Ero sivun ”Koitajoki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Elamaa Ala-Koitajoen varrella, toimittanut Simo Seppo |
Roland af Hällströmin Tukkijoella 1951 |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva: Koitajoki1.jpg|thumb|250px|Koitajoen yläjuoksua Ilomantsissa.]] |
[[Kuva: Koitajoki1.jpg|thumb|250px|Koitajoen yläjuoksua Ilomantsissa.]] |
||
'''Koitajoki''' ({{k-ru|Койтайоки}}) on [[Vuoksen vesistö]]n latvavesiin kuuluva erämainen joki, joka alkaa läheltä Suomen ja [[Venäjä]]n rajaa [[Ilomantsi]]n pohjoisosista [[Pohjois-Karjala]]ssa. Se mutkittelee ensin kohti etelää Suomen puolella, koukkaa Venäjän puolelle ja palaa takaisin Suomen puolelle [[Möhkö]]n lähellä [[Petkeljärven kansallispuisto]]n ja Nuorajärven maisemissa, josta joki mutkittelee verkkaisesti länttä kohti Ilomantsin kunnan halki. [[Koitere]]esta Haapajokea pitkin purkautuvat vedet yhdistyvät Koitajokeen Hiiskosken eteläpuolella. Hiiskoski jakaa joen |
'''Koitajoki''' ({{k-ru|Койтайоки}}) on [[Vuoksen vesistö]]n latvavesiin kuuluva erämainen joki, joka alkaa läheltä Suomen ja [[Venäjä]]n rajaa [[Ilomantsi]]n pohjoisosista [[Pohjois-Karjala]]ssa. Se mutkittelee ensin kohti etelää Suomen puolella, koukkaa Venäjän puolelle ja palaa takaisin Suomen puolelle [[Möhkö]]n lähellä [[Petkeljärven kansallispuisto]]n ja Nuorajärven maisemissa, josta joki mutkittelee verkkaisesti länttä kohti Ilomantsin kunnan halki. [[Koitere]]esta Haapajokea pitkin purkautuvat vedet yhdistyvät Koitajokeen Hiiskosken eteläpuolella. Hiiskoski jakaa joen Koitajokeen ja Ala-Koitajokeen. Joki päättyy lännessä [[Eno]]n kunnan alueella [[Pamilon voimalaitos|Pamilon voimalaitokseen]], jossa vedet syöksyvät tunnelia pitkin noin 44 metriä alemmas, likimain [[Pielinen|Pielisen]] pinnan tasossa olevaan [[Jäsys]]-järveen. |
||
Mielenkiintoinen joen historiaa koskeva yksityiskohta on, että Suomen viimeisin aito [[siipiratasalus]] s/s Koita rakennettiin vuonna [[1905]] juuri Koitajoella tapahtuvaa puutavaran varppausta ja hinausta varten. Nykyisin Koitajoen reitti on erityisesti retkimelojien suosiossa rauhallisen luonteensa ja kauniiden maisemiensa takia. |
Mielenkiintoinen joen historiaa koskeva yksityiskohta on, että Suomen viimeisin aito [[siipiratasalus]] s/s Koita rakennettiin vuonna [[1905]] juuri Koitajoella tapahtuvaa puutavaran varppausta ja hinausta varten. Nykyisin Koitajoen reitti on erityisesti retkimelojien suosiossa rauhallisen luonteensa ja kauniiden maisemiensa takia. |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
==Elokuvajoki== |
==Elokuvajoki== |
||
Koitajoella on kuvattu kolme elokuvaa: |
Koitajoella on kuvattu kolme elokuvaa: [[Roland af Hällström]]in [[Tukkijoella]] 1951, [[Teuvo Tulio]]n [[Mustasukkaisuutta]] 1952 ja [[Markku Pölönen|Markku Pölösen]] [[Kuningasjätkä]] 1997 <ref>Karjalaibnen 19.5.2010</ref>. |
||
| ⚫ | |||
{{Viitteet}} |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
| Rivi 14: | Rivi 17: | ||
* {{Kirjaviite | Tekijä = Kokkonen, Jukka | Nimeke = Villiä itää, kesytöntä länttä – Ylä-Koitajoen alueen ja Ilomantsin historiaa | Vuosi = 2005 | Luku = | Sivu = | Selite = Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 152 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Metsähallitus | Tunniste = | www = http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=66701 | www-teksti = Julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = | Kieli = }} |
* {{Kirjaviite | Tekijä = Kokkonen, Jukka | Nimeke = Villiä itää, kesytöntä länttä – Ylä-Koitajoen alueen ja Ilomantsin historiaa | Vuosi = 2005 | Luku = | Sivu = | Selite = Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 152 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Metsähallitus | Tunniste = | www = http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=66701 | www-teksti = Julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = | Kieli = }} |
||
*Elämää Ala-Koitajoen varrella, toimittanut Simo Seppo. Pamilon kyläyhdistyys 2010 |
*Elämää Ala-Koitajoen varrella, toimittanut Simo Seppo. Pamilon kyläyhdistyys 2010 |
||
| ⚫ | |||
{{Tynkä/Suomi}} |
{{Tynkä/Suomi}} |
||
Versio 21. toukokuuta 2010 kello 17.30
Koitajoki (ven. Койтайоки) on Vuoksen vesistön latvavesiin kuuluva erämainen joki, joka alkaa läheltä Suomen ja Venäjän rajaa Ilomantsin pohjoisosista Pohjois-Karjalassa. Se mutkittelee ensin kohti etelää Suomen puolella, koukkaa Venäjän puolelle ja palaa takaisin Suomen puolelle Möhkön lähellä Petkeljärven kansallispuiston ja Nuorajärven maisemissa, josta joki mutkittelee verkkaisesti länttä kohti Ilomantsin kunnan halki. Koitereesta Haapajokea pitkin purkautuvat vedet yhdistyvät Koitajokeen Hiiskosken eteläpuolella. Hiiskoski jakaa joen Koitajokeen ja Ala-Koitajokeen. Joki päättyy lännessä Enon kunnan alueella Pamilon voimalaitokseen, jossa vedet syöksyvät tunnelia pitkin noin 44 metriä alemmas, likimain Pielisen pinnan tasossa olevaan Jäsys-järveen.
Mielenkiintoinen joen historiaa koskeva yksityiskohta on, että Suomen viimeisin aito siipiratasalus s/s Koita rakennettiin vuonna 1905 juuri Koitajoella tapahtuvaa puutavaran varppausta ja hinausta varten. Nykyisin Koitajoen reitti on erityisesti retkimelojien suosiossa rauhallisen luonteensa ja kauniiden maisemiensa takia.
Karelia-soudun pienveneiden ja melojien reitti kulkee alas Koitajokea.
Elokuvajoki
Koitajoella on kuvattu kolme elokuvaa: Roland af Hällströmin Tukkijoella 1951, Teuvo Tulion Mustasukkaisuutta 1952 ja Markku Pölösen Kuningasjätkä 1997 [1].
Viitteet
- ↑ Karjalaibnen 19.5.2010
Aiheesta muualla
- Koitajoen alue Luontoon.fi-sivustolla
- Kokkonen, Jukka: Villiä itää, kesytöntä länttä – Ylä-Koitajoen alueen ja Ilomantsin historiaa. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 152. Helsinki: Metsähallitus, 2005. Julkaisun verkkoversio (PDF).
- Elämää Ala-Koitajoen varrella, toimittanut Simo Seppo. Pamilon kyläyhdistyys 2010