Ero sivun ”Apteekki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Lähde ja viilausta. |
→Suomessa apteekkien määrä on rajoitettu: Lisätty 3 kpl täsmennyssanoja tekstiin, koska antaa ilman täsmennystä kuvan, että kyseessä olisi THL:n virallinen kanta, joka ei ole kyseessä, kuten seuraavat kappaleet lukemalla tekstistä jo aiemminkin selvisi. Nyt antaa paremmin oikean kuvan, vaikka lukisi vain ensimmäiset kappaleet. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Edistynyt mobiilimuokkaus |
||
| Rivi 31: | Rivi 31: | ||
Uusien apteekkien ja sivuapteekkien perustamisesta päättää tarveharkintaan perustuen Fimea.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Apteekki- ja sivuapteekkiluvat – Fimea|osoite = http://www.fimea.fi/apteekit/apteekki-_ja_sivuapteekkiluvat|julkaisu = www.fimea.fi|viitattu = 29.6.2015}}</ref> Kun apteekkari jää eläkkeelle tai luopuu apteekistaan, apteekkilupa tulee haettavaksi. Uusia apteekkeja perustetaan väestömäärältään kasvaville alueille ja sivuapteekki voidaan itsenäistää, jos se kasvaa riittävän suureksi. Tällöin Fimea julistaa apteekkiluvan haettavaksi. Väestömäärältään kutistuvalla alueella sijaitseva pääapteekki voidaan puolestaan muuttaa sivuapteekiksi. Apteekin sijaintialue on tavallisimmin kunta. Suurissa kunnissa ja kaupungeissa voi olla useita apteekkialueita, joilla sijaitsevat apteekit voivat vapaasti siirtyä. |
Uusien apteekkien ja sivuapteekkien perustamisesta päättää tarveharkintaan perustuen Fimea.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Apteekki- ja sivuapteekkiluvat – Fimea|osoite = http://www.fimea.fi/apteekit/apteekki-_ja_sivuapteekkiluvat|julkaisu = www.fimea.fi|viitattu = 29.6.2015}}</ref> Kun apteekkari jää eläkkeelle tai luopuu apteekistaan, apteekkilupa tulee haettavaksi. Uusia apteekkeja perustetaan väestömäärältään kasvaville alueille ja sivuapteekki voidaan itsenäistää, jos se kasvaa riittävän suureksi. Tällöin Fimea julistaa apteekkiluvan haettavaksi. Väestömäärältään kutistuvalla alueella sijaitseva pääapteekki voidaan puolestaan muuttaa sivuapteekiksi. Apteekin sijaintialue on tavallisimmin kunta. Suurissa kunnissa ja kaupungeissa voi olla useita apteekkialueita, joilla sijaitsevat apteekit voivat vapaasti siirtyä. |
||
[[THL]]:n asiantuntijoiden kannanoton mukaan apteekkimarkkinoiden vapauttaminen olisi tehokkain tapa hidastaa lääkemenojen kasvua. Se tuottaisi taloudellista hyötyä ja edistäisi kansalaisten terveyttä, kun useammalla olisi varaa tarvitsemiinsa lääkkeisiin. Vapauttaminen laskisi lääkkeiden hintoja luultavasti 10–20 %. Tämän osoittaa nikotiinivalmisteiden myynnin vapauttaminen, joka laski niiden hintoja 15 %.<ref name=thl>[http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1462852772852 Markkinoiden avaaminen vähentää lääkemenoja], Lauri Sääksvuori ja Timo T. Seppälä. Sääksvuori on erikoistutkija ja Seppälä yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Helsingin Sanomat, Vieraskynä, 11.5.2016.</ref> |
[[THL]]:n yksittäisten asiantuntijoiden kannanoton mukaan apteekkimarkkinoiden vapauttaminen olisi tehokkain tapa hidastaa lääkemenojen kasvua. Se tuottaisi taloudellista hyötyä ja edistäisi kansalaisten terveyttä, kun useammalla olisi varaa tarvitsemiinsa lääkkeisiin. Vapauttaminen laskisi lääkkeiden hintoja luultavasti 10–20 %. Tämän osoittaa nikotiinivalmisteiden myynnin vapauttaminen, joka laski niiden hintoja 15 %.<ref name=thl>[http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1462852772852 Markkinoiden avaaminen vähentää lääkemenoja], Lauri Sääksvuori ja Timo T. Seppälä. Sääksvuori on erikoistutkija ja Seppälä yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Helsingin Sanomat, Vieraskynä, 11.5.2016.</ref> |
||
THL:n asiantuntijoiden mielestä apteekkilupa tulisi myöntää jokaiselle pätevyysvaatimukset täyttävälle ja [[hintasäännöstely]] pitäisi lakkauttaa. Haluttaessa voidaan silti velvoittaa lääkkeitä myyvät neuvomaan oikeaa käyttöä tai tukea lääkkeiden saantia maaseudulla avustuksilla tai paremmilla kuljetuspalveluilla.<ref name=thl/> |
Samojen THL:n yksittäisten asiantuntijoiden mielestä apteekkilupa tulisi myöntää jokaiselle pätevyysvaatimukset täyttävälle ja [[hintasäännöstely]] pitäisi lakkauttaa. Haluttaessa voidaan silti velvoittaa lääkkeitä myyvät neuvomaan oikeaa käyttöä tai tukea lääkkeiden saantia maaseudulla avustuksilla tai paremmilla kuljetuspalveluilla.<ref name=thl/> |
||
THL:n pääjohtaja Juhani Eskola totesi kuitenkin heti Lauri Sääksvuoren ja Timo Seppälän kannanoton julkaisemisen jälkeen, että ehdotus apteekkimarkkinoiden vapauttamisesta on näiden yksittäisten tutkijoiden mielipide eikä THL ole vielä muodostanut omaa kantaansa apteekkisääntelyyn.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.apteekkari.fi/uutiset/thln-paajohtaja-ehdotus-apteekkimarkkinoiden-vapauttamisesta-on-yksittaisten-tutkijoiden-mielipide.html|nimeke=THL:n pääjohtaja: Ehdotus apteekkimarkkinoiden vapauttamisesta on yksittäisten tutkijoiden mielipide|julkaisu=Apteekkari|viitattu=2016-05-16|kieli=fi-FI}}</ref> |
THL:n pääjohtaja Juhani Eskola totesi kuitenkin heti Lauri Sääksvuoren ja Timo Seppälän kannanoton julkaisemisen jälkeen, että ehdotus apteekkimarkkinoiden vapauttamisesta on näiden yksittäisten tutkijoiden mielipide eikä THL ole vielä muodostanut omaa kantaansa apteekkisääntelyyn.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.apteekkari.fi/uutiset/thln-paajohtaja-ehdotus-apteekkimarkkinoiden-vapauttamisesta-on-yksittaisten-tutkijoiden-mielipide.html|nimeke=THL:n pääjohtaja: Ehdotus apteekkimarkkinoiden vapauttamisesta on yksittäisten tutkijoiden mielipide|julkaisu=Apteekkari|viitattu=2016-05-16|kieli=fi-FI}}</ref> |
||
Versio 17. helmikuuta 2020 kello 14.43
Apteekki on lääkkeiden valmistus- ja myyntiliike.[1] Apteekin lakisääteiset tehtävät ovat resepti- ja itsehoitolääkkeiden toimittaminen ja lääkeneuvonta. Apteekin vastuulla on opastaa lääkkeen oikea ja turvallinen käyttö lääkkeen ostajalle ja huolehtia lääkkeiden hyvästä saatavuudesta alueellaan. Apteekit tarjoavat enenevässä määrin myös erilaisia lääkehoidon onnistumista edistäviä lisäpalveluita ja myyvät lääkkeiden ohella muita terveyden- ja sairaanhoitoon liittyviä tuotteita.
Historia
Apteekin juuret juontavat keskiajalle. Perinteisesti apteekkarit ovat itse valmistaneet lääkkeet, mutta nykyään melkein kaikki lääkkeet valmistetaan lääketehtaissa. Suomen ensimmäiset apteekit aloittivat toimintansa vuonna 1689 Turussa (Kauppatorin Apteekki, suljettiin 2012[2][3]) ja Viipurissa.
Luvat
Suomessa apteekkarin täytyy olla koulutukseltaan proviisori. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea myöntää apteekkiluvat ja päättää uusien apteekkien ja sivuapteekkien perustamisesta. Yleensä apteekkari vaihtuu kun edellinen apteekkari jää eläkkeelle tai saa toisen apteekin. Apteekkilupa päättyy apteekkarin täyttäessä 68 vuotta. Fimea valitsee uuden apteekkarin apteekkilupaa hakeneiden joukosta. Valintaan vaikuttaa kokemus apteekkarina ja proviisorina, johtamiskokemus, kokemus esimerkiksi lääketehtaan palveluksessa ja muu pätevöittävä toiminta.
Apteekkivero
Pienten ja suurten apteekkien tuloja tasataan apteekkimaksujärjestelmällä. Apteekit maksavat valtiolle apteekkimaksua joka muuttui 1.1.2017 alkaen apteekkiveroksi.[4] Sen suuruus riippuu lääkemyynnin liikevaihdosta. Kaikkein pienimmät apteekit ovat vapautettuja tästä maksusta, joten ne saavat lääkkeen hinnasta isomman osuuden itselleen kuin suuri apteekki. Tällä järjestelmällä turvataan pienten ja syrjäseudulla toimivien apteekkien elinmahdollisuuksia.[4]
Suomen apteekit
Suomessa on lähes joka kunnassa vähintään yksi apteekki.[5] Vuoden 2014 lopussa Suomessa oli 814 apteekkia, joista 614 oli pääapteekkeja ja 200 sivuapteekkia.[6] Lisäksi apteekeilla oli syrjäseuduilla yli 100 apteekin palvelupistettä, joissa on rajallinen valikoima itsehoitolääkkeitä.
Osa apteekeista ei ole itsenäisiä vaan muiden apteekkien sivutoimipisteitä. Sivuapteekkeja johtaa apteekkarin alaisuudessa apteekinhoitaja, jolla on oltava farmaseutin tai proviisorin pätevyys.
Yliopiston Apteekilla on pääapteekki Helsingissä ja 16 sivuapteekkia Helsingissä ja muualla maassa sekä apteekkeja Venäjällä. Yliopiston Apteekin omistaa Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopistolla on Itä-Suomen yliopiston apteekki Kuopiossa. Muut apteekit ovat yksityisomistuksessa.
Suomen apteekeissa työskenteli vuoden 2014 lopussa yli 8 500 henkilöä, joista 59 % on saanut farmaseuttisen koulutuksen (farmaseutti tai proviisori).[7] Apteekkialalla työllisyystilanne onkin erityisesti farmaseuttien osalta erinomainen.[8]
Lääkkeiden hinnat ovat kaikissa Suomen apteekeissa samat. Lääkkeen hinta muodostuu tukkuhinnasta, apteekin katteesta ja veroista (apteekkimaksu ja arvonlisävero). Valtio päättää lääkkeiden myyntihinnat lääketaksalla (valtioneuvoston asetus lääketaksasta[9]).[10]
Taloustutkimuksen tekemän ”Suomalaisten apteekkiasiointi 2014” -tutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät apteekkeja luotettavina, asiantuntevina ja vastuullisina yrityksinä. Lähes kaikki apteekkien asiakkaat ovat tyytyväisiä viimeisimpään apteekkikäyntiinsä.[11]
Sääntely Pohjoismaissa
Suomessa apteekkien määrä on rajoitettu
Suomessa lääkkeitä saavat myydä vain apteekit. Ainoa poikkeus ovat nikotiinikorvauslääkkeet, joita saa myydä myös kaupoissa, kioskeissa ja ravintoloissa. Fimea myöntää apteekkiluvat ja Fimea tai Euroopan komissio lääkkeiden myyntiluvat. Valtio perii progressiivisen apteekkimaksun, joka on 0–11 % lääkemyynnin liikevaihdosta.[12]
Uusien apteekkien ja sivuapteekkien perustamisesta päättää tarveharkintaan perustuen Fimea.[13] Kun apteekkari jää eläkkeelle tai luopuu apteekistaan, apteekkilupa tulee haettavaksi. Uusia apteekkeja perustetaan väestömäärältään kasvaville alueille ja sivuapteekki voidaan itsenäistää, jos se kasvaa riittävän suureksi. Tällöin Fimea julistaa apteekkiluvan haettavaksi. Väestömäärältään kutistuvalla alueella sijaitseva pääapteekki voidaan puolestaan muuttaa sivuapteekiksi. Apteekin sijaintialue on tavallisimmin kunta. Suurissa kunnissa ja kaupungeissa voi olla useita apteekkialueita, joilla sijaitsevat apteekit voivat vapaasti siirtyä.
THL:n yksittäisten asiantuntijoiden kannanoton mukaan apteekkimarkkinoiden vapauttaminen olisi tehokkain tapa hidastaa lääkemenojen kasvua. Se tuottaisi taloudellista hyötyä ja edistäisi kansalaisten terveyttä, kun useammalla olisi varaa tarvitsemiinsa lääkkeisiin. Vapauttaminen laskisi lääkkeiden hintoja luultavasti 10–20 %. Tämän osoittaa nikotiinivalmisteiden myynnin vapauttaminen, joka laski niiden hintoja 15 %.[14]
Samojen THL:n yksittäisten asiantuntijoiden mielestä apteekkilupa tulisi myöntää jokaiselle pätevyysvaatimukset täyttävälle ja hintasäännöstely pitäisi lakkauttaa. Haluttaessa voidaan silti velvoittaa lääkkeitä myyvät neuvomaan oikeaa käyttöä tai tukea lääkkeiden saantia maaseudulla avustuksilla tai paremmilla kuljetuspalveluilla.[14]
THL:n pääjohtaja Juhani Eskola totesi kuitenkin heti Lauri Sääksvuoren ja Timo Seppälän kannanoton julkaisemisen jälkeen, että ehdotus apteekkimarkkinoiden vapauttamisesta on näiden yksittäisten tutkijoiden mielipide eikä THL ole vielä muodostanut omaa kantaansa apteekkisääntelyyn.[15]
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean professori, tutkimuspäällikkö Hannes Enlund puolestaan vastasi Sääksvuoren ja Seppälän kannanottoon kritisoimalla sen väitteitä, jotka eivät perustu faktoihin tai kansainväliseen näyttöön.[16]
Kansainväliset tutkimuksetkaan eivät tue olettamaa, että apteekkisääntelyn purkaminen alentaisi lääkemenoja.[17] Tämä johtuu siitä, että apteekkisääntelyllä ei ole suoraa yhteyttä reseptilääkkeiden hintoihin. Niitä säännellään apteekkijärjestelmästä riippumatta. Suomessa tämä tapahtuu sosiaali- ja terveysministeriön alaisen lääkkeiden hintalautakunnan päätöksillä ja apteekin katteen määräävällä valtion lääketaksalla.
Norjassa apteekin voi perustaa melkein kuka vain
Norjassa oli aiemmin hyvin samankaltainen apteekkijärjestelmä kuin Suomessa. Vuonna 2001 apteekkien omistus- ja perustamisrajoituksista kuitenkin luovuttiin, ja muutoksen seurauksena apteekkien määrä lisääntyi. Tilanne on kuitenkin tasaantunut ja syrjäseutujen apteekit ovat vähentyneet, kun toiminta on keskittynyt kasvukeskuksiin.[18]
Sääntely on Euroopan vähäisimpiä: apteekin saa perustaa ja omistaa kuka tahansa paitsi lääkärit ja lääketeollisuus, kunhan apteekin toiminnasta vastaa farmaseuttisen korkeakoulutuksen saanut henkilö (proviisori). Omistusrajoitusten poistaminen on johtanut siihen, että melkein kaikki Norjan apteekit ovat kolmen kansainvälisen apteekkiketjun (Alliance Boots, Celesio, Phoenix/Tamro) omistuksessa.
Ruotsissa lääkkeitä saa apteekkien lisäksi myös ruokakaupoista
Ruotsin valtion apteekkimonopoli lakkautettiin marraskuussa 2009, ja jo vuoden 2010 alussa 10 % lääkemyynnistä siirtyi kauppoihin, suosituimpina särkylääkkeet ja nikotiinipurukumi (jota Suomessakin saa ruokakaupoista). Kaupoissa saa myydä 540 reseptivapaata lääkettä aikuisille. Useimmissa ruokakaupoissa on vain suosituimpia lääkkeitä, mutta kaupat (ICA ja Coop) ovat perustaneet täyden palvelun apteekkejakin. [19]
Huhtikuussa 2015 Ruotsin lääkeviranomainen Läkemedelsverket päätti siirtää osan särkylääkkeistä takaisin vain apteekkien myyntiin, sillä parasetamolimyrkytysten määrä kasvoi 40 prosenttia sen jälkeen, kun valmisteita alettiin myydä kaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeissa. [20]
Vuosina 1971–2009 Ruotsissa ei ollut yksityisiä apteekkeja.[18] Vuodesta 2009 valtiomonopolin apteekkeja myytiin ryppäittäin ja lisäksi jo tammikuun 2010 alussa lääkevirastolle oli tullut 40–50 anomusta täysin uusista apteekeista.[21] Lähivuosina perustettaneen 400–500 uutta apteekkia.[22]
Tammikuun 2010 lopussa useimmat myydyt apteekkiketjut vaihtoivat nimeään.[23]
Ruotsi siis ei vain purkanut valtio-omistustaan, kuten EU vaati, vaan myös poisti apteekkien määräsääntelyn eli salli apteekkien melko vapaan perustamisen ja lisäksi salli tärkeimpien itsehoitolääkkeiden myynnin ruokakaupoissakin.
Katso myös
Lähteet
- ↑ apteekki. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ Turun sanomat viitattu 20.2.2012
- ↑ Apteekin historia Turku: Turun Kauppatorin apteekki. Viitattu 11.1.2010.
- ↑ a b Apteekkivero Verohallinto. Viitattu 20.3.2019.
- ↑ http://www.apteekki.fi/apteekkihaku/apteekit-kartalla.html
- ↑ http://www.apteekkariliitto.fi/apteekkitieto/apteekit-numeroina.html
- ↑ http://www.apteekkariliitto.fi/apteekkitieto/apteekit-numeroina.html
- ↑ http://www.apteekki.fi/tietoa-apteekeista/apteekit-tyopaikkana.html
- ↑ Valtioneuvoston asetus lääketaksasta 713/2013 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ® www.finlex.fi. Viitattu 29.6.2015.
- ↑ Lääkkeiden hinnat Suomen Apteekkariliitto. Viitattu 29.6.2015.
- ↑ Suomalaiset tyytyväisiä apteekkeihin Suomen Apteekkariliitto. Viitattu 29.6.2015.
- ↑ Apteekeilla on yksinoikeus myydä lääkkeitä, STM.fi 31.1.2012
- ↑ Apteekki- ja sivuapteekkiluvat – Fimea www.fimea.fi. Viitattu 29.6.2015.
- ↑ a b Markkinoiden avaaminen vähentää lääkemenoja, Lauri Sääksvuori ja Timo T. Seppälä. Sääksvuori on erikoistutkija ja Seppälä yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Helsingin Sanomat, Vieraskynä, 11.5.2016.
- ↑ THL:n pääjohtaja: Ehdotus apteekkimarkkinoiden vapauttamisesta on yksittäisten tutkijoiden mielipide Apteekkari. Viitattu 16.5.2016. fi-FI
- ↑ Mielipide: Lääkemenoja kasvattavat uudet lääkkeet ja ikääntyminen HS.fi. Viitattu 16.5.2016.
- ↑ Vogler, Sabine; Habimana, Katharina; Arts, Danielle: Does deregulation in community pharmacy impact accessibility of medicines, quality of pharmacy services and costs? Evidence from nine European countries. Health Policy, 7.7.2014, 117. vsk, nro 3, s. 311–327. (englanniksi)
- ↑ a b Adjö monopol, DN.se, 1.11.2010
- ↑ Ruotsissa rohdot saa ruokakaupasta, Kesko.fi 15.4.2010
- ↑ Försäljning av paracetamol i tablettform i detaljhandeln upphör 1 november – Läkemedelsverket lakemedelsverket.se. Viitattu 29.6.2015.
- ↑ Dagens Nyheter, 12 januari 2010: Många nya apotek inom kort
- ↑ Apteekkimonopolin loppuminen avaa satoja uusia apteekkeja, SverigesRadio.se, 10.7.2010
- ↑ Dagens Nyheter, 22 januari 2010: Nya apotek även för djuren
