Ero sivun ”Olympiaterminaali” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p tellu
Coen (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
40 180 muokkausta
Tulevaisuus
Rivi 36: Rivi 36:
| tanssikausi =
| tanssikausi =
}}
}}
'''Olympiaterminaali''' ({{k-sv|Olympiaterminalen}}) on [[Helsinki|Helsingin]] [[Eteläsatama]]ssa sijaitseva [[satama]]n osa, joka rakennettiin [[Kesäolympialaiset 1952|Helsingin olympialaisia]] varten [[1952]]. Nykyisin sieltä on säännöllinen yhteys [[Tukholma|Tukholmaan]] ja se toimii [[Silja Line|Silja Linen]] Helsingin terminaalina. Yli 1 500 000 matkustajaa kulkee vuosittain Olympiaterminaalin kautta. Lisäksi terminaalissa palvelee rahanvaihtopiste, pankkiautomaatti ja kahvila-ravintola. Terminaalin on suunnitellut arkkitehtitoimisto Hytönen-Luukkonen. Terminaaliin kuuluu kaksi lauttapaikkaa ja ajoluiskat.
'''Olympiaterminaali''' ({{k-sv|Olympiaterminalen}}) on [[Helsinki|Helsingin]] [[Eteläsatama]]ssa sijaitseva [[satama]]n osa, joka rakennettiin [[kesäolympialaiset 1952|kesäolympialaisia]] varten vuonna 1952. Nykyisin rakennus toimii [[Silja Line]]n Helsingin terminaalina, ja sieltä on säännöllinen yhteys [[Tukholma]]an. Yli 1&nbsp;500&nbsp;000 matkustajaa kulkee vuosittain Olympiaterminaalin kautta. Lisäksi terminaalissa palvelee rahanvaihtopiste, pankkiautomaatti ja kahvila-ravintola. Terminaalin on suunnitellut arkkitehtitoimisto Hytönen-Luukkonen. Terminaaliin kuuluu kaksi lauttapaikkaa ja ajoluiskat. Rakennus on suojeltu.<ref name="HS">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007886986.html | Nimeke = Eteläsataman kilpailuohjelma estää pilvenpiirtäjät ja korostaa epäkaupallisuutta | Tekijä = Salomaa, Marja | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 28.3.2021 | Viitattu = 12.6.2021}}</ref>


==Historia==
==Historia==
Helsingin Meriasema, sittemmin Olympiaterminaali, avattiin [[16. heinäkuuta]] [[1952]] juuri ennen olympiakisoja. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit [[Aarne Hytönen]] ja [[Risto-Veikko Luukkonen]]. Ensimmäisenä laivana uutta matkustajapaviljonkia käytti sen avajaispäivänä [[Tukholma]]sta tullut [[S/S Bore I]]. Se oli myös ensimmäinen laiturista lähtenyt laiva, kun se lähti paluumatkalle illalla kello 19. Seuraavana päivänä saapui [[S/S Brynhild]] ja sitä seuraavana päivänä [[S/S Aallotar]]. Olympialaituria ryhtyivät aluksi käyttämään Tukholman linjan laivat.<ref>Uusi Suomi 16.7.1952 s. 6</ref>
Helsingin Meriasema, sittemmin Olympiaterminaali, avattiin 16. heinäkuuta 1952 juuri ennen olympiakisoja. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit [[Aarne Hytönen]] ja [[Risto-Veikko Luukkonen]]. Ensimmäisenä laivana uutta matkustajapaviljonkia käytti sen avajaispäivänä [[Tukholma]]sta tullut [[S/S Bore I]]. Se oli myös ensimmäinen laiturista lähtenyt laiva, kun se lähti paluumatkalle illalla kello 19. Seuraavana päivänä saapui [[S/S Brynhild]] ja sitä seuraavana päivänä [[S/S Aallotar]]. Olympialaituria alkoivat aluksi käyttää Tukholman linjan laivat.<ref>Uusi Suomi 16.7.1952 s. 6</ref>


Kun Olympiaterminaali valmistui vuonna 1952, sieltä kulki yli 90&nbsp;000 matkustajaa vuosittain, mutta kuitenkin vain kesä- ja syyssesonkeina. Ympärivuotisen liikennöinnin Silja Line aloitti Olympiaterminaalista Tukholmaan vuonna [[1972]] ja säännöllisen reittiliikenteen Tallinnaan vuonna [[1995]]. Terminaali ja sen lauttapaikat uusittiin vuosina [[1989]]&ndash;[[1990]] isompia aluksia varten.<ref>{{Verkkoviite |osoite=http://www.valkeatlaivat.net/index.html |nimeke=Helsinki, Olympiaterminaali |julkaisu=www.valkeatlaivat.net |selite=Satamat -> Silja Linen satamat -> Olympiaterminaali |viitattu=2018-04-17}}</ref>
Kun Olympiaterminaali valmistui vuonna 1952, sieltä kulki yli 90&nbsp;000 matkustajaa vuosittain, mutta kuitenkin vain kesä- ja syyssesonkeina. Ympärivuotisen liikennöinnin Silja Line aloitti Olympiaterminaalista Tukholmaan vuonna 1972 ja säännöllisen reittiliikenteen Tallinnaan vuonna 1995. Terminaali ja sen lauttapaikat uusittiin vuosina 1989–1990 isompia aluksia varten.<ref>{{Verkkoviite |osoite=http://www.valkeatlaivat.net/index.html |nimeke=Helsinki, Olympiaterminaali |julkaisu=www.valkeatlaivat.net |selite=Satamat -> Silja Linen satamat -> Olympiaterminaali |viitattu=2018-04-17}}</ref>

==Tulevaisuus==
Olympiaterminaalin käyttö liikenteessä päättyy 2020-luvulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007781681.html | Nimeke = Kuntapolitiikka {{!}} Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Jätkäsaaren satamatunnelin rakentamisen, Eteläsataman satamatoiminnot lakkautetaan | Tekijä = Bäckgren, Nora | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 3.2.2021 | Viitattu = 12.6.2021}}</ref> [[Tukholma]]n matkustajaliikenne siirtyy Katajanokalle ja [[Tallinna]]n liikenne [[Länsisatama]]an. Olympiaterminaali ja sen viereinen [[Satamatalo]] ovat suojeltuja, kun taas [[Makasiiniterminaali]] puretaan.<ref name="HS"/>


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 12. kesäkuuta 2021 kello 03.42

Olympiaterminaali
Osoite Olympiaranta 3, 00140
Sijainti Helsinki, Suomi
Valmistumisvuosi 16. heinäkuuta 1952 (71 vuotta sitten)
Suunnittelija Aarne Hytönen
Risto-Veikko Luukkonen
Käyttäjä Tallink
Verkkosivut
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Olympiaterminaali (ruots. Olympiaterminalen) on Helsingin Eteläsatamassa sijaitseva sataman osa, joka rakennettiin kesäolympialaisia varten vuonna 1952. Nykyisin rakennus toimii Silja Linen Helsingin terminaalina, ja sieltä on säännöllinen yhteys Tukholmaan. Yli 1 500 000 matkustajaa kulkee vuosittain Olympiaterminaalin kautta. Lisäksi terminaalissa palvelee rahanvaihtopiste, pankkiautomaatti ja kahvila-ravintola. Terminaalin on suunnitellut arkkitehtitoimisto Hytönen-Luukkonen. Terminaaliin kuuluu kaksi lauttapaikkaa ja ajoluiskat. Rakennus on suojeltu.[1]

Historia

Helsingin Meriasema, sittemmin Olympiaterminaali, avattiin 16. heinäkuuta 1952 juuri ennen olympiakisoja. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Aarne Hytönen ja Risto-Veikko Luukkonen. Ensimmäisenä laivana uutta matkustajapaviljonkia käytti sen avajaispäivänä Tukholmasta tullut S/S Bore I. Se oli myös ensimmäinen laiturista lähtenyt laiva, kun se lähti paluumatkalle illalla kello 19. Seuraavana päivänä saapui S/S Brynhild ja sitä seuraavana päivänä S/S Aallotar. Olympialaituria alkoivat aluksi käyttää Tukholman linjan laivat.[2]

Kun Olympiaterminaali valmistui vuonna 1952, sieltä kulki yli 90 000 matkustajaa vuosittain, mutta kuitenkin vain kesä- ja syyssesonkeina. Ympärivuotisen liikennöinnin Silja Line aloitti Olympiaterminaalista Tukholmaan vuonna 1972 ja säännöllisen reittiliikenteen Tallinnaan vuonna 1995. Terminaali ja sen lauttapaikat uusittiin vuosina 1989–1990 isompia aluksia varten.[3]

Tulevaisuus

Olympiaterminaalin käyttö liikenteessä päättyy 2020-luvulla.[4] Tukholman matkustajaliikenne siirtyy Katajanokalle ja Tallinnan liikenne Länsisatamaan. Olympiaterminaali ja sen viereinen Satamatalo ovat suojeltuja, kun taas Makasiiniterminaali puretaan.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Salomaa, Marja: Eteläsataman kilpailuohjelma estää pilvenpiirtäjät ja korostaa epäkaupallisuutta Helsingin Sanomat. 28.3.2021. Viitattu 12.6.2021.
  2. ↑ Uusi Suomi 16.7.1952 s. 6
  3. ↑ Helsinki, Olympiaterminaali (Satamat -> Silja Linen satamat -> Olympiaterminaali) www.valkeatlaivat.net. Viitattu 17.4.2018.
  4. ↑ Bäckgren, Nora: Kuntapolitiikka | Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Jätkäsaaren satamatunnelin rakentamisen, Eteläsataman satamatoiminnot lakkautetaan Helsingin Sanomat. 3.2.2021. Viitattu 12.6.2021.

Aiheesta muualla

Tämä laivoihin tai muuhun vesiliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Olympiaterminaali&oldid=19827341”