Ero sivun ”Elohopeahöyrylamppu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MM82 (keskustelu | muokkaukset)
p kh
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Leuchtstoff spektrum.jpg|thumb|240px|Elohopeahöyrylampun emittoiman valon [[spektri]].]]
[[Image:Gasentl3.jpg|thumb|240px|Tyypillinen elohopeahöyrylamppu]]



'''Elohopeahöyrylamppu''' edustaa valonlähteenä vanhenevaa, [[1930-luku|1930-luvulla]] kehitettyä tekniikkaa. [[Valaisin]] on [[monimetallilamppu]]valaisimen kaltainen [[kaasupurkauslamppu]].
'''Elohopeahöyrylamppu''' on [[kaasupurkauslamppu]], joka tuottaa valoa sähköpurkauksista [[elohopea]]höyryn ja [[loisteaine]]en avulla. Se edustaa käytöstä poistuvaa, [[1930-luku|1930-luvulla]] kehitettyä tekniikkaa.


== Toiminta ==
== Toiminta ==


Lampun valontuotto perustuu [[elohopea]]höyryn korkeassa [[lämpötila]]ssa ja [[paine]]essa lähettämään [[sähkömagneettinen säteily|sähkömagneettiseen säteilyyn]], josta pääosa on [[näkyvä valo|näkyvää valoa]] ja osa [[ultraviolettisäteily]]ä. Polttimoa ympäröi loisteaineella pinnoitettu suojakupu, joka ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta säteilee näkyvää valoa. Näin haitallista säteilyä ei myöskään pääse ulos.
Lampun valontuotto perustuu elohopeahöyryn korkeassa [[lämpötila]]ssa ja [[paine]]essa lähettämään [[sähkömagneettinen säteily|sähkömagneettiseen säteilyyn]], josta pääosa on [[näkyvä valo|näkyvää valoa]] ja osa [[ultraviolettisäteily]]ä. Polttimoa ympäröi loisteaineella pinnoitettu suojakupu, joka ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta säteilee näkyvää valoa. Näin haitallista säteilyä ei myöskään pääse ulos.


Elohopealampun suojakupu voi kuitenkin särkyä esimerkiksi lämpötilanvaihtelun vuoksi, jolloin paljas polttimo saattaa jäädä toimimaan. Tällainen elohopealamppu näyttää palaessaan himmeän [[Syaani|sinivihreältä]] ja on vaarallinen: [[ultraviolettisäteily]] voi aiheuttaa silmä- ja ihovaurioita. Näin ollen rikkoontunutta elohopealamppua ei tule katsoa eikä sen valossa oleskella.
Elohopealampun suojakupu voi kuitenkin särkyä esimerkiksi lämpötilanvaihtelun vuoksi, jolloin paljas polttimo saattaa jäädä toimimaan. Tällainen elohopealamppu näyttää palaessaan himmeän [[Syaani|sinivihreältä]] ja on vaarallinen: [[ultraviolettisäteily]] voi aiheuttaa silmä- ja ihovaurioita. Näin ollen rikkoontunutta elohopealamppua ei tule katsoa eikä sen valossa oleskella.
Rivi 12: Rivi 13:


===Valontuotto===
===Valontuotto===
[[Kuva:Leuchtstoff spektrum.jpg|thumb|240px|Elohopeahöyrylampun emittoiman valon [[spektri]].]]

Elohopealamppu tuottaa melko [[valkoinen|valkoista]] valoa, joka on aavistuksen verran [[sininen|sinertävää]] tai [[vihreä|vihertävää]]. Elohopealamput ovat suuritehoisista [[Kaasupurkauslamppu|kaasupurkauslampuista]] hankintahinnaltaan edullisimpia, mutta myös pienitehoisimpia ja hyötysuhteeltaan huonoimpia.
Elohopealamppu tuottaa melko [[valkoinen|valkoista]] valoa, joka on aavistuksen verran [[sininen|sinertävää]] tai [[vihreä|vihertävää]]. Elohopealamput ovat suuritehoisista [[Kaasupurkauslamppu|kaasupurkauslampuista]] hankintahinnaltaan edullisimpia, mutta myös pienitehoisimpia ja hyötysuhteeltaan huonoimpia.


Rivi 21: Rivi 22:
[[Kuva:Fluorescent minerals hg.jpg|thumb|200px|Ultraviolettivalossa fluoresoivia mineraaleja.]]
[[Kuva:Fluorescent minerals hg.jpg|thumb|200px|Ultraviolettivalossa fluoresoivia mineraaleja.]]


Elohopeahöyrylampun valontuotto käytettyä sähkötehon yksikköä kohden on moninkertainen hehkulamppuun verrattuna, mutta se soveltuu huonosti lyhytjaksoiseen käyttöön, kuten asuintilojen valaistukseen.
[[Katuvalo|Tievalaistuksessa]] elohopealamput ovat edelleenkin vallitseva tyyppi. Vielä noin puolet kaikista Suomen katuvaloista on elohopealamppuvalaisimia{{lähde}}, mutta niiden määrä vähenee. Elohopealamppuja ei enää asenneta uusiin tievalaistuskohteisiin, mutta halvan hankintahinnan vuoksi niitä asennetaan yhä jonkin verran esimerkiksi kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen pihoille. EU-asutuksen myötä elohopeahöyrylamppujen markkinoille saattaminen tulee kielletyksi vuonna 2015. Tämän vuoksi ne poistuvat kokonaan käytöstä tulevina vuosina. Joissakin paikoissa on olemassa myös [[sekavalolamppu]]ja, joissa on yhdessä elohopeahöyrylampun ja [[hehkulamppu|hehkulampun]] tekniikkaa.

[[Katuvalo|Tievalaistuksessa]] elohopealamput ovat vallitseva tyyppi. Vielä noin puolet kaikista Suomen katuvaloista on elohopealamppuvalaisimia{{lähde}}, mutta niiden määrä vähenee. Elohopealamppuja ei enää asenneta uusiin tievalaistuskohteisiin, mutta halvan hankintahinnan vuoksi niitä asennetaan yhä jonkin verran esimerkiksi kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen pihoille. EU-asetuksen myötä elohopeahöyrylamppujen markkinoille saattaminen tulee kielletyksi vuonna 2015. Tämän vuoksi ne poistuvat kokonaan käytöstä tulevina vuosina.

Elohopeahöyrylampun käyttö edellyttää [[kuristin|kuristimella]] varustettua valaisinta, minkä vuoksi sitä ei voida käyttää [[hehkulamppu|hehkulampulle]] tarkoitetuissa valaisimissa. Hehkulamppuvalaisimissa voidaan korvaavana vaihtoehtona käyttää [[sekavalolamppu]]a.


===Ultraviolettielohopealamppu===
===Ultraviolettielohopealamppu===
Rivi 32: Rivi 37:


* [[Monimetallilamppu]]
* [[Monimetallilamppu]]
* [[Kaasupurkauslamppu]]
* [[Suurpainenatriumlamppu]]
* [[Suurpainenatriumlamppu]]
* [[Elohopeatasasuuntaaja]]
* [[Elohopeatasasuuntaaja]]
* [[Elohopea]]


{{Valonlähteet}}
{{Valonlähteet}}

Versio 12. elokuuta 2009 kello 06.13

Tyypillinen elohopeahöyrylamppu


Elohopeahöyrylamppu on kaasupurkauslamppu, joka tuottaa valoa sähköpurkauksista elohopeahöyryn ja loisteaineen avulla. Se edustaa käytöstä poistuvaa, 1930-luvulla kehitettyä tekniikkaa.

Toiminta

Lampun valontuotto perustuu elohopeahöyryn korkeassa lämpötilassa ja paineessa lähettämään sähkömagneettiseen säteilyyn, josta pääosa on näkyvää valoa ja osa ultraviolettisäteilyä. Polttimoa ympäröi loisteaineella pinnoitettu suojakupu, joka ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta säteilee näkyvää valoa. Näin haitallista säteilyä ei myöskään pääse ulos.

Elohopealampun suojakupu voi kuitenkin särkyä esimerkiksi lämpötilanvaihtelun vuoksi, jolloin paljas polttimo saattaa jäädä toimimaan. Tällainen elohopealamppu näyttää palaessaan himmeän sinivihreältä ja on vaarallinen: ultraviolettisäteily voi aiheuttaa silmä- ja ihovaurioita. Näin ollen rikkoontunutta elohopealamppua ei tule katsoa eikä sen valossa oleskella.

Elohopealampun polttimo taas on valmistettu kvartsilasista joka kestää hehkuvan elohopeahöyryn kuumuutta joka sulattaisi tavallisen lasin.

Valontuotto

Elohopeahöyrylampun emittoiman valon spektri.

Elohopealamppu tuottaa melko valkoista valoa, joka on aavistuksen verran sinertävää tai vihertävää. Elohopealamput ovat suuritehoisista kaasupurkauslampuista hankintahinnaltaan edullisimpia, mutta myös pienitehoisimpia ja hyötysuhteeltaan huonoimpia.

Ne myös menettävät merkittävästi valotehoaan elinkaarensa aikana. Tämän vuoksi ne tulisi vaihtaa uusiin säännöllisin väliajoin, vaikka lamput vielä toimisivatkin. Elohopealampun elinikä on vain puolet suurpainenatriumlampun eliniästä.

Käyttö

Ultraviolettivalossa fluoresoivia mineraaleja.

Elohopeahöyrylampun valontuotto käytettyä sähkötehon yksikköä kohden on moninkertainen hehkulamppuun verrattuna, mutta se soveltuu huonosti lyhytjaksoiseen käyttöön, kuten asuintilojen valaistukseen.

Tievalaistuksessa elohopealamput ovat vallitseva tyyppi. Vielä noin puolet kaikista Suomen katuvaloista on elohopealamppuvalaisimialähde?, mutta niiden määrä vähenee. Elohopealamppuja ei enää asenneta uusiin tievalaistuskohteisiin, mutta halvan hankintahinnan vuoksi niitä asennetaan yhä jonkin verran esimerkiksi kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen pihoille. EU-asetuksen myötä elohopeahöyrylamppujen markkinoille saattaminen tulee kielletyksi vuonna 2015. Tämän vuoksi ne poistuvat kokonaan käytöstä tulevina vuosina.

Elohopeahöyrylampun käyttö edellyttää kuristimella varustettua valaisinta, minkä vuoksi sitä ei voida käyttää hehkulampulle tarkoitetuissa valaisimissa. Hehkulamppuvalaisimissa voidaan korvaavana vaihtoehtona käyttää sekavalolamppua.

Ultraviolettielohopealamppu

Paljas elohopeahöyrylamppu ilman loisteainetta tuottaa voimakasta ultraviolettisäteilyä ja tällaista lampputyyppiä kutsutaan usein yleisesti ultraviolettilampuksi.

Tällaisella lampulla tuotettua ultraviolettisäteilyä käytetään myös desinfiointiin mm. sairaaloissa ja vedenpuhdistuksessa jossa UV-säteily tappaa mikrobit, bakteerit ja muut haitalliset eliöt. Ultraviolettilamppua käytetään myös erilaisten aineiden fluoresenssin, ja geologisissa tutkimuksissa mineraalien fluoresenssin tutkimisessa.

Katso myös