Ero sivun ”Koillis-Grönlannin kansallispuisto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ak: Uusi sivu: thumb|Puiston sijainti kartalla '''Koillis-Grönlannin kansallispuisto''' on Grönlannissa sijaitseva [[kansallispuisto]... |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Northeast-greenland-national-park.svg|thumb|Puiston sijainti kartalla]] |
[[Kuva:Northeast-greenland-national-park.svg|thumb|Puiston sijainti kartalla]] |
||
'''Koillis-Grönlannin kansallispuisto''' on [[Grönlanti|Grönlannissa]] sijaitseva [[kansallispuisto]]. |
'''Koillis-Grönlannin kansallispuisto''' on [[Grönlanti|Grönlannissa]] sijaitseva [[kansallispuisto]]. Puisto on Grönlannin ainoa ja samalla maailman pohjoisin kansallispuisto. Sen pinta-ala on 927,000 km²<ref>[http://www.stat.gl/LinkClick.aspx?link=Intranet%2fGIF_2009_WEB.pdf&tabid=57&mid=473&language=en-US Statistics Greenland, Greenland in Figures, 2009]</ref> ja se kattaa koko Grönlannin koillisen rannikon, sekä suuren osan saaren sisämaasta. |
||
===Maantiede=== |
===Maantiede=== |
||
Puiston rajat |
Puiston rajat ovat melko suorat [[Sermersooq|Sermersooqin kunnan]] ollen puiston eteläpuolella, ja [[Qaasuitsup|Qaasuitsupin]] puiston länsipuolella 45° läntisen [[pituuspiiri|pituuspiirin]] kohdalla. Suurin osa puistosta sijaitsee Grönlannin jääpeitteen päällä, mutta rannikolla ja pohjoisessa on myös jäättömiä alueita. |
||
===Historia=== |
===Historia=== |
||
Puisto avattiin 22.5 |
Puisto avattiin 22.5 vuonna 1974, ja se käsitti [[Ittoqqortoormiit|Ittoqqortoormiitin]] asumattomat alueet. Vuonna 1988 puisto laajeni 272,000 neliökilometrillä ja saavutti nykyisen kokonsa. Tammikuussa 1977 puisto lisättiin kansainvälisten biosfäärialueiden verkostoon. Puiston nykyisten rajojen sisäpuolella sijaitsevat myös käytöstä poistetut [[Eismitte]] ja [[North Ice|North Ice tutkimusasemat.]] |
||
===Väestö=== |
===Väestö=== |
||
Puiston alueella sijaitsee joitakin tutkimusasemia, joista osa toimii vain kesäisin ja osa talvisin, ja osa ympäri vuoden. Pysyvää asutusta alueella ei ole lukuunottamatta muutamia tiedemiehiä. |
|||
Puiston alueella ei ole vakituista asutusta lukuunottamatta muutamia tiedemiehiä. Puiston alueella sijaitsee tutkimusasemia, joista osa toimii ympäri vuoden, ja osa vain kesäisin tai talvisin. |
|||
[[Kuva:Greenland, Rype Fjord (js)1.jpg|thumb|Rypefjord]] |
[[Kuva:Greenland, Rype Fjord (js)1.jpg|thumb|Rypefjord]] |
||
Versio 2. lokakuuta 2010 kello 16.11
Koillis-Grönlannin kansallispuisto on Grönlannissa sijaitseva kansallispuisto. Puisto on Grönlannin ainoa ja samalla maailman pohjoisin kansallispuisto. Sen pinta-ala on 927,000 km²[1] ja se kattaa koko Grönlannin koillisen rannikon, sekä suuren osan saaren sisämaasta.
Maantiede
Puiston rajat ovat melko suorat Sermersooqin kunnan ollen puiston eteläpuolella, ja Qaasuitsupin puiston länsipuolella 45° läntisen pituuspiirin kohdalla. Suurin osa puistosta sijaitsee Grönlannin jääpeitteen päällä, mutta rannikolla ja pohjoisessa on myös jäättömiä alueita.
Historia
Puisto avattiin 22.5 vuonna 1974, ja se käsitti Ittoqqortoormiitin asumattomat alueet. Vuonna 1988 puisto laajeni 272,000 neliökilometrillä ja saavutti nykyisen kokonsa. Tammikuussa 1977 puisto lisättiin kansainvälisten biosfäärialueiden verkostoon. Puiston nykyisten rajojen sisäpuolella sijaitsevat myös käytöstä poistetut Eismitte ja North Ice tutkimusasemat.
Väestö
Puiston alueella ei ole vakituista asutusta lukuunottamatta muutamia tiedemiehiä. Puiston alueella sijaitsee tutkimusasemia, joista osa toimii ympäri vuoden, ja osa vain kesäisin tai talvisin.
1.jpg)
Eläimistö
Puiston rannikkoseudulla elää arviolta 5,000-15,000 myskihärkää, kuten myös lukuisia jääkarhuja ja mursuja. Muita alueen nisäkkäitä ovat muunmuassa naali, kärppä, poro, sopuli ja napajänis. Hirvet katosivat puistosta vuonna 1900, ja sudet 1934. Satunnaisia susia saatetaan alueella toisinaan nähdä.
Alueen meressä eläviä eläimiä ovat muunmuassa norppa, partahylje, grönlanninhylje, kuplahylje, sarvivalas ja maitovalas.
Alueella lisääntyviä lintulajeja ovat muunmuassa amerikanjääkuikka, valkoposkihanhi, lyhytnokkahanhi, haahka, kyhmyhaahka, tunturihaukka, tunturipöllö, pulmussirri, kiiruna, ja korppi.