Tommy Thayer
| Tommy Thayer | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Thomas Cunningham Thayer |
| Syntynyt | 7. marraskuuta 1960 |
| Ammatti | Muusikko, lauluntekijä |
| Muusikko | |
| Laulukielet | englanti |
| Tyylilajit | Hard rock, glam metal, heavy metal |
| Soittimet | Kitara, laulu, koskettimet |
| Yhtyeet |
Kiss Black ’n Blue |
| Aiheesta muualla | |
| www.tommythayer.com | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Thomas ”Tommy” Cunningham Thayer (s. 7. marraskuuta 1960 Portland, Oregon) on yhdysvaltalainen muusikko, säveltäjä ja tuottaja. Hänet tunnetaan parhaiten Kiss-yhtyeen nykyisenä soolokitaristina.
Vuonna 1981 Thayer perusti Black ’n Blue -yhtyeen yhdessä laulaja Jaime St. Jamesin kanssa, ja hän esiintyi yhtyeen riveissä aina sen lopettamiseen vuonna 1989 asti. Sittemmin St. James on koonnut yhtyeen uudelleen, ja Thayer on esiintynyt yhtyeen muiden alkuperäisen kokoonpanon jäsenten kanssa muutamaan otteeseen. Thayer tutustui Kissin laulaja-basisti Gene Simmonsiin 1980-luvun lopulla. 1990-luvun keskivaiheilla Thayer palkattiin Kissin tuotantokoordinaattoriksi ja kiertuemanageriksi, ja vuonna 2002 alkuperäiskitaristi Ace Frehleyn jätettyä Kissin Thayer korvasi hänet yhtyeen soolokitaristina ja otti käyttöönsä Frehleyn luoman ”The Spaceman” -meikkikuvion ja lavahahmon.
Thayer on naimisissa jalokivikoruja suunnittelevan Amber Thayerin (o.s. Peek) kanssa. Pari avioitui vuonna 2006 ja he asuvat tätä nykyä Los Angelesissa, Kaliforniassa.lähde?
Kiss[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Thayer on vaikuttanut Kissin taustalla jo pitkään. Hän tutustui Gene Simmonsiin 1980-luvulla, jolloin Simmons toimi tuottajana Black 'n Bluen vuoden 1986 Nasty Nasty -studioalbumilla. Thayer ja Simmons sävelsivät puolestaan Kissin vuoden 1989 studioalbumille Hot in the Shade yhdessä kappaleet ”Betrayed” ja ”The Street Giveth and the Street Taketh Away”. 1990-luvun puolivälissä Simmons ja Paul Stanley palkkasivat Thayerin työskentelemään Kissin tulevan Kisstory-kirjan parissa, ja tämä osa-aikainen työ vei Thayerin lopulta Kissin tuotantokoordinaattoriksi ja kiertuemanageriksi. Vuonna 1997 ilmestyneelle Kiss-albumille Carnival of Souls: The Final Sessions Thayer osallistui jälleen säveltäjänä osallistumalla ”Childhood’s End” -kappaleen säveltämiseen Stanleyn ja Kissin silloisen soolokitaristin Bruce Kulickin kanssa. Vuoden 1998 Kiss-albumilla Psycho Circus Thayer toimi palkattuna kitaristina soittaen lähes kaikki albumin kitaraosuudet Paul Stanleyn kanssa huolimatta siitä, että albumia markkinoitiin Kissin alkuperäisen kokoonpanon paluualbumina.[1] Myös Bruce Kulick esiintyi albumilla kitaristina muutamalla kappaleella. Alkuperäiskitaristi Ace Frehley esiintyi albumilla kitaristina vain kahdella kappaleella.[2]
Ace Frehley jätti yhtyeen vuonna 2002 Kissin alkuperäisen kokoonpanon The Farewell Tour -jäähyväiskiertueen jälkeen,[3] minkä johdosta Thayerista tuli Kissin seuraava soolokitaristi. Hänen ensimmäinen konserttinsa Kissin riveissä tapahtui 28. helmikuuta 2003 Melbournessa, Australiassa. Konsertissa Kiss esiintyi 70-henkisen Melbournen sinfoniaorkesterin kanssa yli 40 000 kuulijalle. Konsertti taltioitiin, ja se julkaistiin maailmanlaajuisesti vuoden 2003 kesällä Kiss Symphony: The DVD -konserttivideona ja Kiss Symphony: Alive IV -livealbumina.[4] Vuonna 2004 Thayer toimi tuottajana Kissin Rock the Nation Tour -konserttikiertueelta taltioidulla konserttivideolla Rock the Nation Live!.[5]
Vuonna 2008 Kiss julkaisi uudelleennauhoitettuja versioita vanhoista hiteistään sisältäneen albumin Jigoku-Retsuden – New Recordings Best, joka tosin julkaistiin ainoastaan Japanissa.[6] Vuonna 2009 yhtye päätti yhdentoista vuoden mittaisen levytystaukonsa, kun yhtyeen 19. studioalbumi Sonic Boom julkaistiin.[7] Kyseessä oli Kissin ensimmäinen uutta materiaalia sisältänyt julkaisu sitten Psycho Circusin, ja positiivisen vastaanoton sekä kriitikoiden että yhtyeen fanien keskuudessa saanut albumi sai vuonna 2012 seuraajakseen yhtyeen tuoreimman studioalbumin Monster.[8]
Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Black ’n Blue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Black 'n Blue (1984)
- Without Love (1985)
- Nasty Nasty (1986)
- In Heat (1988)
- One Night Only: Live (1998, vuonna 1986 nauhoitettu livealbumi)
- The Demos Remastered: Anthology 1 (2001, kokoelma-albumi)
- Ultimate Collection (2001, kokoelma-albumi)
- Live in Detroit – 1984 (2002, livealbumi)
- Collected (2005, musiikkiboksi)
- Rarities (2007, kokoelma-albumi)
Kiss[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Psycho Circus (1998, toimi sessiomuusikon osassa kitaristina lähes kaikilla kappaleilla)
- Kiss Symphony: Alive IV (2003, livealbumi)
- Alive 35 (2008, Alive 35 -maailmankiertueella taltioitu konserttitallenteiden sarja)
- Jigoku-Retsuden – New Recordings Best (2008, uudelleennauhoitettuja versioita Kissin vanhoista kappaleista)
- Sonic Boom (2009)
- Monster (2012)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kiss Album Discography - Psycho Circus (1998) The KissFAQ. Arkistoitu 5.5.2012. Viitattu 6.12.2012. (englanniksi)
- ↑ Kiss Album Discography - Psycho Circus (1998) - Personnel The KissFAQ. Arkistoitu 5.5.2012. Viitattu 6.12.2012. (englanniksi)
- ↑ Ace Frehley Stats The KissFAQ. Arkistoitu 16.1.2013. Viitattu 6.12.2012. (englanniksi)
- ↑ Kiss Album Discography - Kiss Symphony: Alive IV (2003) The KissFAQ. Arkistoitu 5.5.2012. Viitattu 6.12.2012. (englanniksi)
- ↑ Official Kiss & Related Video Releases: Rock the Nation Live! (2004) The KissFAQ. Viitattu 6.12.2012. (englanniksi)
- ↑ Kiss Album Discography - Jigoku-Retsuden - New Recordings Best (2008) The KissFAQ. Arkistoitu 30.1.2013. Viitattu 6.12.2012. (englanniksi)
- ↑ Kiss Album Discography - Sonic Boom (2009) The KissFAQ. Arkistoitu 25.10.2012. Viitattu 6.12.2012. (englanniksi)
- ↑ Kiss Album Discography - Monster (2012) The KissFAQ. Arkistoitu 20.10.2012. Viitattu 6.12.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| |||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||
