Archive)
Neuvonen, Pertti Tupakointi ennen leikkausta on suuri komplikaatioriski – Pirkanmaalla potilaita kannustetaan savuttomuuteen (Arkistoitu – Internet Archive)
Heino, Anne Tays alkaa vierottaa leikkauspotilaita tupakasta – tupakointi voi perua toimenpiteen
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Parviainen, Satu: Tupakoinnin lopettaminen ennen leikkausta - potilasohje (pdf) Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea. Arkistoitu 30.5.2015. Viitattu 24.5.2017. (suomeksi)
- ↑ a b HUS: Tupakoinnin lopettaminen ennen leikkausta (pdf) HUS. Arkistoitu 30.5.2015. Viitattu 23.5.2017. (suomeksi)
- ↑ Heino, Anne: Tays alkaa vierottaa leikkauspotilaita tupakasta – tupakointi voi perua toimenpiteen (verkkosivu) Yle.fi. 18.5.2016. Viitattu 23.5.2017. (suomeksi)
- ↑ THL: Tupakattomana leikkaukseen (pdf) EPSHP, Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä. Viitattu 23.5.2017. (suomeksi)
- ↑ a b Tays: Tupakoimattomana leikkaukseen -toimintamalli kiireettömään hoitoon (verkkosivu) Tays. Arkistoitu 26.9.2017. (suomeksi)
- ↑ a b Marttala, Karoliina: [www.yle.fi/uutiset/3-8418262 Leikkauspotilaita suitsitaan savuttomuuteen – tupakoitsija voidaan jättää leikkaamatta] (verkkosivu) Yle. Päivitetty 30.10.2015. Yle. Viitattu 23.5.2017. (suomeksi)
- ↑ a b STESO ry:n toimintakertomus (verkkosivu) 11.3.2016. Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot ry. Viitattu 23.5.2017. (suomeksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Savuton Suomi (verkkosivu) savutonsuomi.fi. Viitattu 23.5.2017. (suomeksi) (pohjoissaameksi) (englanniksi)
- ↑ Lindgren, Leena: Kuinka pitkä tupakkalakko ennen leikkausta (Verkkojulkaisu) Duodecim-lehti. Duodecim 2013 nro 1. Viitattu 24.5.2017. (suomeksi)
- ↑ 75-vuotias Hengitysliitto palkitsee yhteistyökumppaneitaan (verkkosivu) 20.05.2016. Hengitysliitto. Viitattu 23.5.2017. (suomeksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Tupakka Päivitetty: 8.7.2015. THL. Viitattu 23.5.2017. (suomeksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Böckerman P, Hyytinen A, Kaprio J: Smoking and long-term labour market outcomes. Tobacco Control 2015;24, , 2015. vsk, nro 24, s. 348-353. (englanniksi)
- ↑ a b Vähänen, Miikka: Tupakoinnin hintalappu yhteiskunnalle: 1,5 miljardia euroa (verkkotiedote) Päivitetty 19.4.2016. THL. Arkistoitu 12.9.2015. Viitattu 23.5.2017. (suomeksi)
- ↑ a b Kapiainen, Satu; Väisänen, Antti; Haula, Taru: Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011 (pdf) 2014. THL. Viitattu 23.5.2017. (suomeksi)
- ↑ Vaikuttavuus ja kustannukset (verkkosivu) Päivitetty: 25.4.2017. THL. Viitattu 23.5.2017. (suomeksi)
- ↑ Vähänen, Miikka: Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät (pdf) 15/2015. THL. Viitattu 24.5.2017. (suomeksi)
- ↑ Helldán, Anni - Helakorpi, Satu - Virtanen, Suvi - Uutela, Antti: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2013 - Health Behaviour and Health among the Finnish Adult Population, Spring 2013 (pdf) 21/2013. THL. Viitattu 24.5.2017. (suomeksi) (englanniksi) (ruotsiksi)
- ↑ Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus (verkkosivu) 19.01.2012. Käypä hoito - Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 24.5.2017. (suomeksi)