Concorde

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee lentokonetta. Pariisin Concorde-aukiosta on artikkeli nimellä Place de la Concorde.
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Concorde
British Airwaysin Concorde
British Airwaysin Concorde
Tyyppi Ylisooninen matkustajalentokone
Alkuperämaa  Yhdistynyt kuningaskunta
 Ranska
Valmistaja BAC (myöhemmin British Aerospace ja BAE Systems)
Sud Aviation (myöhemmin Aérospatiale ja Airbus)
Ensilento 2. maaliskuuta 1969
Esitelty 21. tammikuuta 1976
Tila ei käytössä
Pääkäyttäjät British Airways
Air France
Valmistusmäärä 20
Valmistusvuodet 1965–1979
Viimeinen Concorde-lento laskeutumassa Bristoliin 26. marraskuuta 2003.

Concorde oli ranskalaisen Aérospatialen ja brittiläisen British Aircraft Corporationin (BAC) valmistama yliääninen matkustajakone. Concorde on neuvostovalmisteisen Tupolev Tu-144:n ohella ainoa kaupallisessa matkustajakäytössä ollut ääntä nopeampi lentokone. Myös Boeing suunnitteli yliäänimatkustajakoneen (malli 2707), mutta hanke lakkautettiin vuonna 1971.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Concorde laskeutumassa.

Concorden nopeus oli Mach 2,04 ja lentokorkeus 17 000 metriä. Koneessa oli deltasiipi ja Rolls-Royce/SNECMAn valmistamat Olympus 593 Mk610 -jälkipolttimella varustetut moottorit, jotka kehitettiin alun perin Avro Vulcan -strategiseen pommikoneeseen. Jälkipolttimia käytettiin lentoonlähdössä sekä kiihdytyksessä Mach 0,95- ja Mach 1,7 -nopeuksien välissä. Muulloin jälkipolttimet olivat kytkettyinä pois päältä.[1]

Concorde oli ensimmäinen siviililentokone, joka varustettiin analogisella fly-by-wire-lennonohjausjärjestelmällä. Paremmin tunnettu fly-by-wire-ensituote on Airbus A320, jossa järjestelmä toteutettiin ensi kertaa siviilikoneessa digitaalisena.[2]

Muista liikennekoneista poiketen Concorden tyyppikoulutuksen suorittaminen saattoi kestää jopa viisi kuukautta, aiemmasta lentokokemuksesta riippuen. Koulutuksessa käytettiin jo 1970-luvulla täysipainoisesti täysikokoista lentosimulaattoria, joita oli vain kaksi: toinen Filtonissa, Englannissa, joka on nykyään yleisökäytössä,[3] ja toinen Pariisissa.

Concordea valmistettiin kaikkiaan vain 20 kappaletta. British Airwaysin ja Air Francen lisäksi myös Iran Air tilasi kaksi konetta, mutta perui tilauksen vuoden 1979 vallankumouksen jälkeen. Muiden yhtiöiden tilaukset eivät olleet sitovia ja ne peruttiin ilman sanktioita. Puhjennut öljykriisi nosti Concorden käyttökustannukset korkeiksi.

Käyttö kaupallisessa ilmailussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupalliset lennot, joita harjoittivat British Airways ja Air France, alkoivat 21. tammikuuta 1976 reiteillä Pariisi–Dakar–Rio de Janeiro ja Lontoo–Bahrain–Sydney. Seuraavana vuonna valmisteltiin liikenteen aloittamista Yhdysvaltoihin. Concorde laskeutui ensimmäisen kerran John F. Kennedyn kansainväliselle lentoasemalle 19. lokakuuta 1977, minkä jälkeen sillä suoritettiin koelentoja sen varmistamiseksi, etteivät nousut ja laskut ylitä melurajoja. Reittiliikenne New Yorkiin alkoi 22. marraskuuta 1977.[4] Myöhemmin reittiliikenne vakiintui ainoastaan reiteille Atlantin yli Pariisista ja Lontoosta New Yorkiin. Tämän lisäksi koneilla tehtiin tilauslentoja.

Lennot Concordeilla lopetettiin vuonna 2003. Osasyynä lopettamiseen oli Air Francen lennon 4590 onnettomuus Pariisin lähellä 25. heinäkuuta 2000. Onnettomuuden aiheutti aikaisemmin samalta kiitotieltä lähteneestä DC-10-lentokoneesta irronnut metallinpala, joka jäi kiitotielle. Onnettomuuden jälkeen koneisiin tehtyjen teknisten parannusten ja muutosten ansiosta liikennöintiä arvioitiin voitavan jatkaa vuosikymmenen loppuun, mutta suurimmalta osaltaan koneista luopumiseen ennen aikojaan vaikutti niiden heikko taloudellinen kannattavuus ja viime vaiheessa vähentyneet matkustajamäärät. Viimeinen lento Air Francen Concordeilla tehtiin 31. toukokuuta 2003 ja British Airwaysillä vastaavasti 24. lokakuuta 2003. Alun perin British Airwaysin suunnitelma Concorden poistoon liikennöinnistä oli kaavailtu vuoteen 2010. Air Francella varsinaista ajankohtaa ei ollut virallisesti päätetty, mutta sen arvioitiin sijoittuvan vuodelle 2007.

Suomessa Concorde vieraili ensimmäisen kerran 25. joulukuuta 1984. Kone toi 97 englantilaista joulupäivänä kahdeksan tunnin vierailulle Rovaniemelle. Joululennot Concordella Suomeen olivat suosittuja myöhemminkin. Seuraava Concorden Suomen-vierailu oli samalla koneen ensikäynti Helsingissä: kone toi kaupunkiin 76 jalkapallofania 22. toukokuuta 1985.

Teknisiä tietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Concorden ohjaamo.
  • Miehistö: 3 (kapteeni, perämies ja lentomekaanikko)
  • Matkustajamäärä: 128–144 hlö
  • Moottorit: 4 kpl Rolls-Royce SNECMA Olympus 593 Mk 610 jälkipolttimin
  • Työntövoima: 170,2 kN
  • Suurin matkanopeus: 2,04 Mach (2 179 km/h) 15 390 metrin korkeudessa
  • Suurin lentokorkeus: 18 290 metriä
  • Tyypillinen lentonopeus: 2,02 Mach
  • Ilmaannousunopeus (V2): 370 km/h (200 kn, 230 mph)
  • Kantama: enimmäiskuormalla 6 230 km, enimmäiskantama 7 250 km
  • Paino tyhjänä: 78 000 kg
  • Enimmäislentoonlähtöpaino: 185 065 kg
  • Suurin hyötykuorma: 12 700 kg
  • Pituus: 62,17 metriä
  • Siipien kärkiväli: 25,60 metriä
  • Korkeus: 11,32 metriä
  • Siipien pinta-ala: 358,3 m²
  • Suurin polttoainekuorma 95 680 kg (119 280 litraa)
  • Polttoaineenkulutus vaakalennossa 22 600 kg/h.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Concorde Olympus 593 heritage-concorde. Viitattu 2.12.2021. (englanniksi)
  2. ↑ Concorde Fly by Wire heritage-concorde. Viitattu 2.12.2021. (englanniksi)
  3. ↑ Fly the Simulator | Brooklands Museum www.brooklandsmuseum.com. Viitattu 31.7.2022.
  4. ↑ Luoma, Jukka: Mitä Missä Milloin 1979, s. 18. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1978. ISBN 951-1-04873-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Concorde&oldid=22211842”