Ravintola Kaisaniemi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kajsaniemen ravintola vuonna 1862
Ravintola Kaisaniemi

Ravintola Kaisaniemi on Helsingin Kaisaniemen puistossa sijaitseva ravintola, jonka Catharina ”Cajsa” Wahllund perusti vuonna 1827. Sen katsotaan olevan Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut ravintola. Ravintolan nykyinen rakennus valmistui vuonna 1839. Koko Kaisaniemen puisto on saanut nimensä ravintolan mukaan.[1][2] Ravintolan erikoisuutena on ruokasalin katon läpi kasvava elävä puu.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Catharina Wahllund saapui pääkaupungin muuton yhteydessä Turusta Helsinkiin vuonna 1818. Yhdessä teurastaja Salomon Janssonin kanssa hän sai oikeuden perustaa ravintolan yleiseen kävelypuistoon. Ravintola oli aluksi vain pieni, virvokkeita myyvä kioski, mutta 1839 Wahllund rakennutti paikalle ravintolan, josta tuli varsinkin ylioppilaiden suosima paikka. Puistoon valmistui keilarata ja meripaviljonki. Ylioppilaiden tavasta esittää 1. toukokuuta lauluja Kajsalle puisto sai nimensä[3]; siihen saakka se oli tunnettu Seurapuistona.

Tuohon aikaan Kaisaniemi oli vielä selvästi niemi, ja ravintola sijaitsi niemen kärjessä. Mutta 1800-luvun loppupuolella sen länsipuolelle rakennettiin rautatien ratapiha. Sitä varten lohkaisiin alueita puistostakin, mutta suurimmaksi osaksi se rakennettiin täyttömaalle. Tällöin täytettiin paikalla ollut Töölönlahden eteläosa ja siitä etelään työntynyt Kluuvinlahti, jolloin myös Kaisaniemi lakkasi olemasta niemi[4], ja se rajoittuu mereen enää vain pohjoisessa.

Ravintolarakennuksen suunnittelija on tuntematon. Rakennusta on myöhemmin muutettu useita kertoja. Rotundasali ja ulkoterassi lisättiin 1920-luvun lopulla.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaisaniemen puisto ja kasvitieteellinen puutarha Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 24.1.2016.
  2. Ravintola Kaisaniemi Visit Helsinki. Viitattu 24.1.2016.
  3. Lehmusvesi, Jussi: Metroaseman nimi vaihtuu – mutta kuka antoi nimensä Kaisaniemelle? Helsingin Sanomat. 22.4.2014. Viitattu 23.1.2016.
  4. Eino E. Suolahti: Helsingin neljä vuosisataa, 2. painos, s. 202-203. Otava, 1972. ISBN 951-1-03606-8.
  5. Helsingin kaupunginmuseo: Helsingin niemen puutalot Internet Archive. Viitattu 24.1.2016.