Ero sivun ”Paasikiven–Kekkosen linja” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 84.248.220.83) ja palautettiin versio 18595484, jonka on tehnyt Abc10 |
|||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
Ministeri [[Max Jakobson]]in mukaan termi oli kehitetty Moskovassa ja [[Ahti Karjalainen]] oli koulutettu "linjan" jatkajaksi. <ref name=mj/> |
Ministeri [[Max Jakobson]]in mukaan termi oli kehitetty Moskovassa ja [[Ahti Karjalainen]] oli koulutettu "linjan" jatkajaksi. <ref name=mj/> |
||
[[Suomen Keskustanuoret|Maaseudun Nuorten Liitossa]] 1950-luvulla toiminut ''[[Kyntäjä]]''-lehden entinen toimitussihteeri [[Johannes Huumo]] on sanonut luoneensa termin ”Paasikiven–Kekkosen linja”. Hän kirjoitti uutissähkeen, jossa hän käytti termiä heti, kun tieto Porkkalan palautuksesta saapui Suomeen. Max Jakobson hyväksyi Huumon kannan, että tämä oli ensimmäinen suomalainen, joka keksi käsitteen, koska Suomessa kukaan ei tiennyt, että sanamuoto ”Paasikiven–Kekkosen poliittinen kurssi” oli aiemmin mainittu eräässä neuvostoliittolaisessa muistiossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.suomenmaa.fi/uutiset/johannes-huumo-keksi-kasitteen-paasikiven-kekkosen-linja-meidan-piti-pystya-johtamaan-vaalitaistelua | Nimeke = Johannes Huumo keksi käsitteen Paasikiven–Kekkosen linja – “Meidän piti pystyä johtamaan vaalitaistelua“ | Julkaisu = Suomenmaa | Ajankohta = 9.6.2019 | Viitattu = 17.10.2020}}</ref> |
|||
== Kekkosen linja ja Paasikiven linja == |
== Kekkosen linja ja Paasikiven linja == |
||
Versio 17. lokakuuta 2020 kello 13.14
Paasikiven–Kekkosen linja tarkoittaa Suomen toisen maailmansodan jälkeistä ulkopolitiikan puolueettomuuslinjaa. Nimensä se sai sodanjälkeisistä presidenteistä Paasikivestä ja Kekkosesta.
Termi oli Kekkosen tukijoiden lanseeraama. Sillä pyrittiin ensin tukemaan Kekkosen presidenttikampanjaa ja myöhemminkin siirtämään tälle Paasikiven nauttimaa arvostusta. Jopa Neuvostoliiton kommunistisen puolueen johto kuitenkin piti Kekkosen linjaa Neuvostoliiton tavoitteita palvelevana, aivan toisenlaisena kuin Paasikiven linjaa.lähde?
Alkuperä
Termin ottivat käyttöön Maalaisliiton puoluesihteeri Arvo Korsimo ja poliittinen taustavaikuttaja, akateemikko Kustaa Vilkuna Neuvostoliiton ilmoitettua Porkkalan vuokra-alueen palauttamisesta Suomelle vuonna 1955. Termi esiintyi lehdistössä ensimmäisen kerran Maalaisliiton pää-äänenkannattajan Maakansan varustettua 18. syyskuuta 1955 ilmestyneessä numerossaan Porkkalan palauttamisesta kertovan uutisen otsikolla "Paasikiven-Kekkosen ulkopoliittisen linjan voitto".[1]
Ministeri Max Jakobsonin mukaan termi oli kehitetty Moskovassa ja Ahti Karjalainen oli koulutettu "linjan" jatkajaksi. [2]
Maaseudun Nuorten Liitossa 1950-luvulla toiminut Kyntäjä-lehden entinen toimitussihteeri Johannes Huumo on sanonut luoneensa termin ”Paasikiven–Kekkosen linja”. Hän kirjoitti uutissähkeen, jossa hän käytti termiä heti, kun tieto Porkkalan palautuksesta saapui Suomeen. Max Jakobson hyväksyi Huumon kannan, että tämä oli ensimmäinen suomalainen, joka keksi käsitteen, koska Suomessa kukaan ei tiennyt, että sanamuoto ”Paasikiven–Kekkosen poliittinen kurssi” oli aiemmin mainittu eräässä neuvostoliittolaisessa muistiossa.[3]
Kekkosen linja ja Paasikiven linja
Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) johtohahmo Otto Ville Kuusinen selitti vuonna 1963 Suomen kommunistisen puolueen (SKP) johdolle NKP:n tukevan Kekkosta jopa SKP:n kustannuksella siksi, että Paasikiven linja oli "vain välttämättömyyden pakkoon perustuvia rauhanomaisia suhteita" mutta Kekkosen linja toi "arvokkaan lisän vallankumoukselliseen teoriaan, koska ensimmäisen kerran kapitalistisen maan talonpoikaispuolue yhteistoiminnassa sosialismin leirin kanssa oli kuljettanut kehitystä eteenpäin tavalla, johon muutoin olisi tarvittu voimakas työväenliike ja joukkoliikehtiminen". "Neuvostoliitto tekisi äärimmäiset johtopäätökset jokaisesta ratkaisusta, joka merkitsisi paluuta Kekkosen linjalta Paasikiven linjalle." Kuusinen ei siksi itsekään käyttänyt ystävien kesken PR-termiä Paasikiven–Kekkosen linja.[2]
Paasikiven linja
Paasikivi kuvaa omaa näkemystään ulkopolitiikasta päiväkirjassaan 2. elokuuta 1944 seuraavasti:
»Sanoin Svenssonille mm. minun ulkopoliittisen ohjelmani olevan:
- a) Suomen ulkopoliittinen probleemi on Venäjä ja suhteemme siihen. Kaikki muut ovat poliittisesti toisarvoisia.
- b) Hyvät ja ystävälliset välit Neuvosto-Venäjään.
- c) Konflikteja vältettävä.
- d) Suomen on kartettava Venäjän-vastaista ja Venäjälle vihamielistä politiikkaa. Suomen ulkopolitiikka ei saa olla Venäjän-vastaista eikä Venäjälle vihamielistä.
- e) Tähän on pyrittävä, huolimatta pettymyksistä, joita olemme saaneet ja saamme kokea.[4]»
Paasikivelle olennaista oli Suomen itsenäisyyden turvaaminen, ja sodanjälkeisissä oloissa hän katsoi sen vaativan tiettyjä myönnytyksiä Neuvostoliitolle, mutta hän suhtautui myönnytyksiin vastentahtoisesti ja pyrki pitämään ne minimaalisina. Toisinaan hän kävi kysymässä presidentti K. J. Ståhlbergin neuvoja, ja tämä kannusti häntä pitämään myönnytykset vähäisinä.lähde?
Lähteet
- ↑ Suomalainen, Kari & Okker, Jaakko: Muisto Urholle – Kekkos-kuvia 25 vuoden ajalta, värssyjä sieltä ja täältä, s. 33. Helsinki: Otava 1974 ISBN 951-1-01525-7
- ↑ a b Ministeri Max Jakobson, Väkivallan vuodet. 20. vuosisadan tilinpäätös II. Otava, 2001. ISBN 951-1-16581-X. Sivut 392 ja 479.
- ↑ Johannes Huumo keksi käsitteen Paasikiven–Kekkosen linja – “Meidän piti pystyä johtamaan vaalitaistelua“ Suomenmaa. 9.6.2019. Viitattu 17.10.2020.
- ↑ Paasikivi, J. K.: J. K. Paasikiven päiväkirjat 1944-1956. Ensimmäinen osa, 28.6.1944 – 24.4.1949, s. 22–23. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-13291-8.