Ero sivun ”J-rock” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
korjattava, pois
Rivi 1: Rivi 1:
{{Korjattava|Artikkeli on liian luettelomainen}}
{{Korjattava|Artikkeli on liian luettelomainen}}
{{Jaettava|Luettelo J-rockin esittäjistä}}
'''J-rock''' ({{k-ja|日本のロック, ''nihon no rokku''}}) on yleisnimitys [[japani]]laiselle [[rock]]- tai [[metallimusiikki|metallimusiikille]]. Käsite sisältää useita erilaisia japanilaisen populaarimusiikin tyylejä, joiden ei välttämättä edes tarvitse olla rockia.{{selvennä}} J-rockin alalajeiksi voidaan lukea muun muassa [[oshare kei]], [[visual kei]], [[angura]] ja [[eroguro]]. [[J-pop]]ia pidetään yleensä omana J-rockista erillisenä tyylilajinaan.
'''J-rock''' ({{k-ja|日本のロック, ''nihon no rokku''}}) on yleisnimitys [[japani]]laiselle [[rock]]- tai [[metallimusiikki|metallimusiikille]]. Käsite sisältää useita erilaisia japanilaisen populaarimusiikin tyylejä, joiden ei välttämättä edes tarvitse olla rockia.{{selvennä}} J-rockin alalajeiksi voidaan lukea muun muassa [[oshare kei]], [[visual kei]], [[angura]] ja [[eroguro]]. [[J-pop]]ia pidetään yleensä omana J-rockista erillisenä tyylilajinaan.



Versio 30. elokuuta 2008 kello 23.43

J-rock (jap. 日本のロック, nihon no rokku) on yleisnimitys japanilaiselle rock- tai metallimusiikille. Käsite sisältää useita erilaisia japanilaisen populaarimusiikin tyylejä, joiden ei välttämättä edes tarvitse olla rockia.selvennä J-rockin alalajeiksi voidaan lukea muun muassa oshare kei, visual kei, angura ja eroguro. J-popia pidetään yleensä omana J-rockista erillisenä tyylilajinaan.

J-rockin vaiheita

Ensimmäisiä kansainvälistä julkisuutta saaneita japanilaisia rockmuusikkoja oli bassokitaristi Tetsu Yamauchi, joka soitti 1970-luvulla suosituissa brittiläisissä yhtyeissä Free ja The Faces. 1980-luvulta lähtien japanilaisesta rock- ja metallimusiikista alkoi tulla kultti-ilmiö Yhdysvalloissa ja Euroopassa. 1990-luvun lopulta lähtien J-rockin suosio on kasvanut voimakkaasti Suomessakin. Monilla japanilaisilla yhtyeillä on nykyisin oma vakiintunut ihailijakuntansa kotimaansa ulkopuolella.

J-rockin suuntauksia

  • Visual kei – J-rockin alalaji, joka korostaa visuaalisuutta jopa enemmän kuin musiikkia. Kappaleetkin on luotu mahdollisimman teatraalisiksi ohuilla bassoäänillä, voimakkailla kitaroilla ja valtavilla rumpukuvioilla. Laulutapa on moniskaalaista, ja suurin osa visual kei -laulajista onkin oppineita tenoreita lähde?, jotka käyttävät äänialaa hyödykseen kaikin mahdollisin tavoin. Eräs visual kein suuntaus on oshare kei.
  • Angura & Eroguro – Synkkiä ja yhteiskuntakriittisiä tyylilajeja. Vaikutteita otetaan paljolti japanilaisesta kansanmusiikista. Erogurossa särö on tärkeä osa bassokitaran ääntä, jotta alavireiset kitarat ja kireäkalvoisten rumpujen punk- ja death metal -kompit saavat lisävoimaa. Angurassa saatetaan lisämelodioiden luomiseksi käyttää esimerkiksi perinteikästä koto-soitinta. Akustinen kitara on C-vireeltään olennainen osa sointupuolta.

J-rockin esittäjiä
























Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.