Ero sivun ”Erittäin uhanalainen laji” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Risan lähteen päivitys webarchivesta.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Image:Status iucn3.1 EN fi.svg|thumb|250px|''Erittäin uhanalainen laji'' [[IUCN]]:n uhanalaisuusluokittelussa.]]
[[Image:Status iucn3.1 EN fi.svg|thumb|250px|''Erittäin uhanalainen laji'' [[IUCN]]:n uhanalaisuusluokittelussa.]]


'''Erittäin uhanalainen laji''' on [[eliölaji]], jonka vaara kadota luonnosta lähiaikoina on erittäin suuri. Suomessa erittäin uhanalainen laji on muun muassa [[jokihelmisimpukka]]. Kaiken kaikkiaan vuoden 2000 uhanalaisarvioinnissa luokiteltiin Suomen eliöistä erittäin uhanalaisiksi viisi nisäkäslajia, kuusi lintua, neljä kalaa, 242 selkärangatonta, 52 putkilokasvia, 37 itiökasvia ja 106 sienilajia eli yhteensä 452 eliölajia.<ref>{{Kirjaviite |Tekijä = Rassi, P.; Alanen, A.; Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.).|Nimeke = Suomen lajien uhanalaisuus 2000|Vuosi = 2001|Kappale = Uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien lukumäärät uhanalaisluokittain|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus|Tunniste = |www = http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=121865&lan=fi|www-teksti = Taulukon verkkoversio|Viitattu = 5.10.2008}}</ref>{{vanhentunut linkki}}
'''Erittäin uhanalainen laji''' on [[eliölaji]], jonka vaara kadota luonnosta lähiaikoina on erittäin suuri. Suomessa erittäin uhanalainen laji on muun muassa [[jokihelmisimpukka]]; erittäin uhanalainen alalaji taas on [[norppa|norpan]] alalaji [[saimaannorppa]]. Kaiken kaikkiaan vuoden 2000 uhanalaisarvioinnissa luokiteltiin Suomen eliöistä erittäin uhanalaisiksi viisi nisäkäslajia, kuusi lintua, neljä kalaa, 242 selkärangatonta, 52 putkilokasvia, 37 itiökasvia ja 106 sienilajia eli yhteensä 452 eliölajia.<ref>{{Kirjaviite |Tekijä = Rassi, P.; Alanen, A.; Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.).|Nimeke = Suomen lajien uhanalaisuus 2000|Vuosi = 2001|Kappale = Uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien lukumäärät uhanalaisluokittain|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus|Tunniste = |www = http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=121865&lan=fi|www-teksti = Taulukon verkkoversio|Viitattu = 5.10.2008}}</ref>{{vanhentunut linkki}}


[[Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto|Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n]] [[Uhanalaisuusluokitus|uhanalaisuusluokituksessa]] ''erittäin uhanalainen'' (EN, Endangered) on yksi uhanalaisuuden tasoista.<ref name="WWF">{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20070206103828/http://www.wwf.fi/ymparisto/uhanalaiset_lajit/ | Arkistoitu = 6.2.2007 | Nimeke = Uhanalaiset lajit | Julkaisija = WWF Suomi | Viitattu = 15.10.2015}}</ref>
[[Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto|Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n]] [[Uhanalaisuusluokitus|uhanalaisuusluokituksessa]] ''erittäin uhanalainen'' (EN, Endangered) on yksi uhanalaisuuden tasoista.<ref name="WWF">{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20070206103828/http://www.wwf.fi/ymparisto/uhanalaiset_lajit/ | Arkistoitu = 6.2.2007 | Nimeke = Uhanalaiset lajit | Julkaisija = WWF Suomi | Viitattu = 15.10.2015}}</ref>

Versio 27. huhtikuuta 2020 kello 19.53

Erittäin uhanalainen laji IUCN:n uhanalaisuusluokittelussa.

Erittäin uhanalainen laji on eliölaji, jonka vaara kadota luonnosta lähiaikoina on erittäin suuri. Suomessa erittäin uhanalainen laji on muun muassa jokihelmisimpukka; erittäin uhanalainen alalaji taas on norpan alalaji saimaannorppa. Kaiken kaikkiaan vuoden 2000 uhanalaisarvioinnissa luokiteltiin Suomen eliöistä erittäin uhanalaisiksi viisi nisäkäslajia, kuusi lintua, neljä kalaa, 242 selkärangatonta, 52 putkilokasvia, 37 itiökasvia ja 106 sienilajia eli yhteensä 452 eliölajia.[1][vanhentunut linkki]

Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n uhanalaisuusluokituksessa erittäin uhanalainen (EN, Endangered) on yksi uhanalaisuuden tasoista.[2]

Lähteet

  • Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.

Viitteet

  1. Rassi, P.; Alanen, A.; Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.).: ”Uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien lukumäärät uhanalaisluokittain”, Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Helsinki: Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2001. Taulukon verkkoversio (viitattu 5.10.2008).
  2. Uhanalaiset lajit WWF Suomi. Arkistoitu 6.2.2007. Viitattu 15.10.2015.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.