Ero sivun ”Suomen ruotsinkielinen virsikirja” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuva
(+)
(Kuva)
 
 
== Historiaa ==
Kun Suomi 1809 erosi yhteydestä Ruotsiin, jäivät silloiset virsikirjat käyttöön Suomessa. Ruotsinkielinen virsikirja oli vuodelta 1695.Ruotsissa valmistui uusi virsikirja, ns. Wallinin virsikirja 1819, mutta sitä ei voitu Suomessa ottaa käyttöön, vaan vanhan virsikirjan käyttö jatkui. Kuitenkin jo 1817 oli herännyt ajatus sekä ruotsinkielisen että suomenkielisen virsikirjan uudistamiseksi. Komitea tätä varten nimitettiin vasta 1853. Sen työtä johti arkkipiispa [[Edvard Bergenheim|Edward Bergenheim]] ja jäseninä olivat mm. rehtori [[Lars Stenbäck]] ja lehtori [[Johan Ludvig Runeberg]].<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Hansson, Karl-Johan|Nimeke=Runeberg och psalmboken.|Vuosi=1980|Sivu=41-51|Selite="Kommunion och kommunikation" Meddelanden från Stiftelsens för Åbo Akademi Forskningsinstitut.|Julkaisija=Stiftelsen för Åbo Akademi forskningsinstitut.|Isbn=951-648-612-6|Kieli={{sv}}}}</ref>
[[Tiedosto:20210114 122724 1886 psalmbok.jpg|pienoiskuva|Vuoden 1886 Suomen ruotsinkielinen virsikirja]]
 
Komitean kolme jäsentä sai valmistella kukin oman virsikirjaehdotuksensa, mutta vain Runeberg sai sen valmiiksi. Sen pohjalta valmistui lopullinen ehdotus, joka hyväksyttiin vuonna 1886 kirkolliskokouksessa (''”Svensk Psalmbok för de evangelisk-lutherska församlingarne i Storfurestendömet Finland”)'' samalla kertaa kuin uusi suomenkielinen virsikirja hyväksyttiin.<ref name=":0" />
 

Navigointivalikko