Ero sivun ”Ravintola Kaisaniemi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
tietolaatikko |
→Aiheesta muualla: - vaihdoin nykyajalta olevan kuvan oletuskuvaksi, tänne tuo vanhempi |
||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
{{commonscat}} |
{{commonscat}} |
||
<gallery> |
<gallery> |
||
Tiedosto: |
Tiedosto:Kaisaniemi restaurant, Helsinki, 1862.jpg|Ravintola Kaisaniemi vuonna 1862. |
||
tiedosto:Ylioppilaiden vapunviettoa ravintola Kaisaniemessä, 1892.jpg|[[ylioppilas|Ylioppilaiden]] [[vappu|vapunviettoa]] ravintola Kaisaniemessä vuonna 1892. |
tiedosto:Ylioppilaiden vapunviettoa ravintola Kaisaniemessä, 1892.jpg|[[ylioppilas|Ylioppilaiden]] [[vappu|vapunviettoa]] ravintola Kaisaniemessä vuonna 1892. |
||
</gallery> |
</gallery> |
||
Versio 18. syyskuuta 2020 kello 16.11
| Ravintola Kaisaniemi | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Kaisaniemen puisto, Kluuvi, Helsinki, Suomi |
| Koordinaatit | 60°10′37″N 24°56′29″E / 60.17682°N 24.94134°E |
| Rakennustyyppi | Ravintola ja rakennus |
| Käyttö | Ravintola |
| Suunnittelija | Carl Ludvig Engel |
| Valmistumisvuosi | ja |
| Rakennuttaja | Catharina Wahllund |
 Ravintola Kaisaniemi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ravintola Kaisaniemi oli Helsingin Kaisaniemen puistossa sijaitseva ravintola, jonka Catharina ”Cajsa” Wahllund perusti vuonna 1827. Se oli Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut ravintola sulkemiseensa tammikuuhun 2019 saakka. Ravintolan nykyinen rakennus valmistui vuonna 1839. Koko Kaisaniemen puisto on saanut nimensä ravintolan mukaan.[1][2] Ravintolan erikoisuutena on ruokasalin katon läpi kasvava elävä puu.
Historia
Catharina Wahllund saapui pääkaupungin muuton yhteydessä Turusta Helsinkiin vuonna 1818. Yhdessä teurastaja Salomon Janssonin kanssa hän sai oikeuden perustaa ravintolan yleiseen kävelypuistoon. Ravintola oli aluksi vain pieni, virvokkeita myyvä kioski, mutta vuonna 1839 Wahllund rakennutti paikalle ravintolan, josta tuli varsinkin ylioppilaiden suosima paikka. Puistoon valmistui keilarata ja meripaviljonki. Ylioppilaiden tavasta esittää 1. toukokuuta lauluja Kajsalle puisto sai nimensä[3]; siihen saakka se oli tunnettu Seurapuistona.
Tuohon aikaan Kaisaniemi oli vielä selvästi niemi, ja ravintola sijaitsi niemen kärjessä. Mutta 1800-luvun loppupuolella sen länsipuolelle rakennettiin rautatien ratapiha. Sitä varten lohkaisiin alueita puistostakin, mutta suurimmaksi osaksi rata rakennettiin täyttömaalle. Tällöin täytettiin paikalla ollut Töölönlahden eteläosa ja siitä etelään työntynyt Kluuvinlahti, jolloin myös Kaisaniemi lakkasi olemasta niemi[4], ja se rajoittuu mereen enää vain pohjoisessa.
Ravintolarakennuksen suunnittelija on tuntematon. Rakennusta on myöhemmin muutettu useita kertoja. Rotundasali ja ulkoterassi, joka myöhemmin lasitettiin, lisättiin 1920-luvun lopulla.[5] Silloin ravintolaa pyöritti Lars Lindman, joka johti Ravintola Kaisaniemeä vuosina 1924–1968.[6]
Nykytilanne
Ravintolatoimintaa vuodesta 1994 harjoittanut Oy H & H Catering Ab[7] haettiin konkurssiin ja ravintola sulki ovensa tammikuussa 2019.[8] Helsingin kaupunki suunnittelee korjaustoimia ja sen jälkeen uutta kilpailutusta. Ravintola Kaisaniemi on sr 1 -suojeltu eli sekä ulkoasultaan että sisustuksensa osalta.[9]
Lähteet
- ↑ Kaisaniemen puisto ja kasvitieteellinen puutarha Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 24.1.2016.
- ↑ Ravintola Kaisaniemi Visit Helsinki. Viitattu 24.1.2016.
- ↑ Lehmusvesi, Jussi: Metroaseman nimi vaihtuu – mutta kuka antoi nimensä Kaisaniemelle? Helsingin Sanomat. 22.4.2014. Viitattu 23.1.2016.
- ↑ Eino E. Suolahti: Helsingin neljä vuosisataa, 2. painos, s. 202-203. Otava, 1972. ISBN 951-1-03606-8.
- ↑ Helsingin kaupunginmuseo: Helsingin niemen puutalot Internet Archive. Viitattu 24.1.2016.
- ↑ Perinteikkäät ravintolat reagoivat ajan henkeen modernieksotiikka.fi. Viitattu 10.3.2019.
- ↑ YTJ - Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä - Yrityshaku tietopalvelu.ytj.fi. Viitattu 10.3.2019.
- ↑ jukka.hamalainen@media.fi: Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut ravintola konkurssiin – valkoisen ylivallan kokous ei ollut myyntivaltti? Helsingin Uutiset. Viitattu 1.3.2019.
- ↑ Ravintola Kaisaniemen kaatuminen uhkaa myös Seurasaaren lähes 130-vuotiasta ravintolaa Helsingin Sanomat. 24.1.2019. Viitattu 10.3.2019.
Aiheesta muualla
-
Ravintola Kaisaniemi vuonna 1862. -
Ylioppilaiden vapunviettoa ravintola Kaisaniemessä vuonna 1892.
