Ero sivun ”Pohjois-Karjalan vaakuna” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
Vaakunasta on esiintynyt vuosisatojen varrella useita muunnelmia. 1700-luvulla molemmat käsivarret saatettiin kuvata haarniskoituina ja käyräsapelia pitelevinä. Joskus toisen käsivarren miekka on vaihdettu nuoleksi. Karjalan eteläosan päätyessä Venäjän hallintaan [[Uudenkaupungin rauha|Uudenkaupungin]] ja [[Turun rauha|Turun rauhoissa]] laadittiin uudelle [[Vanha Suomi|Viipurin kuvernmentille]] vaakuna, jossa käsivarsien päällisen kruunun yläpuolella lisättiin Venäjän keisarin kruunu. 1800-luvulta alkaen vaakunan muoto kuitenkin vakiintui 1500-luvun alkuperäiseen muotoon. Nykyinen ulkoasu vaakunalle laadittiin vuonna 1962 sisäasiaministeriön toimesta ja sen selityksen laati heraldikko [[Ahti Hammar|Ahti Hammar.]]<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Jussi Iltanen|Nimeke=Suomen kuntavaakunat|Vuosi=2013|Sivu=16|Julkaisija=Karttakeskus}}</ref> |
Vaakunasta on esiintynyt vuosisatojen varrella useita muunnelmia. 1700-luvulla molemmat käsivarret saatettiin kuvata haarniskoituina ja käyräsapelia pitelevinä. Joskus toisen käsivarren miekka on vaihdettu nuoleksi. Karjalan eteläosan päätyessä Venäjän hallintaan [[Uudenkaupungin rauha|Uudenkaupungin]] ja [[Turun rauha|Turun rauhoissa]] laadittiin uudelle [[Vanha Suomi|Viipurin kuvernmentille]] vaakuna, jossa käsivarsien päällisen kruunun yläpuolella lisättiin Venäjän keisarin kruunu. 1800-luvulta alkaen vaakunan muoto kuitenkin vakiintui 1500-luvun alkuperäiseen muotoon. Nykyinen ulkoasu vaakunalle laadittiin vuonna 1962 sisäasiaministeriön toimesta ja sen selityksen laati heraldikko [[Ahti Hammar|Ahti Hammar.]]<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Jussi Iltanen|Nimeke=Suomen kuntavaakunat|Vuosi=2013|Sivu=16|Julkaisija=Karttakeskus}}</ref> |
||
[[Tiedosto:Pennant of Karjala.svg|pienoiskuva|Karjalan perinteinen isännänviiri.]] |
[[Tiedosto:Pennant of Karjala.svg|pienoiskuva|Karjalan perinteinen isännänviiri.]] |
||
Karjalan perinteisessä [[Isännänviiri|isännänviirissä]] väreinä on punainen ja musta. Värit ovat peräisin [[Karjalainen Osakunta|Karjalaisen osakunnan]] tunnusväreistä, jotka se peri aiemman [[Savo-karjalainen osakunta|Savo-karjalaisen osakunnan]] Savon ja Karjalan vaakunoiden väreihin pohjautuvista tunnusväreistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.karjalanliitto.fi/karjalaisuus/karjalan-tunnukset.html|nimeke=Karjalan tunnukset - Karjalan Liitto|julkaisu=www.karjalanliitto.fi|viitattu=2020-06-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Värit esiintyvät useissa Karjalan alueen [[Suomen kunnanvaakunat|kuntavaakunoissa]], sekä [[Luovutettujen alueiden vaakunat|luovutettujen alueiden perinnevaakunoissa]]. |
Karjalan perinteisessä [[Isännänviiri|isännänviirissä]] väreinä on punainen ja musta. Värit ovat peräisin [[Karjalainen Osakunta|Karjalaisen osakunnan]] tunnusväreistä, jotka se peri aiemman [[Savo-karjalainen osakunta|Savo-karjalaisen osakunnan]] Savon ja Karjalan vaakunoiden väreihin pohjautuvista tunnusväreistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.karjalanliitto.fi/karjalaisuus/karjalan-tunnukset.html|nimeke=Karjalan tunnukset - Karjalan Liitto|julkaisu=www.karjalanliitto.fi|viitattu=2020-06-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Värit esiintyvät useissa Karjalan alueen [[Suomen kunnanvaakunat|kuntavaakunoissa]], sekä [[Luovutettujen alueiden vaakunat|luovutettujen alueiden perinnevaakunoissa]]. Vaakuan aiheita on käytetty myös [[Suomen vaakuna|Suomen vaakunassa.]] |
||
== Pohjois-Karjalan tunnuksena == |
== Pohjois-Karjalan tunnuksena == |
||
Versio 27. kesäkuuta 2020 kello 17.29
Pohjois-Karjalan vaakuna on Pohjois-Karjalan maakunnan heraldinen tunnus. Vaakunan heraldinen selitys kuuluu: "Punaisessa kentässä kaksi esiintyöntyvää, toisiaan vastaan iskevää käsivartta, joista oikea, haarniskoitu pitelee miekkaa ja vasen, rengaspanssarin peittämä paljaassa kädessä käyrää sapelia; kaikki hopeaa, paitsi aseiden kahvat kultaa; saatteena yläpuolella kultakruunu."[1] Vaakuna on alunperin Karjalan historiallisen maakunnan tunnus, josta Pohjois-Karjalan nykymaakunta käyttää mallia ilman kilven päällistä kreivikunnan kruunua.
Karjalan historiallisen maakunnan vaakuna
Karjala on yksi Suomen neljästä historiallisista maakunnasta, jotka on perinteisesti laskettu kreivikunniksi. Maakunnan vaakunan uskotaan olevan peräisin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan hautajaisissa kannetusta lipusta vuodelta 1560, mutta on mahdollista että vaakuna on syntynyt jo Kustaa Vaasan hallitsijakaudella. Vanhin säilynyt esimerkki vaakunasta on peräisin vuoden 1562 teoksesta Armorial suédois, jossa vaakunassa on kuvattuna ainoastaan miekkoja pitelevät käsivarret. Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä Uppsalan tuomiokirkossa Karjalan vaakuna sisältää myös käsivarsien saatteena olevan kruunun. Käsivarsien on katsottu kuvastavan Karjalan sijaintia Ruotsin ja Venäjän välisenä raja-alueena ja siellä käytyjä taisteluja lännen ja idän välillä.
Vaakunasta on esiintynyt vuosisatojen varrella useita muunnelmia. 1700-luvulla molemmat käsivarret saatettiin kuvata haarniskoituina ja käyräsapelia pitelevinä. Joskus toisen käsivarren miekka on vaihdettu nuoleksi. Karjalan eteläosan päätyessä Venäjän hallintaan Uudenkaupungin ja Turun rauhoissa laadittiin uudelle Viipurin kuvernmentille vaakuna, jossa käsivarsien päällisen kruunun yläpuolella lisättiin Venäjän keisarin kruunu. 1800-luvulta alkaen vaakunan muoto kuitenkin vakiintui 1500-luvun alkuperäiseen muotoon. Nykyinen ulkoasu vaakunalle laadittiin vuonna 1962 sisäasiaministeriön toimesta ja sen selityksen laati heraldikko Ahti Hammar.[2]
Karjalan perinteisessä isännänviirissä väreinä on punainen ja musta. Värit ovat peräisin Karjalaisen osakunnan tunnusväreistä, jotka se peri aiemman Savo-karjalaisen osakunnan Savon ja Karjalan vaakunoiden väreihin pohjautuvista tunnusväreistä.[3] Värit esiintyvät useissa Karjalan alueen kuntavaakunoissa, sekä luovutettujen alueiden perinnevaakunoissa. Vaakuan aiheita on käytetty myös Suomen vaakunassa.
Pohjois-Karjalan tunnuksena
Pohjois-Karjalan tunnukseksi vaakuna vakiintui muun muassa läänijaon seurauksena. Pohjois-Karjalan ollessa osa Kuopion lääniä läänin vaakunassa kuvattiin Savon ja Karjalan vaakunat, mutta Pohjois-Karjalan läänin synnyttyä vuonna 1960 uusi lääni alkoi käyttämään vaakunanaan Karjalan maakuntatunnusta, Kuopion läänin saadessa vaakunakseen Savon vaakunan. Vuoden 1997 lääniuudistuksen myötä maakuntaliittojen toimialueista tuli hallinnollisia maakuntia ja Pohjois-Karjalan maakunnalle vahvistettiin Karjalan vaakuna ilman kilven päällistä kruunua. [2]
Vaakunan pohjalta on tehty maakuntalippu, jossa vaakunan käsivarsien ja kruunun lisäksi on kuvattuna tangonpuolisella reunalla linnakekoroinen pieli. Linnakekoroa on käytetty raja-alueiden tunnuksena ja se esiintyy muun muassa Joensuun vaakunassa nimellä vallikoro. Pohjois-Karjalan maakuntahallitus vihki lipun käyttöön 8.6.1997.[4] Lipun aiheet toistuvat myös Pohjois-Karjalan maakuntaviirissä.
Galleria
-
Karjalan vaakuna Kustaa Vaasan muistomerkissä Uppsalan tuomikirkossa. -
Kustaa II Aadolfin hautajaissa käytetty Karjalan vaakuna vuodelta 1633. -
Viipurin kuvernmentin vaakuna vuodelta 1797. -
Suomen suuriruhtinaskunnan aikainen Kuopion läänin vaakuna vuodelta 1899. -
Itä-Suomen läänin vaakuna vuosina 1997-2009.
Katso myös
Lähteet
- Iltanen, Jussi: Suomen kuntavaakunat (2013), Karttakeskus, ISBN 951-593-915-1
- https://www.pohjois-karjala.fi/maakuntalippu-ja-viiri?inheritRedirect=true
Viitteet
- ↑ Europeana Heraldica extranet.narc.fi. Viitattu 27.6.2020.
- ↑ a b Jussi Iltanen: Suomen kuntavaakunat, s. 16. Karttakeskus, 2013.
- ↑ Karjalan tunnukset - Karjalan Liitto www.karjalanliitto.fi. Viitattu 27.6.2020.
- ↑ Maakuntalippu ja -viiri pohjois-karjala.fi. Viitattu 27.6.2020.