Ero sivun ”Streptomysiini” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
8 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
liimablankotusta
(liimablankotusta)
 
== Löytyminen ==
Streptomysiinin löysi vuonna [[1943]] [[Selman Waksman]], joka sai tästä aiheesta [[Nobelin palkinto|Nobelin palkinnon]] v. [[1952]]. Hän löysi sen tutkimalla [[gramnegatiivinen bakteeri|gramnegatiivisia bakteereita]], joiden kasvuun [[penisilliini]] ei vaikuttanut.<ref>Wickström J., 1970: s. 58</ref>
 
== Vaikutustapa ==
 
== Käyttö ==
Streptomysiiniä on annosteltu lähinnä ruiskeena lihakseen, joko sulfaattina taikka hydrokloridina. Lääke imeytyi elimistöön yleensä nopeasti. Sitä saatettin annostella tuberkuloosin hoidossa, 1 &nbsp;g eli 1000 1&nbsp;000&nbsp;mg 2-3x/vko.<ref>Vartiainen I., 1960: s. 233-234</ref>
 
Pian löytymisensä jälkeen streptomysiiniä käytettiin ensisijaisena tbc-lääkkeenä, ja pitkään - ainakin 70-luvulle saakka.<ref>Lääkkeet ja niiden käyttö, 1977: s. 133</ref> [[Rifampisiini]]n löytymisen ja käyttöönoton jälkeen SM:sta tuli toissijainen lääkeaine tubin hoidossa, muun muassa ototoksisuutensa johdosta.

Navigointivalikko