Ero sivun ”Matti Järvenpää” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Luokkia
Tietolaatikko ym. parantelua.
Rivi 1: Rivi 1:
{{Valtionjohto
'''Matti Heimo Järvenpää''' ([[27. elokuuta]] [[1923]] [[Tyrvää]] – [[14. kesäkuuta]] [[1988]] [[Pori]]) oli suomalainen [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL:ää]] edustanut poliitikko. Järvenpää toimi kansanedustajana [[Turun läänin pohjoinen vaalipiiri|Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä]] vuosina 1970–1983. Hän vaikutti myös Tyrvään ja [[Vammala]]n kunnanvaltuustoissa sekä [[Kansan Raittiusliitto|Kansan raittiusliiton]] ja Valtion raittius- ja alkoholiasioiden neuvottelukunnan puheenjohtajana.<ref name="matrikkeli">{{Edustajamatrikkeli|nro=910635}}</ref>
| nimi = Matti Järvenpää
| kuva =
| leveys = 128px
| kuvateksti =
| kansanedustajana = 23.3.1970–25.3.1983
| eduskuntaryhmä = [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]]
| vaalipiiri = [[Turun läänin pohjoinen vaalipiiri|Turun pohjoinen]]
| syntymäaika = [[27. elokuuta]] [[1923]]
| syntymäpaikka = [[Tyrvää]]
| kuolinaika = {{kuolinaika ja ikä|27|8|1923|14|6|1988}}
| kuolinpaikka = [[Pori]]
| ammatti = metsätyömies, maatalousneuvoja, piirisihteeri
| puoliso =
}}
'''Matti Heimo Järvenpää''' ([[27. elokuuta]] [[1923]] [[Tyrvää]] – [[14. kesäkuuta]] [[1988]] [[Pori]]) oli suomalainen [[poliitikko]], joka toimi [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL:n]] [[kansanedustaja]]na vuosina 1970–1983. Hän oli myös Tyrvään ja [[Vammala]]n kunnanvaltuustojen jäsen ja toimi [[Kansan Raittiusliitto|Kansan raittiusliiton]] puheenjohtajana.<ref name="ed">{{Edustajamatrikkeli|nro=910635}} Viitattu 3.2.2009.</ref> [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana Järvenpää kieltäytyi aattellisista syistä sotimasta [[natsi-Saksa]]n rinnalla ja pakoili viranomaisia Tyrvään metsissä sodan päättymiseen asti. Hän kirjoitti kokemuksistaan vuonna 1985 julkaistun kirjan ''Kieltäydyin sodasta''.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Petman, Erkki | Otsikko = Tuttu kynäilijä viettää merkkipäivää | Julkaisu = Alueviesti | Ajankohta = 25.10.2006 | Sivut = 10 | www = http://80.246.156.34/arkisto/2006/43/files/assets/basic-html/page10.html | www-teksti = | Viitattu = 3.2.2009}}</ref>


== Elämä ja poliittinen ura ==
Toisen maailmansodan aikana Järvenpää oli [[aseistakieltäytyjä]] aatteellisista syistä. Hän pakoili viranomaisia Tyrvään metsissä jatkosodan päättymiseen asti. Kokemuksistaan Järvenpää kirjoitti kirjan ''Kieltäydyin sodasta'' (1985).<ref>[http://www.alueviesti.fi/pdf_files/200610240919240.3.pdf Tuttu kynäilijä viettää merkkipäivää] (Alueviesti 25.10.2006), s. 10.</ref>
Tyrvään [[Kotajärvi (Sastamala)|Kotajärvellä]] syntyneen Järvenpään isä oli kivityömies ja pienviljelijä Uuno Järvenpää, joka [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] oli taistellut [[Suomen Punainen Kaarti|punakaartin]] riveissä. Järvenpään äidin ensimmäinen aviomies oli kuollut [[Hämeenlinnan vankileiri]]llä. Jatkosodan käynnistyttyä hänet määrättiin tammikuussa 1942 suorittamaan asepalvelustaan [[Jalkaväkirykmentti 2 (jatkosota)|JR 2:een]]. Huhtikuussa Järvenpää pääsi kahden kuukauden pituiselle maatalouslomalle, mutta kesäkuun lopussa hän jätti palaamatta lomaltaan ja ryhtyi piileskelemään [[metsäkaarti]]laisena Tyrvään pohjoispuolisella metsä- ja suoalueella.<ref name="jarvenpaa 1985">{{Kirjaviite | Tekijä = Järvenpää, Matti | Nimeke = Kieltäydyin sodasta | Vuosi = 1985 | Sivu = 8–9, 189–190 | Julkaisupaikka = Pori | Julkaisija = Satakunnan Yhteisvoima | Isbn = 951-99666-9-2}}</ref> Järvenpää sai lisänimen ”Matti-vainaa” piileskeltyään sodan päättymisen jälkeenkin niin pitkään, että hänen luultiin jo kuolleen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6487122 | Nimeke = Hitleriä vastaan sodittiin Suomessa hajanaisesti | Tekijä = Hakkarainen, Jari ; Rissanen, Juha | Ajankohta = 13.2.2013 | Julkaisija = Yle Uutiset | Viitattu = 11.4.2020}}</ref> Järvenpää palasi kotiinsa vasta joulukuussa 1944, jolloin ilmoitettiin, ettei sodasta kieltäytyneitä aseteta syytteeseen.<ref name="jarvenpaa 1985"/>


Järvenpää työskenteli vuoteen 1946 maa- ja metsätöissä. Hän suoritti maamieskoulun 1947 ja [[Sirola-opisto]]n 1951. Vuosina 1951–1954 Järvenpää oli [[Pienviljelijäin liitto|Pienviljelijäin liiton]] palveluksessa. Tätä seurasi SKDL:n Satakunnan piirijärjestön piirisihteeriys, jota Järvenpää hoiti kansanedustajaksi tuloonsa asti. Eduskunnassa Järvenpää kuului [[maa- ja metsätalousvaliokunta|maa- ja metsätalous-]] sekä [[valtiovarainvaliokunta]]an<ref name="matrikkeli"/>
Sodan päätyttyä Järvenpää työskenteli vuoteen 1946 asti maa- ja metsätöissä, jonka jälkeen hän suoritti maamieskoulun 1947 ja [[Sirola-opisto]]n 1951. Vuosina 1951–1954 Järvenpää oli maatalousneuvojana [[Pienviljelijäin liitto|Pienviljelijäin liiton]] palveluksessa, jonka jälkeen hän työskenteli Porissa SKDL:n [[Satakunta|Satakunnan]] piirisihteerinä kansanedustajaksi valintaansa saakka. Järvenpää nousi eduskuntaan [[Turun läänin pohjoinen vaalipiiri|Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä]] vuoden 1970 [[Eduskuntavaalit 1970|eduskuntavaaleissa]]. Eduskunnassa hän kuului [[maa- ja metsätalousvaliokunta|maa- ja metsätalous-]] sekä [[valtiovarainvaliokunta]]an. Järvenpäällä oli luottamustehtäviä muun muassa [[Osuustukkukauppa|OTK:ssa]], [[Lännen Tehtaat|Lännen Sokerissa]], [[Kulutusosuuskuntien Keskusliitto|Kulutusosuuskuntien keskusliitossa]] ja [[Kansa-yhtymä]]ssä.<ref name="ed"/>

Järvenpäällä oli luottamustehtäviä muun muassa [[Osuustukkukauppa|OTK:ssa]], [[Lännen Tehtaat|Lännen Sokerissa]], [[Kulutusosuuskuntien Keskusliitto|Kulutusosuuskuntien keskusliitossa]] ja [[Kansa-yhtymä]]ssä.<ref name="matrikkeli"/>

Järvenpää oli kolmesti ehdokkaana presidentin valitsijamiesvaaleissa [[Suomen presidentinvaali 1968|1968]], [[Suomen presidentinvaali 1978|1978]], [[Suomen presidentinvaali 1982|1982]].<ref name="matrikkeli"/>


==Teokset==
==Teokset==
*''Kieltäydyin sodasta'', Satakunnan Yhteisvoima Oy, Pori 1985. ISBN 951-99666-9-2
*{{Kirjaviite | Nimeke = Kieltäydyin sodasta | Vuosi = 1985 | Julkaisupaikka = Pori | Julkaisija = Satakunnan Yhteisvoima | Isbn = 951-99666-9-2}}


== Lähteet ==
== Lähteet ==
Rivi 17: Rivi 29:
{{AAKKOSTUS:Järvenpää, Matti}}
{{AAKKOSTUS:Järvenpää, Matti}}
[[Luokka:Kansanedustajat]]
[[Luokka:Kansanedustajat]]
⚫
[[Luokka:SKDL:ssä vaikuttaneet henkilöt]]
[[Luokka:Tyrvään kunnanvaltuutetut]]
[[Luokka:Tyrvään kunnanvaltuutetut]]
[[Luokka:Vammalan kaupunginvaltuutetut]]
[[Luokka:Vammalan kaupunginvaltuutetut]]
⚫
[[Luokka:SKDL:ssä vaikuttaneet henkilöt]]
[[Luokka:Satakunnan vaalipiiri]]
[[Luokka:Satakunnan vaalipiiri]]
[[Luokka:Vuonna 1923 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1923 syntyneet]]

Versio 11. huhtikuuta 2020 kello 02.33

Matti Järvenpää
Kansanedustaja
23.3.1970–25.3.1983
Ryhmä/puolue SKDL
Vaalipiiri Turun pohjoinen
Henkilötiedot
Syntynyt27. elokuuta 1923
Tyrvää
Kuollut14. kesäkuuta 1988 (64 vuotta)
Pori
Ammatti metsätyömies, maatalousneuvoja, piirisihteeri

Matti Heimo Järvenpää (27. elokuuta 1923 Tyrvää – 14. kesäkuuta 1988 Pori) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1970–1983. Hän oli myös Tyrvään ja Vammalan kunnanvaltuustojen jäsen ja toimi Kansan raittiusliiton puheenjohtajana.[1] Jatkosodan aikana Järvenpää kieltäytyi aattellisista syistä sotimasta natsi-Saksan rinnalla ja pakoili viranomaisia Tyrvään metsissä sodan päättymiseen asti. Hän kirjoitti kokemuksistaan vuonna 1985 julkaistun kirjan Kieltäydyin sodasta.[2]

Elämä ja poliittinen ura

Tyrvään Kotajärvellä syntyneen Järvenpään isä oli kivityömies ja pienviljelijä Uuno Järvenpää, joka sisällissodassa oli taistellut punakaartin riveissä. Järvenpään äidin ensimmäinen aviomies oli kuollut Hämeenlinnan vankileirillä. Jatkosodan käynnistyttyä hänet määrättiin tammikuussa 1942 suorittamaan asepalvelustaan JR 2:een. Huhtikuussa Järvenpää pääsi kahden kuukauden pituiselle maatalouslomalle, mutta kesäkuun lopussa hän jätti palaamatta lomaltaan ja ryhtyi piileskelemään metsäkaartilaisena Tyrvään pohjoispuolisella metsä- ja suoalueella.[3] Järvenpää sai lisänimen ”Matti-vainaa” piileskeltyään sodan päättymisen jälkeenkin niin pitkään, että hänen luultiin jo kuolleen.[4] Järvenpää palasi kotiinsa vasta joulukuussa 1944, jolloin ilmoitettiin, ettei sodasta kieltäytyneitä aseteta syytteeseen.[3]

Sodan päätyttyä Järvenpää työskenteli vuoteen 1946 asti maa- ja metsätöissä, jonka jälkeen hän suoritti maamieskoulun 1947 ja Sirola-opiston 1951. Vuosina 1951–1954 Järvenpää oli maatalousneuvojana Pienviljelijäin liiton palveluksessa, jonka jälkeen hän työskenteli Porissa SKDL:n Satakunnan piirisihteerinä kansanedustajaksi valintaansa saakka. Järvenpää nousi eduskuntaan Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä vuoden 1970 eduskuntavaaleissa. Eduskunnassa hän kuului maa- ja metsätalous- sekä valtiovarainvaliokuntaan. Järvenpäällä oli luottamustehtäviä muun muassa OTK:ssa, Lännen Sokerissa, Kulutusosuuskuntien keskusliitossa ja Kansa-yhtymässä.[1]

Teokset

Lähteet

  1. ↑ a b Matti Järvenpää Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 3.2.2009.
  2. ↑ Petman, Erkki: Tuttu kynäilijä viettää merkkipäivää. Alueviesti, 25.10.2006, s. 10. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.2.2009.
  3. ↑ a b Järvenpää, Matti: Kieltäydyin sodasta, s. 8–9, 189–190. Pori: Satakunnan Yhteisvoima, 1985. ISBN 951-99666-9-2.
  4. ↑ Hakkarainen, Jari ; Rissanen, Juha: Hitleriä vastaan sodittiin Suomessa hajanaisesti 13.2.2013. Yle Uutiset. Viitattu 11.4.2020.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Matti_Järvenpää&oldid=18852340”