Ero sivun ”Gjerdrumin maanvyöry 2020” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Todberg (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
27 413 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 28: Rivi 28:
'''[[Norja]]ssa [[Gjerdrum]]in kuntakeskuksessa [[Ask (Norja)|Askissa]] tapahtui [[maanvyöry]]''' aamuyöllä 30. joulukuuta 2020 noin klo 04.00. Maanvyörymään romahti noin kymmenen rakennusta, joissa oli noin 30 asuntoa. Vyörymän vaurioittama alue on laaja, noin 300 metriä pitkä ja 700 metriä leveä.<ref name="aamulehti5">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/art-2000007714304.html | Nimeke = Tämä tiedetään Norjan maanvyörymästä, ainakin 10 ihmistä yhä kateissa – Sisäministeri Ohisalo: Suomi valmis auttamaan, jos Norja pyytää apua| Julkaisu = Aamulehti| Ajankohta = 31.12.2020| Viitattu = 31.12.2020}}</ref> Norjan viranomaisten mukaan maanvyöry on yksi maan modernin historian suurin.<ref name="IS">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007714205.html| Nimeke = Tämä Norjan maanvyörymästä tiedetään nyt – kymmenen ihmistä kateissa, joukossa lapsia| Julkaisu = Ilta-Sanomat| Ajankohta = 31.12.2020| Viitattu = 31.12.2020}}</ref>
'''[[Norja]]ssa [[Gjerdrum]]in kuntakeskuksessa [[Ask (Norja)|Askissa]] tapahtui [[maanvyöry]]''' aamuyöllä 30. joulukuuta 2020 noin klo 04.00. Maanvyörymään romahti noin kymmenen rakennusta, joissa oli noin 30 asuntoa. Vyörymän vaurioittama alue on laaja, noin 300 metriä pitkä ja 700 metriä leveä.<ref name="aamulehti5">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/art-2000007714304.html | Nimeke = Tämä tiedetään Norjan maanvyörymästä, ainakin 10 ihmistä yhä kateissa – Sisäministeri Ohisalo: Suomi valmis auttamaan, jos Norja pyytää apua| Julkaisu = Aamulehti| Ajankohta = 31.12.2020| Viitattu = 31.12.2020}}</ref> Norjan viranomaisten mukaan maanvyöry on yksi maan modernin historian suurin.<ref name="IS">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007714205.html| Nimeke = Tämä Norjan maanvyörymästä tiedetään nyt – kymmenen ihmistä kateissa, joukossa lapsia| Julkaisu = Ilta-Sanomat| Ajankohta = 31.12.2020| Viitattu = 31.12.2020}}</ref>


Norjan vesivaranto- ja energiavirasto NVE on kutsunut maanvyöryä juoksusavivyöryksi ({{k-no|kvikkleireskred}}). Vyöryn syynä uskotaan olleen [[juoksusavi]], joka on kerrostunut alueen maastoon. Ajan myötä savea kasassa pitänyt suola on huuhtoutunut pois ja savesta on tullut juoksevaa, mikä on johtanut maanvyöryyn.<ref name="Iltalehti">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2869842b-cba3-4036-93ec-d49c3b81d388 | Nimeke = Norjan maanvyöryn kaltainen tilanne Suomessa hyvin epätodennäköinen – tällaista on katastrofin syyksi arveltu juoksusavi| Julkaisu = Iltalehti| Ajankohta = 31.12.2020| Viitattu = 2.1.2021}}</ref>b
Norjan vesivaranto- ja energiavirasto NVE on kutsunut maanvyöryä juoksusavivyöryksi ({{k-no|kvikkleireskred}}). Vyöryn syynä uskotaan olleen [[juoksusavi]], joka on kerrostunut alueen maastoon. Ajan myötä savea kasassa pitänyt suola on huuhtoutunut pois ja savesta on tullut juoksevaa, mikä on johtanut maanvyöryyn.<ref name="Iltalehti">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2869842b-cba3-4036-93ec-d49c3b81d388 | Nimeke = Norjan maanvyöryn kaltainen tilanne Suomessa hyvin epätodennäköinen – tällaista on katastrofin syyksi arveltu juoksusavi| Julkaisu = Iltalehti| Ajankohta = 31.12.2020| Viitattu = 2.1.2021}}</ref>


Maanvyörymässä loukkaantui ainakin kymmenen ihmistä, joista yksi vakavasti. Alueelta [[Evakuointi |evakuoitiin]] noin tuhat ihmistä. Onnettomuudessa katosi kymmenen ihmistä. Lisäksi yksi heistä oli [[Raskaus |raskaana]]. Kadonneiden löytämiseksi sortuneista rakennuksista aloitettiin pelastusoperaatio.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ts.fi/uutiset/maailma/5181800/Norjan+maanvyoryalueelta+loytyi+ensimmainen+kuollut++pelastustoissa+edessa+kolmas+yo | Nimeke = Norjan maanvyöryalueelta löytyi ensimmäinen kuollut – pelastustöissä edessä kolmas yö| Julkaisu = Turun Sanomat| Ajankohta = 1.1.2021| Viitattu = 2.1.2021}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Dette er de savnede og omkomne | Osoite = https://www.nrk.no/norge/dette-er-de-savnede-og-omkomne-etter-skredet-i-gjerdrum-1.15309985 | Julkaisu = NRK | Ajankohta = 4.1.2021 | Viitattu = 5.1.2021 | Kieli = {{no}}}}</ref> Operaatio muuttui 5.1. etsintäoperaatioksi, kun seitsemän kadonnutta oli löydetty menehtyneinä.
Maanvyörymässä loukkaantui ainakin kymmenen ihmistä, joista yksi vakavasti. Alueelta [[Evakuointi |evakuoitiin]] noin tuhat ihmistä. Onnettomuudessa katosi kymmenen ihmistä. Lisäksi yksi heistä oli [[Raskaus |raskaana]]. Kadonneiden löytämiseksi sortuneista rakennuksista aloitettiin pelastusoperaatio.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ts.fi/uutiset/maailma/5181800/Norjan+maanvyoryalueelta+loytyi+ensimmainen+kuollut++pelastustoissa+edessa+kolmas+yo | Nimeke = Norjan maanvyöryalueelta löytyi ensimmäinen kuollut – pelastustöissä edessä kolmas yö| Julkaisu = Turun Sanomat| Ajankohta = 1.1.2021| Viitattu = 2.1.2021}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Dette er de savnede og omkomne | Osoite = https://www.nrk.no/norge/dette-er-de-savnede-og-omkomne-etter-skredet-i-gjerdrum-1.15309985 | Julkaisu = NRK | Ajankohta = 4.1.2021 | Viitattu = 5.1.2021 | Kieli = {{no}}}}</ref> Operaatio muuttui 5.1. etsintäoperaatioksi, kun seitsemän kadonnutta oli löydetty menehtyneinä.

Versio 6. tammikuuta 2021 kello 09.04

 Tämä artikkeli tai osio kertoo ajankohtaisesta tapahtumasta. Tiedot voivat muuttua nopeasti tai olla vanhentuneita.
Gjerdrumin maanvyöry
Maanvyöry tapahtui Askin kylässä Gjerdrumin alueella.
Maanvyöry tapahtui Askin kylässä Gjerdrumin alueella.
Päivämäärä 30. joulukuuta 2020
Kellonaika noin kello 4 aamuyöllä[1]
Tapahtumapaikka Ask, Gjerdrum, Norja
Syy juoksusavi
Kuolleita 7 (tilanne 4.1.2021)[2]
Kadonneita 3 (tilanne 4.1.2021)[2]
Loukkaantuneita 10 (tilanne 4.1.2021)[3]
Kartta
Gjerdrumin maanvyöry 2020

Norjassa Gjerdrumin kuntakeskuksessa Askissa tapahtui maanvyöry aamuyöllä 30. joulukuuta 2020 noin klo 04.00. Maanvyörymään romahti noin kymmenen rakennusta, joissa oli noin 30 asuntoa. Vyörymän vaurioittama alue on laaja, noin 300 metriä pitkä ja 700 metriä leveä.[4] Norjan viranomaisten mukaan maanvyöry on yksi maan modernin historian suurin.[5]

Norjan vesivaranto- ja energiavirasto NVE on kutsunut maanvyöryä juoksusavivyöryksi (norj. kvikkleireskred). Vyöryn syynä uskotaan olleen juoksusavi, joka on kerrostunut alueen maastoon. Ajan myötä savea kasassa pitänyt suola on huuhtoutunut pois ja savesta on tullut juoksevaa, mikä on johtanut maanvyöryyn.[6]

Maanvyörymässä loukkaantui ainakin kymmenen ihmistä, joista yksi vakavasti. Alueelta evakuoitiin noin tuhat ihmistä. Onnettomuudessa katosi kymmenen ihmistä. Lisäksi yksi heistä oli raskaana. Kadonneiden löytämiseksi sortuneista rakennuksista aloitettiin pelastusoperaatio.[7][8] Operaatio muuttui 5.1. etsintäoperaatioksi, kun seitsemän kadonnutta oli löydetty menehtyneinä.

Kuudentena päivänä vyörymän jälkeen 3.1.2021 löytyi elävänä pieni koira romahtaneen rakennuksen ilmaontelosta.[9] Myös 31.12.2020 löytyi kunnossa oleva koira.[10]

Taustaa

Gjerdrumin kunta sijaitsee Vikenin läänissä noin 30 kilometriä Oslosta pohjoiseen, ja Gjerdrumin keskustaajama Ask sijaitsee vyörymäalueen reunalla. Gjerdrum on aluetta, joka merkittiin epävakaan savimaan vuoksi korkean maanvyörymäriskin alueeksi vuonna 2005.[4] Alueen maaperä on juoksusavea (tai nopeaa savea), joka on kerrostunut maahan jääkauden jälkeen merenpohjassa suolaisissa olosuhteissa. Suola on pitänyt savea kasassa, mutta kun maa on kohonnut, savea on noussut merenpinnan yläpuolelle ja suolan huuhtoutumisen myötä savesta on tullut häiriintymisherkkää. Tällaisessa tilanteessa vettyneen maaperän savet saattavat lähteä vyörymäisesti liikkeelle.[6]

Norjan vesivaranto- ja energiavirasto NVE:n mukaan yli 110 000 ihmistä asuu Norjassa alueilla, jotka on rakennettu juoksusavelle.[11]

Reaktioita

Norjan pääministeri Erna Solberg ja oikeusministeri Monica Mæland vierailivat alueella onnettomuuspäivänä.[12] Uudenvuodenpuheessaan kuningas Harald kuvaili tapahtunutta tragediaksi, joka jättää syvän jäljen. Kuningas Harald, kuningatar Sonja ja kruununprinssi Haakon vierailivat alueella sunnuntaina 3. tammikuuta ja tapasivat sekä kotinsa menettäneitä uhreja että pelastajia työssään.[13][14]

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti surunvalittelunsa Norjan kuninkaalle Haraldille, Norjan kansalle ja kaikille niille, joita traaginen maanvyörymä on koskettanut. Myös pääministeri Sanna Marin esitti surunvalittelunsa. Sisäministeri Maria Ohisalo sanoi Suomen olevan valmis auttamaan Norjaa pelastustyössä, jos Norja sitä pyytää.[15] Ruotsin kuningaspari Kaarle Kustaa ja kuningatar Silvia välittivät myös osanottonsa.[16] Ruotsi lähetti paikalle pelastustyöntekijöitä, ja Suomen lisäksi Tanska tarjosi apuaan.[15]

Lähteet

  1. ↑ 10 er ikke gjort rede for – flere nye bygg har rast NRK. 30.12.2020. Viitattu 2.1.2021. (norjaksi)
  2. ↑ a b Syv personer bekreftet omkommet etter skredet: - Dette er fortsatt en redningsaksjon Aftenposten. 3.1.2021. Viitattu 3.1.2021. (norjaksi)
  3. ↑ Norjan vyöryalueelta löytyi viides kuolonuhri, viisi edelleen kateissa Suomenmaa. 3.1.2021. Viitattu 3.1.2021.
  4. ↑ a b Tämä tiedetään Norjan maanvyörymästä, ainakin 10 ihmistä yhä kateissa – Sisäministeri Ohisalo: Suomi valmis auttamaan, jos Norja pyytää apua Aamulehti. 31.12.2020. Viitattu 31.12.2020.
  5. ↑ Tämä Norjan maanvyörymästä tiedetään nyt – kymmenen ihmistä kateissa, joukossa lapsia Ilta-Sanomat. 31.12.2020. Viitattu 31.12.2020.
  6. ↑ a b Norjan maanvyöryn kaltainen tilanne Suomessa hyvin epätodennäköinen – tällaista on katastrofin syyksi arveltu juoksusavi Iltalehti. 31.12.2020. Viitattu 2.1.2021.
  7. ↑ Norjan maanvyöryalueelta löytyi ensimmäinen kuollut – pelastustöissä edessä kolmas yö Turun Sanomat. 1.1.2021. Viitattu 2.1.2021.
  8. ↑ Dette er de savnede og omkomne NRK. 4.1.2021. Viitattu 5.1.2021. (norjaksi)
  9. ↑ Hund reddet levende ut av skredområdet: – Hoppet frem fra hulrom www.vg.no. Viitattu 5.1.2021. (norjaksi)
  10. ↑ Dvergpuddel ble reddet ut av skredet i Gjerdrum www.vg.no. Viitattu 5.1.2021. (norjaksi)
  11. ↑ Over 110.000 bor på kvikkleire i Norge NRK. 2.1.2020. Viitattu 2.1.2021. (norjaksi)
  12. ↑ Helikopteri ja lennokit etsivät eloon­jääneitä läpi yön Norjan maan­vyörymän jäljiltä –”En tiedä, milloin pääsemme takaisin” Helsingin Sanomat. 30.12.2020. Viitattu 2.1.2021.
  13. ↑ Kolme löydetty kuolleena Norjan maanvyörymästä, kuningaspari vierailee alueella sunnuntaina Helsingin Sanomat. 2.1.2020. Viitattu 2.1.2021.
  14. ↑ Preget kongepar om skredkatastrofen: - Det er helt forferdelig Nettavisen Nyheter. 3.1.2020. Viitattu 3.1.2021. (norjaksi)
  15. ↑ a b Norjan maanvyöryssä edelleen kateissa kymmenkunta ihmistä ja toivo eloonjääneiden löytymisestä hiipuu – ”Jos he ovat poissa, toivon, että se on käynyt nopeasti” Aamulehti. 31.12.2020. Viitattu 31.12.2020.
  16. ↑ Telegram till Konungen av Norge 1.1.2021. Kuningashuset. Viitattu 2.1.2021. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gjerdrumin_maanvyöry_2020&oldid=19470820”