Ero sivun ”Maaperän pilaantuminen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p →‎Öljytuotteet: fix:wikitys
p fix:viitteet järkevämmiksi
Rivi 35: Rivi 35:
*kullankaivuu ja sulatus
*kullankaivuu ja sulatus


Arseeniyhdisteiden myrkyllisyys teki niiden käytöstä houkuttelevaa maatalouden sovelluksissa. Ennen [[DDT]]:n ja muiden orgaanisten hyönteismyrkkyjen keksimistä 1940-luvulla arseenin epäorgaaniset yhdisteet olivat merkittävimpiä markkinoilla olleita hyönteismyrkkyjä.<ref name="bocs_sources56-57">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu = 56-57 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Arseeniyhdisteiden myrkyllisyys teki niiden käytöstä houkuttelevaa maatalouden sovelluksissa. Ennen [[DDT]]:n ja muiden orgaanisten hyönteismyrkkyjen keksimistä 1940-luvulla arseenin epäorgaaniset yhdisteet olivat merkittävimpiä markkinoilla olleita hyönteismyrkkyjä.<ref name="bocs_sources56-57">Knox et al. 1999: 56-57</ref>


Nykyisin arseeniyhdisteitä käytetään mm. kanan, kalkkunan ja sian rehussa, mistä seuraa arseenijäämiä lannassa. Hyönteismyrkkyjen ja lannan arseeni voi pilata maaperän ja pohjaveden pitkäksi aikaa. Hiiltä poltettaessa siinä oleva arseeni höyrystyy ja voi tiivistyä lentotuhkaan; niinpä tulee huolehtia siitä, että tuhkia ei sijoiteta esimerkiksi pohjavesialueille.<ref name="bocs_sources56-57"/>
Nykyisin arseeniyhdisteitä käytetään mm. kanan, kalkkunan ja sian rehussa, mistä seuraa arseenijäämiä lannassa. Hyönteismyrkkyjen ja lannan arseeni voi pilata maaperän ja pohjaveden pitkäksi aikaa. Hiiltä poltettaessa siinä oleva arseeni höyrystyy ja voi tiivistyä lentotuhkaan; niinpä tulee huolehtia siitä, että tuhkia ei sijoiteta esimerkiksi pohjavesialueille.<ref name="bocs_sources56-57"/>
Rivi 41: Rivi 41:
Kroonisen altistumisen arseenin epäorgaanisille muodoille on todettu aiheuttavan monentyyppisiä syöpiä, mm. keuhkosyöpää ja ihosyöpää.<ref name="bocs_sources56-57"/>
Kroonisen altistumisen arseenin epäorgaanisille muodoille on todettu aiheuttavan monentyyppisiä syöpiä, mm. keuhkosyöpää ja ihosyöpää.<ref name="bocs_sources56-57"/>
====Kromi====
====Kromi====
Suurin osa luonnossa esiintyvästä [[kromi]]sta on kolmenarvoista, kun taas kuudenarvoinen kromi on valtaosaltaan peräisin teollisesta toiminnasta. Kromia käytetään metalliteollisuudessa lämpökestävän teräksen ja [[kankirauta|kankiraudan]] valmistuksessa. Kromi(VI)-yhdisteitä käytetään pääasiassa metallien pinnoituksessa [[kromihappo]]na, väriaineissa, maalipigmenteissä ja nahan parkitsemisessa. Maaperän pilaantuminen kromin vuoksi johtuu usein kromipitoisten nesteiden, lietteen tai kiinteän jätteen hylkäämisestä maastoon.<ref name="bocs_sources57-58">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu = 57-58 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Suurin osa luonnossa esiintyvästä [[kromi]]sta on kolmenarvoista, kun taas kuudenarvoinen kromi on valtaosaltaan peräisin teollisesta toiminnasta. Kromia käytetään metalliteollisuudessa lämpökestävän teräksen ja [[kankirauta|kankiraudan]] valmistuksessa. Kromi(VI)-yhdisteitä käytetään pääasiassa metallien pinnoituksessa [[kromihappo]]na, väriaineissa, maalipigmenteissä ja nahan parkitsemisessa. Maaperän pilaantuminen kromin vuoksi johtuu usein kromipitoisten nesteiden, lietteen tai kiinteän jätteen hylkäämisestä maastoon.<ref name="bocs_sources57-58">Knox et al. 1999: 57-58</ref>


Kolmenarvoinen kromi on ihmiselle välttämätön esimerkiksi rasvan ja proteiinin hyödyntämisessä, mutta kuudenarvoisen kromin on havaittu aiheuttavan terveyshaittoja kuten keuhkosyöpää. Syöpä on lisääntynyt työntekijöillä, jotka ovat altistuneet pitkän aikaa suurelle määrälle kromia(VI) hengitysilman kautta. Mm. [[IARC]] on määritellyt kromin(VI) karsinogeeniseksi ihmiselle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eoearth.org/article/Health_effects_of_chromium | Nimeke = Health effects of chromium | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopedia of Earth | Viitattu = 31.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Kolmenarvoinen kromi on ihmiselle välttämätön esimerkiksi rasvan ja proteiinin hyödyntämisessä, mutta kuudenarvoisen kromin on havaittu aiheuttavan terveyshaittoja kuten keuhkosyöpää. Syöpä on lisääntynyt työntekijöillä, jotka ovat altistuneet pitkän aikaa suurelle määrälle kromia(VI) hengitysilman kautta. Mm. [[IARC]] on määritellyt kromin(VI) karsinogeeniseksi ihmiselle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eoearth.org/article/Health_effects_of_chromium | Nimeke = Health effects of chromium | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopedia of Earth | Viitattu = 31.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Rivi 47: Rivi 47:
====Elohopea====
====Elohopea====


[[Elohopea]]a pidetään eräänä pahimmista luonnon haitta-aineista, koska se kerääntyy vesiekosysteemeihin. Laskeuma ilmakehästä on elohopean pääasiallinen lähde maa- ja vesiekosysteemeissä, ja sitä leviää ilmakehään luonnostaan maakaasujen mukana. Etenkin tulivuorenpurkausten ja metsäpalojen myötä ilmakehään leviää merkittävä määrä maakaasuja ja hiukkasia, mukaan lukien elohopeaa. Tavallisempi elohopean lähde on orgaanisen aineksen hajoamisessa syntyvät kaasut.<ref name="bocs_sources58-60">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu = 58-60 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
[[Elohopea]]a pidetään eräänä pahimmista luonnon haitta-aineista, koska se kerääntyy vesiekosysteemeihin. Laskeuma ilmakehästä on elohopean pääasiallinen lähde maa- ja vesiekosysteemeissä, ja sitä leviää ilmakehään luonnostaan maakaasujen mukana. Etenkin tulivuorenpurkausten ja metsäpalojen myötä ilmakehään leviää merkittävä määrä maakaasuja ja hiukkasia, mukaan lukien elohopeaa. Tavallisempi elohopean lähde on orgaanisen aineksen hajoamisessa syntyvät kaasut<ref name="bocs_sources58-60">Knox et al. 1999: 58-60</ref>


Elohopeaa on perinteisesti käytetty fungisideissä (sienitauteja ehkäisevät kemikaalit), paperinvalkaisussa, kullan [[amalgaami|amalgamoinnissa]] ja tieteellisten ja lääketieteen apuvälineiden valmistuksessa. Elohopean pistelähteitä ovat päästöt mm. [[natriumhydroksidi]]n ja [[kloori]]n valmistuksessa, metallientuotannossa, jätteenkäsittelyssä ja erilaisissa polttolaitoksissa. Etenkin kaatopaikat, metalliteollisuuden [[kuona]]t ja laboratorioiden jätteet ovat tyypillisiä elohopean hajakuormituksen lähteitä.<ref name="bocs_sources58-60"/>
Elohopeaa on perinteisesti käytetty fungisideissä (sienitauteja ehkäisevät kemikaalit), paperinvalkaisussa, kullan [[amalgaami|amalgamoinnissa]] ja tieteellisten ja lääketieteen apuvälineiden valmistuksessa. Elohopean pistelähteitä ovat päästöt mm. [[natriumhydroksidi]]n ja [[kloori]]n valmistuksessa, metallientuotannossa, jätteenkäsittelyssä ja erilaisissa polttolaitoksissa. Etenkin kaatopaikat, metalliteollisuuden [[kuona]]t ja laboratorioiden jätteet ovat tyypillisiä elohopean hajakuormituksen lähteitä.<ref name="bocs_sources58-60"/>
Rivi 55: Rivi 55:
====Kadmium, lyijy ja sinkki====
====Kadmium, lyijy ja sinkki====
[[File:Allegheny Ludlum steel furnace.jpg|thumb|Valokaariuunin pölyt ovat kadmiumpitoisia.]]
[[File:Allegheny Ludlum steel furnace.jpg|thumb|Valokaariuunin pölyt ovat kadmiumpitoisia.]]
[[Kadmium]]ia, [[lyijy]]ä ja [[sinkki]]ä löytyy usein yhdessä malmiesiintymissä. Metalleilla on kuitenkin erilaiset biologiset vaikutukset. Sinkki on tärkeä hivenaine, mutta kadmiumilla ja lyijyllä ei ole tunnettuja biologisia tehtäviä ja ne voivat aiheuttaa merkittäviä ympäristöriskejä.<ref name="bocs_sources62-64">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu = 62-64 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
[[Kadmium]]ia, [[lyijy]]ä ja [[sinkki]]ä löytyy usein yhdessä malmiesiintymissä. Metalleilla on kuitenkin erilaiset biologiset vaikutukset. Sinkki on tärkeä hivenaine, mutta kadmiumilla ja lyijyllä ei ole tunnettuja biologisia tehtäviä ja ne voivat aiheuttaa merkittäviä ympäristöriskejä.<ref name="bocs_sources62-64">Knox et al. 1999: 62-64</ref>


Kadmiumin tyypillisiä maaperää pilaavia lähteitä ovat metallien pinnoitusprosessit ja kadmiumpitoiset jätteet: Ni-Cd -paristot, Cd-pinnoitettu teräs ja [[valokaariuuni]]n pöly. Sinkki on melko tavallinen maaperän metalli, ja sitä käytetään [[galvanointi|galvanoinnissa]] ja elektrogalvanoinnissa. Sinkillä pilaantuneista maaperistä löytyykin usein muitakin metalleja.<ref name="bocs_sources62-64"/>
Kadmiumin tyypillisiä maaperää pilaavia lähteitä ovat metallien pinnoitusprosessit ja kadmiumpitoiset jätteet: Ni-Cd -paristot, Cd-pinnoitettu teräs ja [[valokaariuuni]]n pöly. Sinkki on melko tavallinen maaperän metalli, ja sitä käytetään [[galvanointi|galvanoinnissa]] ja elektrogalvanoinnissa. Sinkillä pilaantuneista maaperistä löytyykin usein muitakin metalleja.<ref name="bocs_sources62-64"/>
Rivi 66: Rivi 66:


===Radionuklidit===
===Radionuklidit===
Monilla maaperässä havaituilla [[radionuklidi|radionuklideilla]] on pitkä [[puoliintumisaika]] ja ne voivat kerääntyä eliöihin. Tyypillisiä antropogeenisiä lähteitä ovat ydinaseiden testaus, voimalaitosonnettomuudet ja ydinjätteen kuljetuksessa tapahtuneet onnettomuudet. Myös reaktoreiden säiliöaltaat ja jäähdytysvedet voivat vuotaa.<ref name="bocs_sources64-65">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu = 64-65 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Monilla maaperässä havaituilla [[radionuklidi|radionuklideilla]] on pitkä [[puoliintumisaika]] ja ne voivat kerääntyä eliöihin. Tyypillisiä antropogeenisiä lähteitä ovat ydinaseiden testaus, voimalaitosonnettomuudet ja ydinjätteen kuljetuksessa tapahtuneet onnettomuudet. Myös reaktoreiden säiliöaltaat ja jäähdytysvedet voivat vuotaa.<ref name="bocs_sources64-65">Knox et al. 1999: 64-65</ref>


Radionuklidit aiheuttavat huolta säteilyaltistuksen vuoksi, esimerkiksi [[Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus|Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden]] vuoksi laajoja viljelyalueita Venäjällä, Valkovenäjällä ja Ukrainassa hylättiin. Radionuklidien pienempiä lähteitä ovat hiilen lentotuhka ja sementin valmistus.<ref name="bocs_sources64-65"/>
Radionuklidit aiheuttavat huolta säteilyaltistuksen vuoksi, esimerkiksi [[Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus|Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden]] vuoksi laajoja viljelyalueita Venäjällä, Valkovenäjällä ja Ukrainassa hylättiin. Radionuklidien pienempiä lähteitä ovat hiilen lentotuhka ja sementin valmistus.<ref name="bocs_sources64-65"/>
Rivi 72: Rivi 72:
===Typpi===
===Typpi===


[[Typpi|Typen]] ihmisen aiheuttama päälähde on lannoitteet. Typpi on nykyisin olennainen osa maanviljelystä, mutta samalla pinta- ja pohjavedet ovat joillakin alueilla pilaantuneet pahasti. Runsas nitraatin (NO<sub>3</sub><sup>-</sup>) saanti aiheuttaa lapsilla [[methemoglobinemia]]a nitraatin muuntuessa suolistossa nitriitiksi.<ref name="bocs_sources65-66">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu = 65-66 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
[[Typpi|Typen]] ihmisen aiheuttama päälähde on lannoitteet. Typpi on nykyisin olennainen osa maanviljelystä, mutta samalla pinta- ja pohjavedet ovat joillakin alueilla pilaantuneet pahasti. Runsas nitraatin (NO<sub>3</sub><sup>-</sup>) saanti aiheuttaa lapsilla [[methemoglobinemia]]a nitraatin muuntuessa suolistossa nitriitiksi.<ref name="bocs_sources65-66">Knox et al. 1999: 65-66</ref>


Nitraatit ja nitraatit edistävät [[nitrosoamiinit|nitrosoamiinien]] muodostumista ruoansulatuskanavassa, mikä saattaa edistää ruoansulatuskanavan syöpiä. Jotkin tutkimukset osoittavat niiden lisäävän mm. kehityshäiriöitä ja sepelvaltimotautia sekä lisäävän [[Non-Hodgkinin lymfooma]]n riskiä. Toisaalta typen eri muodot aiheuttavat terveysriskejä lisäämällä myrkyllisten levien kasvua vesistöissä. Tutkimuksissa on myös havaittu, että ravinteikkaassa vedessä on enemmän hyttysten toukia; tästä saattaa seurata, että hyttysten välittämät taudit kuten [[malaria]] leviävät enemmän.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eoearth.org/article/Inorganic_nitrogen_pollution_in_aquatic_ecosystems:_causes_and_consequences#gen5 | Nimeke = Inorganic nitrogen pollution in aquatic ecosystems: causes and consequences | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2.4.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopedia of Earth | Viitattu = 31.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Nitraatit ja nitraatit edistävät [[nitrosoamiinit|nitrosoamiinien]] muodostumista ruoansulatuskanavassa, mikä saattaa edistää ruoansulatuskanavan syöpiä. Jotkin tutkimukset osoittavat niiden lisäävän mm. kehityshäiriöitä ja sepelvaltimotautia sekä lisäävän [[Non-Hodgkinin lymfooma]]n riskiä. Toisaalta typen eri muodot aiheuttavat terveysriskejä lisäämällä myrkyllisten levien kasvua vesistöissä. Tutkimuksissa on myös havaittu, että ravinteikkaassa vedessä on enemmän hyttysten toukia; tästä saattaa seurata, että hyttysten välittämät taudit kuten [[malaria]] leviävät enemmän.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eoearth.org/article/Inorganic_nitrogen_pollution_in_aquatic_ecosystems:_causes_and_consequences#gen5 | Nimeke = Inorganic nitrogen pollution in aquatic ecosystems: causes and consequences | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2.4.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopedia of Earth | Viitattu = 31.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Rivi 78: Rivi 78:
===Orgaaniset yhdisteet===
===Orgaaniset yhdisteet===
{| class="wikitable" border="1" cellpadding="1" cellspacing="0" style="background: #BFD7FF; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;" style="float: right"
{| class="wikitable" border="1" cellpadding="1" cellspacing="0" style="background: #BFD7FF; border: 1px #aaa solid; border-collapse: collapse;" style="float: right"
! align=center style="background:#BFD7FF" colspan=4 | Orgaanisten haitta-aineiden luokat ja lähteet<ref name="bocs_sources_table">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu = 68-69 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
! align=center style="background:#BFD7FF" colspan=4 | Orgaanisten haitta-aineiden luokat ja lähteet<ref name="bocs_sources68-69">Knox et al. 1999: 68-69</ref>
|-----
|-----
! style="background:#BFD7FF;" | Yhdisteen luokka
! style="background:#BFD7FF;" | Yhdisteen luokka
Rivi 102: Rivi 102:
|}
|}


Luonnossa esiintyy satoja erityyppisiä [[orgaaninen yhdiste|orgaanisia yhdisteitä]]. Näistä jotkut ovat antropogeenisiä, mutta monet esiintyvät siellä tavallisestikin. Yhdisteiden alkuperästä huolimatta ne voivat olla suurina pitoisuuksina myrkyllisiä kasveille ja eläimille.<ref name="bocs_sources66-67">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu = 66-67 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Luonnossa esiintyy satoja erityyppisiä [[orgaaninen yhdiste|orgaanisia yhdisteitä]]. Näistä jotkut ovat antropogeenisiä, mutta monet esiintyvät siellä tavallisestikin. Yhdisteiden alkuperästä huolimatta ne voivat olla suurina pitoisuuksina myrkyllisiä kasveille ja eläimille.<ref name="bocs_sources66-67">Knox et al. 1999: 66-67</ref>


Myös orgaanisten yhdisteiden hajoaminen on ongelma: hajotessaan ne tuottavat vielä suuremman määrän erilaisia yhdisteitä. Hajoamistuotteet ovat usein vähemmän vaarallisia kuin lähtötuotteet, mutta ne voivat olla myös lähtötuotteita vaarallisempia.<ref name="bocs_sources66-67"/>
Myös orgaanisten yhdisteiden hajoaminen on ongelma: hajotessaan ne tuottavat vielä suuremman määrän erilaisia yhdisteitä. Hajoamistuotteet ovat usein vähemmän vaarallisia kuin lähtötuotteet, mutta ne voivat olla myös lähtötuotteita vaarallisempia.<ref name="bocs_sources66-67"/>
Rivi 110: Rivi 110:
====PAH ja heterosykliset aromaattiset yhdisteet====
====PAH ja heterosykliset aromaattiset yhdisteet====


Sekä [[PAH]]-yhdisteitä että heteroaromaattisia yhdisteitä esiintyy ympäristössä luonnostaan. Niitä muodostuu orgaanisen aineksen, kuten hiilen öljyn tai puun palamisessa. PAH-yhdisteitä käytetään myös ainesosina voiteluöljyissä ja öljytuotteissa kuten [[asfaltti|asfaltissa]] ja [[kreosootti|kreosootissa]]. Ympäristön PAH-tasoja nostaakin antropogeenisesti mm. fossiilisten polttoaineiden poltto, hiilen kaasutus ja asfaltin tuotanto. Ilmakehään vapautuneet PAH:t laskeutuvat maan pinnalle märkä- ja kuivalaskeumana.<ref name="bocs_sources67,70">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu = 67, 70 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Sekä [[PAH]]-yhdisteitä että heteroaromaattisia yhdisteitä esiintyy ympäristössä luonnostaan. Niitä muodostuu orgaanisen aineksen, kuten hiilen öljyn tai puun palamisessa. PAH-yhdisteitä käytetään myös ainesosina voiteluöljyissä ja öljytuotteissa kuten [[asfaltti|asfaltissa]] ja [[kreosootti|kreosootissa]]. Ympäristön PAH-tasoja nostaakin antropogeenisesti mm. fossiilisten polttoaineiden poltto, hiilen kaasutus ja asfaltin tuotanto. Ilmakehään vapautuneet PAH:t laskeutuvat maan pinnalle märkä- ja kuivalaskeumana.<ref name="bocs_sources67,70">Knox et al. 1999: 67, 70</ref>


PAH:t ovat hiilitervan pääainesosa. Sivutuotteena syntyvää hiilitervaa kerättiin [[kaasulaitos|kaasulaitoksilla]] maahan kaivettuihin altaisiin. Hiilitervalla saastuneilla mailla on vaarana se, että PAH-yhdisteet haihtuvat maaperästä. Myös pohjavesien saastumisriski on olemassa.<ref name="bocs_sources67,70"/>
PAH:t ovat hiilitervan pääainesosa. Sivutuotteena syntyvää hiilitervaa kerättiin [[kaasulaitos|kaasulaitoksilla]] maahan kaivettuihin altaisiin. Hiilitervalla saastuneilla mailla on vaarana se, että PAH-yhdisteet haihtuvat maaperästä. Myös pohjavesien saastumisriski on olemassa.<ref name="bocs_sources67,70"/>
Rivi 118: Rivi 118:
[[Nitroaromaattinen yhdiste|Nitroaromaattisia yhdisteitä]] käytetään mm. kemikaalien valmistuksessa ja öljynjalostuksessa sekä pestisideinä, bakterisideinä ja räjähteinä.
[[Nitroaromaattinen yhdiste|Nitroaromaattisia yhdisteitä]] käytetään mm. kemikaalien valmistuksessa ja öljynjalostuksessa sekä pestisideinä, bakterisideinä ja räjähteinä.


Suuri osa sotilasalueista on pilaantunut nitroaromaattisten yhdisteiden jäämillä, kun alueilla on valmistettu, testattu tai tuhottu ammuksia.<ref name="bocs_sources70-71">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu = 70-71 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Suuri osa sotilasalueista on pilaantunut nitroaromaattisten yhdisteiden jäämillä, kun alueilla on valmistettu, testattu tai tuhottu ammuksia.<ref name="bocs_sources70-71">Knox et al. 1999: 70-71</ref>


====Fenolit ja aniliinit====
====Fenolit ja aniliinit====


[[Fenoli|Fenoleita]] ja [[aniliini|aniliineja]] on mm. värjäyksen jätevesissä; nämä jätevedet päästetään rutiininomaisesti ympäristöön. Myös tietyntyyppiset herbisidit voivat muuntua luonnossa aniliineiksi. [[Kloorifenoli|PCP]]:tä (pentakloorifenoli) tuotetaan pääasiassa puunsuojakäyttöön, mutta sitä käytetään myös yleisenä [[biosidi]]nä.<ref name="bocs_sources71">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu = 71 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
[[Fenoli|Fenoleita]] ja [[aniliini|aniliineja]] on mm. värjäyksen jätevesissä; nämä jätevedet päästetään rutiininomaisesti ympäristöön. Myös tietyntyyppiset herbisidit voivat muuntua luonnossa aniliineiksi. [[Kloorifenoli|PCP]]:tä (pentakloorifenoli) tuotetaan pääasiassa puunsuojakäyttöön, mutta sitä käytetään myös yleisenä [[biosidi]]nä.<ref name="bocs_sources71">Knox et al. 1999: 71</ref>


Fenoli on anesteetti, ja sitä käytetään mm. joissakin imeskelytableteissa helpottamaan kurkkukipua sekä pieninä määrinä joidenkin hermohäiriöiden hoidossa.
Fenoli on anesteetti, ja sitä käytetään mm. joissakin imeskelytableteissa helpottamaan kurkkukipua sekä pieninä määrinä joidenkin hermohäiriöiden hoidossa.
Rivi 129: Rivi 129:
====Halogenoidut aromaattiset yhdisteet====
====Halogenoidut aromaattiset yhdisteet====


[[Polykloorattu bifenyyli|PCB]]:t ja monet klooratut pestisidit ovat vakaita yhdisteitä, jotka pysyvät pintamaassa ja sedimenteissä. Laskeuma on PCB- ja kloorattujen yhdisteiden pääasiallinen lähde. PCB:n tuotanto oli suurinta 1960-luvulla, ja yhdisteiden teollista käyttöä Yhdysvalloissa ja Euroopassa on rajoitettu 1970-luvun puolivälistä lähtien.<ref name="bocs_sources71-72">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu = 71-72 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
[[Polykloorattu bifenyyli|PCB]]:t ja monet klooratut pestisidit ovat vakaita yhdisteitä, jotka pysyvät pintamaassa ja sedimenteissä. Laskeuma on PCB- ja kloorattujen yhdisteiden pääasiallinen lähde. PCB:n tuotanto oli suurinta 1960-luvulla, ja yhdisteiden teollista käyttöä Yhdysvalloissa ja Euroopassa on rajoitettu 1970-luvun puolivälistä lähtien.<ref name="bocs_sources71-72">Knox et al. 1999: 71-72</ref>


[[File:Cement plant 02.jpg|thumb|Dioksiinia syntyy sementin valmistuksessa.]]
[[File:Cement plant 02.jpg|thumb|Dioksiinia syntyy sementin valmistuksessa.]]
Rivi 135: Rivi 135:


====Halogenoidut alifaattiset yhdisteet====
====Halogenoidut alifaattiset yhdisteet====
Halogenoituja alifaattisia yhdisteitä on käytetty laajasti liuottimina ja rasvanpoistossa, kuivapesuloissa ja muovien valmistuksessa. Ne ovat tyypillisiä maaperän ja pohjaveden pilaajia. Mm. [[TCE]]:tä on löytynyt runsaasti ongelmajätteen loppusijoituspaikoilta.<ref name="bocs_sources72-73">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu = 72-73 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Halogenoituja alifaattisia yhdisteitä on käytetty laajasti liuottimina ja rasvanpoistossa, kuivapesuloissa ja muovien valmistuksessa. Ne ovat tyypillisiä maaperän ja pohjaveden pilaajia. Mm. [[TCE]]:tä on löytynyt runsaasti ongelmajätteen loppusijoituspaikoilta.<ref name="bocs_sources72-73">Knox et al. 1999: 72-73</ref>


====Torjunta-aineet====
====Torjunta-aineet====
[[Torjunta-aine]]et (pestisidit) ovat rakenteeltaan monentyyppisiä orgaanisia yhdisteitä. Torjunta-ainejäämät voivat kertyä kasveihin ja päätyä siten ruokaan ja rehuun. Vaikka torjunta-aineita levitetäänkin pääasiassa kasvien lehdille, ne vaikuttavat myös pinta- ja pohjavesiin ja päätyvät lopulta maaperään ja pohjasedimentteihin.<ref name="bocs_sources73-74">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu = 73-74 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
[[Torjunta-aine]]et (pestisidit) ovat rakenteeltaan monentyyppisiä orgaanisia yhdisteitä. Torjunta-ainejäämät voivat kertyä kasveihin ja päätyä siten ruokaan ja rehuun. Vaikka torjunta-aineita levitetäänkin pääasiassa kasvien lehdille, ne vaikuttavat myös pinta- ja pohjavesiin ja päätyvät lopulta maaperään ja pohjasedimentteihin.<ref name="bocs_sources73-74">Knox et al. 1999: 73-74</ref>


====Öljytuotteet====
====Öljytuotteet====
Öljytuotteet ovat tyypillisiä ympäristössä niiden laajan käytön vuoksi. Käytännössä katsoen kaikilla alueilla, joilla öljytuotteita käsitellään, maaperää on pilaantunut niiden takia.<ref name="bocs_sources74">{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | Sivu = 74 | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Öljytuotteet ovat tyypillisiä ympäristössä niiden laajan käytön vuoksi. Käytännössä katsoen kaikilla alueilla, joilla öljytuotteita käsitellään, maaperää on pilaantunut niiden takia.<ref name="bocs_sources74">Knox et al. 1999: 74</ref>


[[MTBE]] on bensiiniin lisättävä synteettinen yhdiste, joka kulkeutuu maaperään joutuessaan helposti pohjaveteen ja rajoittaa pohjaveden käyttöä talousvetenä jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Mm. vesiliukoisuutensa takia MTBE aiheuttaa herkästi laajoja saastuneita alueita. Yhdysvalloissa sen käyttö on Eurooppaa laajempaa; esimerkiksi [[Kalifornia]]n osavaltiossa monia julkisia vedenottamoita on suljettu MTBE:n vuoksi ja sen käyttö bensiinin lisäaineena on kielletty. Euroopassa pilaantumisia on ollut vähemmän myös sen vuoksi, että varastointi- ja jakelujärjestelmät eroavat paljon Yhdysvaltojen vastaavista järjestelmistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=114312&lan=fi | Nimeke = MTBE ja TAME pohjavesiriskinä Suomessa | Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF | Selite = s. 7-8 | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen ympäristökeskus | Viitattu = 31.10.2010 | Kieli = }}</ref>
[[MTBE]] on bensiiniin lisättävä synteettinen yhdiste, joka kulkeutuu maaperään joutuessaan helposti pohjaveteen ja rajoittaa pohjaveden käyttöä talousvetenä jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Mm. vesiliukoisuutensa takia MTBE aiheuttaa herkästi laajoja saastuneita alueita. Yhdysvalloissa sen käyttö on Eurooppaa laajempaa; esimerkiksi [[Kalifornia]]n osavaltiossa monia julkisia vedenottamoita on suljettu MTBE:n vuoksi ja sen käyttö bensiinin lisäaineena on kielletty. Euroopassa pilaantumisia on ollut vähemmän myös sen vuoksi, että varastointi- ja jakelujärjestelmät eroavat paljon Yhdysvaltojen vastaavista järjestelmistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=114312&lan=fi | Nimeke = MTBE ja TAME pohjavesiriskinä Suomessa | Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF | Selite = s. 7-8 | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen ympäristökeskus | Viitattu = 31.10.2010 | Kieli = }}</ref>
Rivi 186: Rivi 186:


== Lähteet ==
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Knox et al. | Nimeke = Sources and Practices Contributing to Soil Contamination | Vuosi = 1999 | Luku = | | Selite = Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils | Julkaisupaikka = Madison, Wisconsin, USA | Julkaisija = American Society of Agronomy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2010 | Kieli = {{en}} }}

== Viitteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


Versio 31. lokakuuta 2010 kello 23.50

 Tätä artikkelia on pyydetty vertaisarvioitavaksi. Voit auttaa Wikipediaa lukemalla ensin vertaisarviointipyynnön ja sen jälkeen osallistumalla keskusteluun tai muokkaamalla tätä artikkelia.
Pilaantunutta maaperää entisellä kaasulaitoksella.

Maaperän pilaantuminen tarkoittaa sellaista haitallisen aineiden aiheuttamaa maaperän saastumista, josta voi aiheutua haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle.[1] Pilaantumisen vakavuus riippuu mm. maaperässä olevien haitta-aineiden määrästä ja pilaantuneen alueen käyttötarkoituksesta.[2]

Pilaantuneita maa-alueita esiintyy etenkin vanhoilla teollisuus- polttoaine- ja huoltamoalueilla sekä kaatopaikoilla. Myös erilaiset kemikaalien varastoalueet voivat sisältää pilaantunutta maa-ainesta.


Pilaantuminen ja pilaantuman leviäminen

Maaperä voi pilaantua paikallisesti esimerkiksi onnettomuuden vuoksi tai hiljalleen normaalin toiminnan päästöjen takia.[2] Maaperän prosessit vaikuttavat haitta-aineiden kulkeutumiseen ja siten pilaantumisen vakavuuteen. Haitta-aineet voivat kulkeutua maaperässä kohti pohjavettä, valuntana kohti pintavesiä tai haihtumalla. Haitta-aineet voivat myös pidättyä maaperään (sorptio), tarkemmin sanottuna orgaaniseen ainekseen tai savimineraalien pinnoille. Haitta-aineiden muuntuminen maaperässä voi olla ongelma, mutta niitä voidaan myös pyrkiä muuntamaan haitattomammiksi yhdisteiksi. Tämä on yleensä tavoitteena bioremediaatiossa.[3]

Haitta-aineet jakautuvat maaperässä eri faaseihin: suurin osa sitoutuu maa-ainekseen ja voi pölytä tai huuhtoutua siitä. Osa liukenee maaperän huokosissa olevaan veteen ja osa huokoskaasuun. Tietyt nestemäiset kemikaalit jäävät liukenemattomaan faasiin (NAPL), josta ne voivat edelleen muuttua kulkeutuvaksi vapaaksi faasiksi.[4]

Haitta-aineen esiintymismuoto vaikuttaa suuresti sen käyttäytymiseen maaperässä. Käyttäytymiseen vaikuttavat mm:

  • pidättyminen (sorptio)
  • liukenemisen taso (leaching)
  • metylaatio metalleilla ja radionuklideilla
  • hajoamisen taso (degradation) orgaanisilla yhdisteillä[5]

Piste- ja hajalähteet

Maaperän pilaantumisen reitit vaihtelevat, mutta ne voidaan luokitella piste- ja hajalähteiksi. Pistelähteitä ovat esimerkiksi teollisuuden laskuputket sekä käsittelemättömän huleveden ja jätevedenpuhdistamoiden purkuputket. Myös onnettomuuden aiheuttamat kemikaalivuodot esimerkiksi laivoilla tai pintaveden lähellä katsotaan pistelähteiksi, sillä niissä päästön määrä ja sijainti voidaan usein kuvata tarkasti.[5]

Pilaantumisen hajalähteitä on vaikeampi mitata, sillä usein alueet ovat suuria tai ne koostuvat useista pistelähteistä. Esimerkkejä tällaisista lähteistä ovat torjunta-aineiden ja lannoitteiden valumavedet viljelypelloilta ja autojen pakokaasupäästöt.[5]

Pilaantumisen reitit myös vaihtelevat pitkälti haitta-aineen tyypin mukaan. Raskasmetalleja leviää sekä piste- että hajalähteistä, kun taas radionuklidien saastuttamat maaperät ovat yleensä saastuneet pistelähteistä – tosin äärimmäisissä olosuhteissa kuten Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena radionuklidit voivat tulla hajalähteestä. Orgaaniset yhdisteet ovat ovat pääasiassa peräisin pistelähteistä. Tällaisesta esimerkki on rasvanpoistoon käytettävä trikloorietyleeni (TCE), jota on levinnyt varo- ja jätealtaista ja joka on pilannut laajalti pohjavesiesiintymiä Yhdysvalloissa.[5]

Maaperää pilaavat aineet

Metallit ja puolimetallit

Arseeni

Arseenijäämiä on mm. lannassa.

Arseeni esiintyy monissa muodoissa ja hapetusasteissa. Sen luonnollisia lähteitä ovat mm. maaperän rapautuminen, tulivuorenpurkaukset ja metsäpalot. Ihmisen aiheuttamia arseenilähteitä ovat:

  • fossiilisten polttoaineiden poltto
  • jätteenpoltto
  • metallien valmistus: rauta (teräs), kupari, lyijy-sinkki
  • kullankaivuu ja sulatus

Arseeniyhdisteiden myrkyllisyys teki niiden käytöstä houkuttelevaa maatalouden sovelluksissa. Ennen DDT:n ja muiden orgaanisten hyönteismyrkkyjen keksimistä 1940-luvulla arseenin epäorgaaniset yhdisteet olivat merkittävimpiä markkinoilla olleita hyönteismyrkkyjä.[6]

Nykyisin arseeniyhdisteitä käytetään mm. kanan, kalkkunan ja sian rehussa, mistä seuraa arseenijäämiä lannassa. Hyönteismyrkkyjen ja lannan arseeni voi pilata maaperän ja pohjaveden pitkäksi aikaa. Hiiltä poltettaessa siinä oleva arseeni höyrystyy ja voi tiivistyä lentotuhkaan; niinpä tulee huolehtia siitä, että tuhkia ei sijoiteta esimerkiksi pohjavesialueille.[6]

Kroonisen altistumisen arseenin epäorgaanisille muodoille on todettu aiheuttavan monentyyppisiä syöpiä, mm. keuhkosyöpää ja ihosyöpää.[6]

Kromi

Suurin osa luonnossa esiintyvästä kromista on kolmenarvoista, kun taas kuudenarvoinen kromi on valtaosaltaan peräisin teollisesta toiminnasta. Kromia käytetään metalliteollisuudessa lämpökestävän teräksen ja kankiraudan valmistuksessa. Kromi(VI)-yhdisteitä käytetään pääasiassa metallien pinnoituksessa kromihappona, väriaineissa, maalipigmenteissä ja nahan parkitsemisessa. Maaperän pilaantuminen kromin vuoksi johtuu usein kromipitoisten nesteiden, lietteen tai kiinteän jätteen hylkäämisestä maastoon.[7]

Kolmenarvoinen kromi on ihmiselle välttämätön esimerkiksi rasvan ja proteiinin hyödyntämisessä, mutta kuudenarvoisen kromin on havaittu aiheuttavan terveyshaittoja kuten keuhkosyöpää. Syöpä on lisääntynyt työntekijöillä, jotka ovat altistuneet pitkän aikaa suurelle määrälle kromia(VI) hengitysilman kautta. Mm. IARC on määritellyt kromin(VI) karsinogeeniseksi ihmiselle.[8]

Elohopea

Elohopeaa pidetään eräänä pahimmista luonnon haitta-aineista, koska se kerääntyy vesiekosysteemeihin. Laskeuma ilmakehästä on elohopean pääasiallinen lähde maa- ja vesiekosysteemeissä, ja sitä leviää ilmakehään luonnostaan maakaasujen mukana. Etenkin tulivuorenpurkausten ja metsäpalojen myötä ilmakehään leviää merkittävä määrä maakaasuja ja hiukkasia, mukaan lukien elohopeaa. Tavallisempi elohopean lähde on orgaanisen aineksen hajoamisessa syntyvät kaasut[9]

Elohopeaa on perinteisesti käytetty fungisideissä (sienitauteja ehkäisevät kemikaalit), paperinvalkaisussa, kullan amalgamoinnissa ja tieteellisten ja lääketieteen apuvälineiden valmistuksessa. Elohopean pistelähteitä ovat päästöt mm. natriumhydroksidin ja kloorin valmistuksessa, metallientuotannossa, jätteenkäsittelyssä ja erilaisissa polttolaitoksissa. Etenkin kaatopaikat, metalliteollisuuden kuonat ja laboratorioiden jätteet ovat tyypillisiä elohopean hajakuormituksen lähteitä.[9]

Elohopean on todettu aiheuttavan mm. kehityshäiriöitä sikiöillä ja tuntohäiriöitä aikuisilla. Eläimillä se aiheuttaa lisääntymishäiriöitä.[9]

Kadmium, lyijy ja sinkki

Valokaariuunin pölyt ovat kadmiumpitoisia.

Kadmiumia, lyijyä ja sinkkiä löytyy usein yhdessä malmiesiintymissä. Metalleilla on kuitenkin erilaiset biologiset vaikutukset. Sinkki on tärkeä hivenaine, mutta kadmiumilla ja lyijyllä ei ole tunnettuja biologisia tehtäviä ja ne voivat aiheuttaa merkittäviä ympäristöriskejä.[10]

Kadmiumin tyypillisiä maaperää pilaavia lähteitä ovat metallien pinnoitusprosessit ja kadmiumpitoiset jätteet: Ni-Cd -paristot, Cd-pinnoitettu teräs ja valokaariuunin pöly. Sinkki on melko tavallinen maaperän metalli, ja sitä käytetään galvanoinnissa ja elektrogalvanoinnissa. Sinkillä pilaantuneista maaperistä löytyykin usein muitakin metalleja.[10]

Kaiken kaikkiaan kadmiumin, lyijyn ja sinkin pääasiallisia antropogeenisiä (ihmisestä peräisin olevia) lähteitä ovat kaivos- ja sulattamotoiminta sekä jätevesilietteiden levittäminen maataloudessa.[10] Lyijyä on paljon myös ampumaradoilla, sillä etenkin haulikon patruunat sisältävät paljon lyijyä.[11]


Ydinaseiden testausta Nevadan testialueella 1962.

Radionuklidit

Monilla maaperässä havaituilla radionuklideilla on pitkä puoliintumisaika ja ne voivat kerääntyä eliöihin. Tyypillisiä antropogeenisiä lähteitä ovat ydinaseiden testaus, voimalaitosonnettomuudet ja ydinjätteen kuljetuksessa tapahtuneet onnettomuudet. Myös reaktoreiden säiliöaltaat ja jäähdytysvedet voivat vuotaa.[12]

Radionuklidit aiheuttavat huolta säteilyaltistuksen vuoksi, esimerkiksi Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vuoksi laajoja viljelyalueita Venäjällä, Valkovenäjällä ja Ukrainassa hylättiin. Radionuklidien pienempiä lähteitä ovat hiilen lentotuhka ja sementin valmistus.[12]

Typpi

Typen ihmisen aiheuttama päälähde on lannoitteet. Typpi on nykyisin olennainen osa maanviljelystä, mutta samalla pinta- ja pohjavedet ovat joillakin alueilla pilaantuneet pahasti. Runsas nitraatin (NO3-) saanti aiheuttaa lapsilla methemoglobinemiaa nitraatin muuntuessa suolistossa nitriitiksi.[13]

Nitraatit ja nitraatit edistävät nitrosoamiinien muodostumista ruoansulatuskanavassa, mikä saattaa edistää ruoansulatuskanavan syöpiä. Jotkin tutkimukset osoittavat niiden lisäävän mm. kehityshäiriöitä ja sepelvaltimotautia sekä lisäävän Non-Hodgkinin lymfooman riskiä. Toisaalta typen eri muodot aiheuttavat terveysriskejä lisäämällä myrkyllisten levien kasvua vesistöissä. Tutkimuksissa on myös havaittu, että ravinteikkaassa vedessä on enemmän hyttysten toukia; tästä saattaa seurata, että hyttysten välittämät taudit kuten malaria leviävät enemmän.[14]

Orgaaniset yhdisteet

Orgaanisten haitta-aineiden luokat ja lähteet[15]
Yhdisteen luokka Esimerkkiyhdisteitä Lähde
Polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) naftaleeni, fenantreeni hiilen, öljyn ja puun poltto
asfaltti, kreosootti
hiiliterva
Nitroaromaattiset TNT, HMX sotilaskäyttö, räjäytysalueet
bakterisidit
pestisidit
Fenolit, aniliinit PCP puunsuoja-aineet
biosidit
väriaineiden jätevedet
fenyyliamiini-herbisidit
Halogenoidut aromaattiset DDT (DDD, DDE), dioksiinit pestisidien levitys
yhdyskunta- ja sairaalajätteen poltto
metsäpalot ja tulivuorenpurkaukset
ongelma- ja puhdistamolietteen poltto
Halogenoidut alifaattiset metyylikloridi, kloroformi,
vinyylikloridi, TCE, PCE		 rasvanpoistoliuottimet
entiset kuivapesulat
muovien valmistus
Pestisidit alachlor, aldicarb, carbofuran,
fenoprop		 maanviljelys
tuholaisten torjunta asunnoissa ja
teollisuudessa
Maaöljy jalostettu ja raakaöljy,
moottoriöljy		 öljyntorjunta ja jalostusteollisuus

moottoriajoneuvot
öljytankkerit, putket ja muut siirtotavat
teollisuus

Luonnossa esiintyy satoja erityyppisiä orgaanisia yhdisteitä. Näistä jotkut ovat antropogeenisiä, mutta monet esiintyvät siellä tavallisestikin. Yhdisteiden alkuperästä huolimatta ne voivat olla suurina pitoisuuksina myrkyllisiä kasveille ja eläimille.[16]

Myös orgaanisten yhdisteiden hajoaminen on ongelma: hajotessaan ne tuottavat vielä suuremman määrän erilaisia yhdisteitä. Hajoamistuotteet ovat usein vähemmän vaarallisia kuin lähtötuotteet, mutta ne voivat olla myös lähtötuotteita vaarallisempia.[16]

Esimerkkinä on TCE, joka hajoaa luonnossa useiksi trikloroetyleenin isomeereiksi, jotka voivat taas hajota vinyylikloridiksi. Vinyylikloridi voi hajota joko hiilidioksidiksi tai metaaniksi riippuen maaperän olosuhteista. Vinyylikloridi on noin sata kertaa TCE:tä myrkyllisempää, kun taas hiilidioksidi on paljon vähemmän myrkyllistä. Orgaanisen yhdisteen rakenne ja sen suhteellinen myrkyllisyys tietyssä järjestelmässä voi siis vaihdella suurestikin ajan mittaan. Orgaanisten yhdisteiden aiheuttaman pilaantuman terveysriskejä on tämän vuoksi vaikeampi arvioida.[16]

PAH ja heterosykliset aromaattiset yhdisteet

Sekä PAH-yhdisteitä että heteroaromaattisia yhdisteitä esiintyy ympäristössä luonnostaan. Niitä muodostuu orgaanisen aineksen, kuten hiilen öljyn tai puun palamisessa. PAH-yhdisteitä käytetään myös ainesosina voiteluöljyissä ja öljytuotteissa kuten asfaltissa ja kreosootissa. Ympäristön PAH-tasoja nostaakin antropogeenisesti mm. fossiilisten polttoaineiden poltto, hiilen kaasutus ja asfaltin tuotanto. Ilmakehään vapautuneet PAH:t laskeutuvat maan pinnalle märkä- ja kuivalaskeumana.[17]

PAH:t ovat hiilitervan pääainesosa. Sivutuotteena syntyvää hiilitervaa kerättiin kaasulaitoksilla maahan kaivettuihin altaisiin. Hiilitervalla saastuneilla mailla on vaarana se, että PAH-yhdisteet haihtuvat maaperästä. Myös pohjavesien saastumisriski on olemassa.[17]

Pommeja yhdysvaltalaisella lentotukialuksella Vietnamin sodan aikana.

Nitroaromaattiset yhdisteet

Nitroaromaattisia yhdisteitä käytetään mm. kemikaalien valmistuksessa ja öljynjalostuksessa sekä pestisideinä, bakterisideinä ja räjähteinä.

Suuri osa sotilasalueista on pilaantunut nitroaromaattisten yhdisteiden jäämillä, kun alueilla on valmistettu, testattu tai tuhottu ammuksia.[18]

Fenolit ja aniliinit

Fenoleita ja aniliineja on mm. värjäyksen jätevesissä; nämä jätevedet päästetään rutiininomaisesti ympäristöön. Myös tietyntyyppiset herbisidit voivat muuntua luonnossa aniliineiksi. PCP:tä (pentakloorifenoli) tuotetaan pääasiassa puunsuojakäyttöön, mutta sitä käytetään myös yleisenä biosidinä.[19]

Fenoli on anesteetti, ja sitä käytetään mm. joissakin imeskelytableteissa helpottamaan kurkkukipua sekä pieninä määrinä joidenkin hermohäiriöiden hoidossa. Fenolin ei ole todettu aiheuttavan syöpää ihmisillä, mutta eläinkokeissa sen on havaittu aiheuttavan syöpää toistuvan ihoaltistuksen jälkeen.[20]

Halogenoidut aromaattiset yhdisteet

PCB:t ja monet klooratut pestisidit ovat vakaita yhdisteitä, jotka pysyvät pintamaassa ja sedimenteissä. Laskeuma on PCB- ja kloorattujen yhdisteiden pääasiallinen lähde. PCB:n tuotanto oli suurinta 1960-luvulla, ja yhdisteiden teollista käyttöä Yhdysvalloissa ja Euroopassa on rajoitettu 1970-luvun puolivälistä lähtien.[21]

Dioksiinia syntyy sementin valmistuksessa.

Dioksiinit muistuttavat ominaisuuksiltaan PCB-yhdisteitä, mutta niitä ei valmisteta tarkoituksella. Dioksiineja syntyy PAH-yhdisteiden tavoin metsäpaloissa ja tulivuorenpurkauksissa, mutta ihmisen toiminta on dioksiinin pääasiallinen lähde. Niitä syntyy mm. yhdyskunta- ja sairaalajätteen poltossa sekä sementin valmistuksessa.[21]

Halogenoidut alifaattiset yhdisteet

Halogenoituja alifaattisia yhdisteitä on käytetty laajasti liuottimina ja rasvanpoistossa, kuivapesuloissa ja muovien valmistuksessa. Ne ovat tyypillisiä maaperän ja pohjaveden pilaajia. Mm. TCE:tä on löytynyt runsaasti ongelmajätteen loppusijoituspaikoilta.[22]

Torjunta-aineet

Torjunta-aineet (pestisidit) ovat rakenteeltaan monentyyppisiä orgaanisia yhdisteitä. Torjunta-ainejäämät voivat kertyä kasveihin ja päätyä siten ruokaan ja rehuun. Vaikka torjunta-aineita levitetäänkin pääasiassa kasvien lehdille, ne vaikuttavat myös pinta- ja pohjavesiin ja päätyvät lopulta maaperään ja pohjasedimentteihin.[23]

Öljytuotteet

Öljytuotteet ovat tyypillisiä ympäristössä niiden laajan käytön vuoksi. Käytännössä katsoen kaikilla alueilla, joilla öljytuotteita käsitellään, maaperää on pilaantunut niiden takia.[24]

MTBE on bensiiniin lisättävä synteettinen yhdiste, joka kulkeutuu maaperään joutuessaan helposti pohjaveteen ja rajoittaa pohjaveden käyttöä talousvetenä jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Mm. vesiliukoisuutensa takia MTBE aiheuttaa herkästi laajoja saastuneita alueita. Yhdysvalloissa sen käyttö on Eurooppaa laajempaa; esimerkiksi Kalifornian osavaltiossa monia julkisia vedenottamoita on suljettu MTBE:n vuoksi ja sen käyttö bensiinin lisäaineena on kielletty. Euroopassa pilaantumisia on ollut vähemmän myös sen vuoksi, että varastointi- ja jakelujärjestelmät eroavat paljon Yhdysvaltojen vastaavista järjestelmistä.[25]

Kunnostaminen

Pilaantuneen maaperän kunnostusmenetelmät.

Pilaantuneiden alueiden kunnostamistavat voidaan luokitella kolmeen luokkaan: fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen kunnostaminen. Jälkimmäistä kutsutaan myös bioremediaatioksi, ja siinä käytetään eläviä organismeja maaperän puhdistukseen. Paras kunnostustapa riippuu haitta-aineiden ominaisuuksista (kuten luonteesta ja pitoisuudesta), maaperän hydrogeologisista ominaisuuksista sekä pilaantuman laajuudesta. [26]

Pilaantuneen maaperän terminen käsittely polttamalla aiheuttaa sen, että maa-aines ei käytännössä enää toimi luonnollisena kasvuympäristönä vaan muuttuu hyödyttömäksi jätteeksi. Tällaiset käsittelymenetelmät ovat myös kalliita niiden vaatiman suuren energiamäärän vuoksi.[3]

Haitta-aineet voidaan myös stabiloida ja kiinteyttää: stabiloinnissa haitta-aine sidotaan kemiallisesti ja kiinteytyksessä ne suljetaan stabiiliin massaan kuten sementtiin.[27]

Maaperän laatu

Toisin kuin veden tai ilman laatua, maaperän laatua on vaikea määrittää. Maaperän laatu arvioidaankin usein subjektiivisesti riippuen maaperän käyttötarkoituksesta. Maaperän laatu nähdään laajempana kuin sen osatekijöiden ja koostumuksen summana; laatu riippuu myös siitä, mitä tehtävää maaperä palvelee tietyssä ympäristössä. Yleensä maaperän tehtävinä pidetään kykyä suojella ilman ja veden laatua, ylläpitää kasvien ja eläinten tuottavuutta ja edistää ihmisten terveyttä[28].[3]

Maaperän laatua on vaikea määrittää myös haitta-aineen käsitteen moniselitteisyyden vuoksi: aine, jota on maaperässä tavallisesti pieniä määriä muuttuu haitta-aineeksi, kun sitä löytyy suuria määriä - etenkin, jos ainetta on päässyt maaperään ihmisen toiminnan tahattomana seurauksena.[3]

Vaikka pelkkä tietyn aineen tai kemikaalin läsnäolo maaperässä voi herättää huolta, ei tästä tavallisesti huolestuta ellei kemikaalin tiedetä olevan myös myrkyllinen (esim. syöpää aiheuttava tai tetarogeeninen). Sillä ei pitäisi olla merkitystä, ovatko nämä haitta-aineet synteettisiä vai luonnostaan maaperässä esiintyviä. Synteettisiä kemikaaleja voidaan pitää ei-toivottuina luonnollisessa ympäristössä, mutta monet monet luonnossa esiintyvät kemikaalit ovat synteettisiä kemikaaleja haitallisempia. Tämän lisäksi synteettiset kemikaalit valmistetaan usein luonnollisista aineista ja ne voivat hajota luonnossa hajoaviin muotoihin.[3]

Kunnostuksen tavoitteet

Öljyvahingon sattuessa tai maanalaisen polttoainesäiliön vuotaessa maaperän pilaantuminen on ilmeistä eikä puhdistustarvetta yleensä kyseenalaisteta. Kiivasta väittelyä herättää kuitenkin tarvittavien kunnostustöiden laajuus. Kysymys maaperän puhtaudesta muuttuu monimutkaisemmaksi, kun maaperään lisätään kemikaalia kuten ravinteita tai torjunta-aineita hyötytarkoituksessa. Tällaisia kemikaaleja pidetään haitta-aineina silloin, kun ne eivät käyttäydy halutulla tavalla ja esiintyvät paikoissa, jossa niiden ei haluta esiintyvän. Nykyään maanviljelyksessä panostetaankin paljon lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön optimointiin.[3]

Malli maaperän pilaantumisesta ja kunnostamisen etenemisestä.

Hyötyjen ja riskien arviointi

Pilaantuneen maan kunnostustarvetta ja kunnostuksen laajuutta arvioidaan hyötyjen ja riskien avulla. Riskinarviointi perustuu kahteen kriteeriryhmään: myrkyllisyyteen ja altistumiseen. Altistumisen arviointi on tärkeää: Jos kemikaalia esiintyy maaperässä rajatusti eikä sen leviäminen ole todennäköistä, altistumisriski (ja siten myrkytysoireiden riski) on pieni.[3]

Kunnostustapoja

Biologisesti hajoavia haitta-aineita (esim. öljy-yhdisteet) voidaan hajottaa biologisesti lisäämällä maaperään happea, joka lisää maaperän aerobisten mikrobien aktiivisuutta (ns. biotuuletus). Lisäksi on olemassa muita keinoja, kuten betonointi, elektrodialyysi ja huokosilmapumppaus.

Pilaantumisen syyt ja kunnostusprosessi Suomessa

Suomessa maaperää pilaavat yleisimmin öljyhiilivedyt ja raskasmetallit. Muita aineita ovat mm. kloorifenolit ja furaanit.[2]

Suomessa massanvaihto on yleisin maaperän kunnostusmenetelmä.

Yleisin pilaantuneen maan kunnostusmenetelmä on massanvaihto.[29]

Kunnostustarpeen arviointi ja luvitus

Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää siitä säädetyn kynnysarvon[30]. Maa-alueen puhdistamiseen tarvitaan pääsääntöisesti lupa ympäristölupaviranomaiselta. Kuitenkin usein riittää ilmoitus alueen ely-keskukselle.[31]

Kunnostusvastuu

Maaperän pilaantumista aiheuttava toiminta on usein aloitettu aikana, jolloin lainsäädäntö ei ole edellyttänyt suojarakenteita maaperän pilaantumisen varalta. Kun tällaiset alueet otetaan myöhemmin muuhun käyttöön, herää kysymys puhdistusvastuusta; mikäli pilaantumisen aiheuttajaa ei saada vastuuseen, nykyinen kiinteistönomistaja tai kunta voi joutua kunnostamaan alueen. Jos puhdistamisesta vastuussa oleva ei tee esimerkiksi pohjaveden kunnon kannalta tarpeellista puhdistamista vapaaehtoisesti, viranomainen voi määrätä tekemään sen.[31]

Katso myös

Lähteet

  • Knox et al.: Sources and Practices Contributing to Soil Contamination. Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils. Madison, Wisconsin, USA: American Society of Agronomy, 1999. (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ Maaperän pilaantuminen ja pilaantuneen alueen puhdistaminen Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu. Viitattu 25.9.2010.
  2. ↑ a b c Maaperän pilaantumisen syyt ja esiintyminen Suomessa Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu. Viitattu 25.9.2010.
  3. ↑ a b c d e f g Cheng, H.H. ja D.J. Mulla: The Soil Environment, s. 2-7. Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils. Madison, Wisconsin, USA: American Society of Agronomy, 1999. englanti
  4. ↑ Jussi Reinikainen: Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi (pdf) (s. 4) risk.eracnet.fi. Viitattu 22.10.2010.
  5. ↑ a b c d Knox et al.: Sources and Practices Contributing to Soil Contamination, s. 54-55. Teoksessa Adriano et al (toim.): Bioremediation of Contaminated Soils. Madison, Wisconsin, USA: American Society of Agronomy, 1999. (englanniksi)
  6. ↑ a b c Knox et al. 1999: 56-57
  7. ↑ Knox et al. 1999: 57-58
  8. ↑ Health effects of chromium Encyclopedia of Earth. Viitattu 31.10.2010. (englanniksi)
  9. ↑ a b c Knox et al. 1999: 58-60
  10. ↑ a b c Knox et al. 1999: 62-64
  11. ↑ Pohjavedet vaarassa ampumaratojen läheisyydessä Ympäristöministeriö. Viitattu 23.10.2010.
  12. ↑ a b Knox et al. 1999: 64-65
  13. ↑ Knox et al. 1999: 65-66
  14. ↑ Inorganic nitrogen pollution in aquatic ecosystems: causes and consequences 2.4.2007. Encyclopedia of Earth. Viitattu 31.10.2010. (englanniksi)
  15. ↑ Knox et al. 1999: 68-69
  16. ↑ a b c Knox et al. 1999: 66-67
  17. ↑ a b Knox et al. 1999: 67, 70
  18. ↑ Knox et al. 1999: 70-71
  19. ↑ Knox et al. 1999: 71
  20. ↑ Health effects of phenol 1.4.2008. Encyclopedia of Earth. Viitattu 31.10.2010. (englanniksi)
  21. ↑ a b Knox et al. 1999: 71-72
  22. ↑ Knox et al. 1999: 72-73
  23. ↑ Knox et al. 1999: 73-74
  24. ↑ Knox et al. 1999: 74
  25. ↑ MTBE ja TAME pohjavesiriskinä Suomessa (PDF) (s. 7-8) Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.10.2010.
  26. ↑ Toim. Adriano et al: ”Preface”, Bioremediation of Contaminated Soils, s. xv. Madison, Wisconsin, USA: American Society of Agronomy, 1999. englanti
  27. ↑ Suomen ympäristökeskus: Pilaantuneen maan kunnostaminen ja laadunvarmistus (pdf) (s. 77) ymparisto.fi. Viitattu 23.10.2010.
  28. ↑ Doran, J.W. et al.: Defining and assessing soil quality, s. 3-21. teoksessa J.W. Doran et al. (toim.) Defining soil quality for a sustainable environment. , 1994.
  29. ↑ Pilaantuneilla alueilla tehdyt kunnostukset Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu. Viitattu 21.10.2010.
  30. ↑ Maaperän haitallisen aineiden pitoisuuksien kynnys- ja ohjearvot (PDF) finlex.fi. Viitattu 25.9.2010.
  31. ↑ a b Vastuu pilaantuneesta ympäristöstä Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu. Viitattu 25.9.2010.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maaperän_pilaantuminen&oldid=9276037”