Ero sivun ”Klorokiini” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
Argus (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
19 665 muokkausta
Rivi 47: Rivi 47:
* Tutkitaan myös klorokiinin käyttöä [[Antiretroviraalit|antiretroviraali]]-lääkkenä [[AIDS|HIV-1/AIDS]]in hoidossa ja potentiaalisena lääkkeenä [[chikungunya]]-kuumetta vastaan.<ref name="Lancet.Effects.of.chloroquine.on.viral.infections"/>
* Tutkitaan myös klorokiinin käyttöä [[Antiretroviraalit|antiretroviraali]]-lääkkenä [[AIDS|HIV-1/AIDS]]in hoidossa ja potentiaalisena lääkkeenä [[chikungunya]]-kuumetta vastaan.<ref name="Lancet.Effects.of.chloroquine.on.viral.infections"/>
* Sen mahdollista käyttöä syövän hoidossa tutkitaan.<ref name="Lancet.Risks.and.benefits.of.chloroquine"/><ref name="Annals.Adding.chloroquine.to.conventional.treatment"/>
* Sen mahdollista käyttöä syövän hoidossa tutkitaan.<ref name="Lancet.Risks.and.benefits.of.chloroquine"/><ref name="Annals.Adding.chloroquine.to.conventional.treatment"/>
* Ranskassa on testattu klorokiinin käyttöä [[COVID-19]]-potilaiden hoidossa lupaavin tuloksin.<ref name="French.researcher.successful.Covid-19.drug"/> Amerikkalaisessa tutkimuksessa on saatu samanlaisia tuloksia.<ref name="RISA_LINKKI_1"/> Myöhemmin klorokiinin vaikutus COVID-19 -virukseen on kyseenalaistettu, kun Ranskalaisprofessori Didier Raoultin huomattiin väärentäneen testituloksia.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Philippe Gautret, Jean Christophe Lagier, Philippe Parola, Van Thuan Hoang, Line Medded, Morgan Mailhe|Nimeke=Hydroxychloroquine and Azithromycin as a treatment of COVID-19: preliminary results of an open-label non-randomized clinical trial|Ajankohta=2020-03-20|Osoite=https://pubpeer.com/publications/B4044A446F35DF81789F6F20F8E0EE#48|Kieli={{en}}}}</ref>
* Ranskassa on testattu klorokiinin käyttöä [[COVID-19]]-potilaiden hoidossa lupaavin tuloksin.<ref name="French.researcher.successful.Covid-19.drug"/> Amerikkalaisessa tutkimuksessa on saatu samanlaisia tuloksia.<ref name="RISA_LINKKI_1"/> Myöhemmin klorokiinin vaikutus COVID-19 -virukseen on kyseenalaistettu, kun ranskalaisprofessori Didier Raoultin huomattiin väärentäneen testituloksia.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Philippe Gautret, Jean Christophe Lagier, Philippe Parola, Van Thuan Hoang, Line Medded, Morgan Mailhe|Nimeke=Hydroxychloroquine and Azithromycin as a treatment of COVID-19: preliminary results of an open-label non-randomized clinical trial|Ajankohta=2020-03-20|Osoite=https://pubpeer.com/publications/B4044A446F35DF81789F6F20F8E0EE#48|Kieli={{en}}}}</ref>


== Metabolia ==
== Metabolia ==

Versio 1. huhtikuuta 2020 kello 10.12

Klorokiini
Klorokiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
N-(7-kloorikinolin-4-yyli)-N,N-dietyyli-pentaani-1,4-diamiini
Tunnisteet
CAS-numero 54-05-7
ATC-koodi P01BA01
PubChem CID 2719
DrugBank APRD00468
Kemialliset tiedot
Kaava C18H26N3Cl 
Moolimassa 319,872 g/mol
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Metabolia Hepaattinen
Puoliintumisaika 1–2 kuukautta
Ekskreetio Renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

A(AU) A(US)

Reseptiluokitus


Antotapa oraalinen

Klorokiini on lääke, jota on käytetty malarian hoitoon ja ehkäisyyn.

Historia

Klorokiini (CQ), (myös hydroksiklorokiinina) on aminokinoliinijohdos, joka keksittiin Bayerin laboratorioissa vuonna 1934. Sille annettiin nimi Resochin. Aineesta ei välitetty vuosikymmeneen, koska sitä pidettiin liian myrkyllisenä ihmiselle. Toisen maailmansodan aikana Yhdysvallat sponsoroi kliinisiä kokeita malarianestolääkkeiden kehittämiseksi. Lääke osoittautui erittäin tehokkaaksi estolääkkeeksi ja otettiin sellaisena yleisesti käyttöön 1947.[1] Sitä myydään Suomessa nimellä Heliopar.

Käyttö

  • Sitä on pitkään käytetty malarian hoitoon ja ehkäisyyn. Sen jälkeen kun malariaa aiheuttava loinen Plasmodium falciparum alkoi kehittää vastustuskykyä klorokiinille,[2] tälle halvalle ja yleisesti saatavilla olevalle lääkkeelle on etsitty uusia käyttökohteita. Malarian estolääkkeenä sitä voi käyttää enää alueilla, joilla loiset eivät ole sille vastustuskykyisiä.[3]
  • Koska lääke lievästi vaimentaa immuunijärjestelmää, sitä käytetään joissain autoimmuunisairauksissa, kuten ihon punahukan ja nivelreuman hoidossa.
  • Aurinkoihottuman ja amebataudin hoito.
  • Tutkitaan myös klorokiinin käyttöä antiretroviraali-lääkkenä HIV-1/AIDSin hoidossa ja potentiaalisena lääkkeenä chikungunya-kuumetta vastaan.[4]
  • Sen mahdollista käyttöä syövän hoidossa tutkitaan.[5][6]
  • Ranskassa on testattu klorokiinin käyttöä COVID-19-potilaiden hoidossa lupaavin tuloksin.[7] Amerikkalaisessa tutkimuksessa on saatu samanlaisia tuloksia.[8] Myöhemmin klorokiinin vaikutus COVID-19 -virukseen on kyseenalaistettu, kun ranskalaisprofessori Didier Raoultin huomattiin väärentäneen testituloksia.[9]

Metabolia

Hydroksiklorokiinin ja klorokiinin huippupitoisuus seerumissa saavutetaan 1–3 tunnissa lääkkeen ottamisesta. Molemmat ovat akuutisti hyvin myrkyllisiä, isot kerta-annokset (aikuisilla ≥ 11 g hydroksiklorokiinia tai ≥ 5 g klorokiinia = 20–25 kpl 250 mg tablettia) aiheuttavat vakavia myrkytysoireita tai kuoleman muutamassa tunnissa. Metabolia tapahtuu pääasiassa maksassa ja erittyminen munuaisten kautta. Hydroksiklorokiinin puoliintumisaika on noin viikko. Vakiintuneelle pitoisuustasolle päästään 3–5 viikon kuluttua hydroksiklorokiinihoidon aloittamisesta. Klorokiinin alkuvaiheen eliminaation puoliintumisaika on 2–6 vrk, mutta terminaalisesti jopa 30–60 vrk.[10]

Sivuvaikutukset

Klorokiini on turvallinen lääkeaine, jolla on vain vähän haittavaikutuksia. Valoherkkyyttä esiintyy harvoin, pikemminkin päin vastoin. Ruokahaluttomutta, vatsavaivoja tai pahoinvointia saattaa esiintyä.[11] Epileptikoiden ja aktiivista psoriaasista sairastavien tulee välttää klorokiinin käyttöä. Se sopii raskaana oleville ja imettäville sekä pienille lapsille.[12]

Lähteet

  1. ↑ The History of Malaria, an Ancient Disease  Global Health, Division of Parasitic Diseases and Malaria – CDC . 14.11.2018 . Viitattu 24.3.2020. (englanniksi)
  2. ↑ Plowe, C. V.: Antimalarial Drug Resistance in Africa: Strategies for Monitoring and Deterrence. Current Topics in Microbiology and Immunology, 2005, 295. vsk, s. 55–79. Springer, Berlin, Heidelberg. doi:10.1007/3-540-29088-5_3. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.3.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Klorokiini tehoaa P. falciparumiin vain Väli-Amerikassa, Karibialla, Lähi-Idässä ja tietyillä alueilla Aasiassa sekä Iguacun putousten alueella Etelä-Amerikassa. Se tehoaa jokseenkin aina P. vivax-, P. ovale- ja P. malariae -malarialoisiin.
  4. ↑ Savarino, Adrea & Boelaert, John R. & Cassone, Antonio & Majori, Giancario & Cauda, Roberto: Effects of chloroquine on viral infections: an old drug against today's diseases. The Lancet Infectious Diseases, 2003, 3. vsk, nro 11, s. 722–727. doi:10.1016/S1473-3099(03)00806-5. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.3.2020. (englanniksi)
  5. ↑ Savarino, Andrea & Lucia,Mothanje B. & Giordano, Flavio & Cauda, Roberto: Risks and benefits of chloroquine use in anticancer strategies. The Lancet Oncology, 2006, 7. vsk, nro 10, s. 792–793. doi:10.1016/S1470-2045(06)70875-0. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.3.2020. (englanniksi)
  6. ↑ Sotelo J. & Briceño E. & López-González M. A.: Adding chloroquine to conventional treatment for glioblastoma multiforme: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Annals of Internal Medicine, 2006, 144. vsk, nro 5, s. 337–343. doi:10.7326/0003-4819-144-5-200603070-00008. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.3.2020. (englanniksi)
  7. ↑ French researcher posts successful Covid-19 drug trial The Connexion. 17.3.2020. Viitattu 18.3.2020. (englanniksi)
  8. ↑ James M. Todaro ja Gregory J. Rigano: An Effective Treatment for Coronavirus (COVID-19) docs.google.com. Viitattu 18.3.2020. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  9. ↑ Philippe Gautret, Jean Christophe Lagier, Philippe Parola, Van Thuan Hoang, Line Medded, Morgan Mailhe: Hydroxychloroquine and Azithromycin as a treatment of COVID-19: preliminary results of an open-label non-randomized clinical trial pubpeer.com. 20.3.2020. (englanniksi)
  10. ↑ Hydroksiklorokiini ja klorokiini  Fimlab . 22.2.2016 . Viitattu 24.3.2020.
  11. ↑ Hydroksiklorokiini Reumaliitto. 7.8.2019. Viitattu 24.3.2020.
  12. ↑ Hartikainen, Sirpa & Ryynänen, Johanna: Esite rokotesuojauksesta ja terveysriskien ennaltaehkäisystä Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan matkustaville virolaisille, s. 21. Opinnäytetyö. Helsinki: Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, 27.4.2007. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.3.2020).

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Klorokiini&oldid=18831513”