Yliopiston Apteekki
| Yliopiston Apteekki | |
|---|---|
 |
|
 Yliopiston Apteekki Helsingissä |
|
| Perustettu | 1755[1] |
| Toimitusjohtaja | Kimmo Virtanen |
| Puheenjohtaja | Irmeli Rytkönen |
| Avainhenkilöt | Kati Vuorikallas (apteekkari) |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Toimiala | apteekkiliiketoiminta |
| Liikevaihto | 339,1 milj. euroa (2024)[2] |
| Liikevoitto | 5,6 milj. euroa (2024)[2] |
| Henkilöstö | 1 036 (2024)[2] |
| Tytäryhtiöt | Yliopiston Apteekki Oy Medapta Oy |
| Omistaja | Helsingin yliopisto (100 %)[3] |
| www |
|
Yliopiston Apteekki on vuonna 1755 perustettu Helsingin yliopiston omistama apteekkikonserni.[3] Yliopiston Apteekilla on verkkokauppa[3] ja 17 suomalaista apteekkia 14 eri paikkakunnalla. Lisäksi Yliopiston Apteekilla on kumppaniapteekkeja eri puolilla Suomea.[4]
Kuluttajien lisäksi Yliopiston Apteekki palvelee terveydenhuollon yrityksiä ja organisaatioita.[3] Yhtiön tuotto käytetään suomalaiseen koulutukseen ja tutkimukseen.[5]
Yhtiö on Suomen toiseksi vanhin suuryritys Fiskarsin jälkeen.[6]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Apteekkilaitos alkoi itsenäistyä Ruotsi-Suomessa 1550-luvulla Kustaa Vaasan ja tämän poikien aloitteesta. Pietari Brahe perusti Turun kuninkaallisen Akatemian vuonna 1640. Akatemia jakautui neljään tiedekuntaan, jotka olivat tärkeysjärjestyksessä teologinen tiedekunta, oikeustieteellinen tiedekunta, lääketieteellinen tiedekunta ja filosofinen tiedekunta. Lääketiedettä harjoitettiin filosofisen tiedekunnan luonnontieteeseen ja kasvitieteeseen keskittyneessä professuurissa. Turkuun suunniteltiin Upsalan mallin mukaista yliopiston omistamaa apteekkia jo 1670-luvulla, mutta hanke kariutui rahoitukseen, joka olisi otettu hovioikeuden budjetista.[7]
1755–1827
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1755 Lars von Mell sai apteekkiprivilegion Porvooseen. Hän ei kuitenkaan perustanut apteekkia sinne, vaan kertoi akatemialle, että Porvoon sijaan häntä kiinnosti enemmän toiminta akatemian apteekissa. Turkuun häntä houkuttelivat muun muassa suurempi väkimäärä, akatemian opetukselliset tarpeet ja lyhyempi matka Ruotsiin, jossa hänen sukunsa ja ystävänsä asuivat. Mellin hankkeella oli myös muita kannattajia, kuten Johan Haartman ja akatemian professorikunta ja niin akatemian konsistori lähetti kesäkuussa 1755 apteekkihakemuksen Tukholmaan. Kuningas Aadolf Fredrik myönsi apteekkiprivilegion 24.9. 1755 ja Mell nimitettiin apteekkariksi. Apteekki toimi yksityisesti, mutta jotta se saisi pitää apteekkioikeutensa, sen piti toimia akatemiaa tyydyttävällä tavalla. Apteekkarin piti myös opettaa akatemiassa kemiaa ja lääkeaineiden tuntemusta. Lääketieteen opiskelijoita oli Turussa tuolloin vain muutamia. Apteekkari henkilökuntineen oli konsistorin suojeluksessa, mistä oli hyötyä erimielisyyksissä niin kilpailijoina toimivia ryytikauppiaita ja välskäreitä vastaan kuin myös kaupungin porvariston kanssa.[7] Turun kuninkaallisen akatemian apteekki aloitti toimintansa vuonna 1757.[7] Ensimmäinen apteekki avattiin keskeiselle sijainnille nykyiseen Aninkaisten kaupunginosaan[1] piirilääkäri Haartmanin omistamaan kivitaloon. Mell osti kiinteistön vuonna 1759. Apteekissa myytiin lääkkeiden lisäksi esimerkiksi mausteita, kahvia, teetä, kaakaota, viinejä ja paloviinaa.[7]
Turun palo tuhosi kaupungin apteekit vuonna 1827. Pian tämän jälkeen keisari Aleksanteri vaati, että akatemia ja sen apteekki pitää siirtää Helsinkiin.[1]
1828–1950
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1828 tapahtuneen muuton jälkeen apteekki alkoi tukea lääketieteellisen opetussairaalan toimintaa. Lääketieteellinen tiedekunta oli vaikuttunut apteekin toiminnasta ja myönsi sille siksi yksinoikeuden sairaalan lääketoimituksiin. Apteekkarina toimi John Jacob von Julin, joka siirtyi kuitenkin teollisuuden pariin vuonna 1829. Sittemmin apteekin asiat siirtyivät vuonna 1853 perustetulle yliopiston talousosastolle. Helsingin yliopistolle apteekin tulot tilitettiin vuodesta 1870 lähtien. Kehittäessään esimerkiksi almanakkatoimintaansa yliopiston kiinnostus apteekkia kohtaan väheni, eivätkä vuokrasuhteessa olleet apteekkaritkaan olleet järin sitoutuneita. Tämän seurauksena pääkaupungin muut apteekit menivät kehityksessä ohitse.[7]
Yliopiston Apteekin profiili nousi vuodesta 1930 lähtien, kun uutena apteekkarina aloitti Axel Gahmberg, jonka avulla apteekista tuli esimmäistä kertaa Suomen suurin vuonna 1937. Gahmberg johti apteekkia vuoteen 1950 asti.[7]
1951–1999
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Vuonna 1951 toiminta siirtyi Helsingin yliopistolle. Apteekki alkoi tuoda maahan lääkkeitä, tehdä tukkukauppaa sekä tutkimus- ja tarkastustoimintaa. Vuonna 1952 Urho Kekkosen johtama hallitus ehdotti, että Yliopiston Apteekille annettaisin oikeus perustaa lääkevarastoja paikkakunnille, joissa toimii suuri sairaala. Yksityiset apteekkarit vastustivat ehdotusta kilpailun pelossa. Lakiesitys hyväksyttiin seuraavana vuonna ja vuosina 1954–1974 perustettiin kuusitoista lääkevarastoa, joista ensimmäinen avattiin Savonlinnaan.[7] Synnyinsijoilleen Turkuun apteekki palasi vuonna 1957,[1] Salon apteekki avattiin vuonna 1974.[7]
1980-luvun loppupuolella apteekki ja Helsingin yliopiston farmasian laitos aloittivat yhteistyön tutkimustoiminnassa. Aluksi yhteistyöhön liittyi uusien lääkkeiden kehittämistä, mutta siitä on sittemmin luovuttu. Yhteistyöhön kuuluivat apteekkityön kehittämiseen ja apteekin toimintaan liittyvät konkreettiset tutkimukset.[7]
Vuonna 1997 yhtiö osti luontaistuoteyritys Mesikkä-Talon ja nimesi ketjun kuusi myymälää YA-Vitaliksi. Ennen kauppaa yhtiön apteekkeihin oli perustettu osastot luontaistuotteille ja kosmetiikalle.[8]
2000–2019
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtiö alkoi toimia Virossa vuonna 2004.[9] Seuraavana vuonna yli tuhat henkilöä työllistänyt yhtiö vietti 250-vuotisjuhlaansa.[1] Konsernin ensimmäinen apteekki Venäjälle avattiin joulukuussa Pietariin.[10] Seksivälineet otettiin apteekin valikoimaan vuonna 2008.[11] Vuonna 2009 yhtiö harkitsi Ruotsin markkinoille menoa, mutta perui aikeensa jo samana vuonna.[12]
Yhtiö avasi verkkoapteekin keväällä 2011.[13]
Vuonna 2012 unionin tuomioistuin linjasi vastatessaan korkeimman hallinto-oikeuden esittämään ennakkoratkaisupyyntöön, että Suomen laissa Yliopiston Apteekille on annettu erioikeus pitää 16 sivuapteekkia, siinä missä yksityisillä apteekkareilla saa olla Suomessa enintään kolme sivuapteekkia, ei ole EU-oikeuden vastainen, kunhan Yliopiston Apteekin sivuapteekit tosiasiassa hoitavat sille laissa määriteltyjä erityistehtäviä.[14][15]
Vuonna 2017 Aller Mediaan kuuluva Ideas-markkinointitiimi alkoi tuottaa ketjulle terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä sisältöjä, esimerkiksi kanta-asiakkaille suunnattuun Uniikki-asiakaslehteen.[16] Yhtiön toimitusjohtajaksi valittiin lokakuussa 2018 Kimmo Virtanen.[17]
Vuonna 2018 Yliopiston Apteekki myi Viron liiketoimintansa eli 13 Ülikooli Apteek -apteekkia ja Medapta-tukun Euroapteek OÜ:lle.[9] Samana vuonna suljettiin myös Ego-kauneusketju.[18]
2020–
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2020 Yliopiston Apteekilla oli Venäjällä 44 apteekkia. Kevääseen 2022 mennessä apteekkien määrä oli vähentynyt 25:een. Yhtiö reagoi silloin Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan kertomalla päätöksestään vetäytyä Venäjältä ja sulkea ketjun apteekit. Niiden osuus yhtiön liikevaihdosta oli kolme prosenttia.[19]
Vuonna 2023 yhtiö alkoi tehdä yhteistyötä Wolt-lähettipalvelun kanssa lääkkeiden kotiinkuljetuksissa.[20]
Keväällä 2025 kaikissa yhtiön apteekeissa alettiin tarjota rokotus- ja terveyspalveluja, kuten verenpaineen mittausta ja tikkien poistoja. Rokotuspalveluihin kuuluvat muun muassa influenssa- ja koronarokotukset, punkkirokotukset ja matkailijoille annettavat rokotukset.[21] Kesäkuussa tietosuojavaltuutetun toimisto määräsi Yliopiston Apteekille 1,1 miljoonan euron seuraamusmaksun toukokuusta 2018 syyskuuhun 2022 olleista puutteista tietosuojassa. Tietosuojavaltuutetun mukaan Google ja Meta pystyivät keräämään tietoa lääkkeistä, joita niiden kirjautuneet käyttäjänsä ostivat verkkoapteekista[22], jos he olivat hyväksyneet verkkoapteekin evästeet. Yliopiston Apteekki totesi poistaneensa kyseiset seurantapalvelut käytöstä syyskuussa 2022 ja olevansa eri mieltä tietosuojavaltuutetun päätöksen perusteista. Sen mukaan se ei ollut välittänyt asiakastietoja tai tietoja ostetuista lääkkeistä. Yliopiston Apteekki valitti tietosuojavaltuutetun päätöksestä hallinto-oikeuteen.[23]
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2025 yhtiön hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Irmeli Rytkösen lisäksi Marjo Berglund, Kim Ignatius, Mikko-Heikki Inkeroinen, Sari Lindblog, Marco Mäkinen, Kristiina Patja ja Mikko Pelkonen. Yhtiön toimitusjohtaja on Kimmo Virtanen.[24]
Yliopiston Apteekilla on kaksi liiketoimintoa:[2]
- Apteekit ja verkkoapteekki
- Terveydenhuollon palvelut
Yhtiön omistaja on Helsingin yliopisto.[25] Yhtiö maksaa korkeinta mahdollista apteekkiveroa. Suomalaiset apteekit maksavat veroa, jonka suuruus on 0-11,2 prosenttia myynnistä, keskimäärin 6,9 prosenttia.[3] Vuonna 2021 se maksoi 29,3 miljoonaa euroa apteekkiveroa ja 27,3 miljoonaa muita veroja. Apteekkivero teki yhtiön lääkemyynnistä tappiollista. Yhtiön toimitujohtaja toivoi järjestelmän nopeaa uudistusta.[26]
Erityistehtävät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yliopiston Apteekilla on kolme lakisääteistä yhteiskunnallista erityistehtävää[3]:
Vuosittain noin 80–100 farmasian opiskelijaa suorittaa tutkintoonsa kuuluvan harjoittelun Yliopiston Apteekissa.[3]
Apteekit ja verkkoapteekki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helsingin yliopistolla on lääkelaissa määritelty lupa pitää yhtä apteekkia Helsingissä, kunhan se mahdollistaa lääkkeen myynnin ohella myös farmasian opetukseen liittyvät harjoittelujaksot ja lääkehuollon tutkimuksen. Lisäksi se saa pitää enintään 16 sivuapteekkia.[25]
Vuonna 2025 Yliopiston Apteekilla oli toimipisteitä seuraavilla paikkakunnilla:[4]
Ketjun aptekeilla on pidemmät aukioloajat kuin paikkakunnan muilla toimijoilla. Helsingissä on yksi apteekki on auki vuorokauden ympäri. Lääkkeistä on tarjolla rinnakkaistuotteita ja lisäksi apteekkien kosmetiikkavalikoimat ovat laajemmat kuin yksityisissä apteekeissa.[27]
Yliopiston Apteekin verkkoapteekki on toiminut valtakunnallisesti vuodesta 2012 lähtien.[28] Vuonna 2018 verkkokaupan chatissa päivysti yhteensä 48 farmaseuttia päivittäin kello 7–24.[29] Pääkaupunkiseudulla lääkkeitä alettiin toimittaa pikatoimituksina kotiin samana vuonna.[28] Seuraavana vuonna verkkoapteekin asiakkaille lähetettiin tekstiviestejä, jos heidän tarvitsemansa lääke tuli saatavuusongelmien jälkeen tarjolle.[30] Osan lääkkeistä voi tilata kotiin Wolt-lähettipalvelun kautta.[20]
Terveydenhuollon palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yliopiston Apteekki palvelee terveydenhuollon asiakkaita julkisella ja yksityisellä sektorilla. Sillä on asiakkaita ovat muun muassa julkisessa terveydenhuollossa, joille tarjotaan muun muassa lääkkeiden koneellista annosjakelua, antibioottipumppuja, lääkehuollon palveluja sekä lääkevalmistusta. Se toimii sopimusvalmistajana myös 500 yksityiselle apteekille.[3]
Osana terveydenhuollon liiketoimintoja Yliopiston Apteekki valmistaa harvinaisia lääkkeitä lääkärin erikoisreseptin perusteella kuluttajille, joille ei ole tarjolla valmiita lääkkeitä.[3] Yhtiö on useiden harvinaisten lääkkeiden ainoa valmistaja Suomessa. Vuonna 2019 se valmisti yli 17 000 lääkärin reseptin mukaista yksilöllistä lääkevalmistetta kuten kapseleita, liuoksia, voiteita ja silmätippoja. Se valmistaa esimerkiksi astmadiagnostiikkaan tarvittavaa metakoliinia ja keskosten tarvitsemaa glukoosioraaligeeliä. Lääkkeitä valmistaa ketjussa noin 40 asiantuntijaa.[31] Se voi valmistaa omia korvaavia lääkkeitään esimerkiksi silloin, jos jonkin lääkkeen valmistus lopetetaan.[32]
Syksystä 2020 lähtien yhtiö on tarjonnut antibioottipumpuille täyttöpalvelua. Vuonna 2022 se kertoi, että pumpuilla säästettiin edellisenä vuonna 30 000 hoitajakäyntiä. Pumppujen avulla suonensisäistä antibioottihoitoa vaativat potilaat voidaan hoitaa sairaalan sijaan kotona. Hoitajat toimittavat heille uuden pumpun kerran vuorokaudessa, aiemmin käyntejä tarvittiin vuorokaudessa 3-4.[33]
Tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vuonna 2004 Yliopiston Apteekki oli Parhaat työpaikat -tutkimuksessa isojen organisaatioiden sarjan paras.[34] Vuonna 2006 se oli sarjansa toinen.[35]
- Vuonna 2012 Yliopiston Apteekki nousi ensimmäistä kertaa Arvostetuimpien brändien listalle.[27] Vuonna 2021 se oli sijalla 57, seuraavana vuonna sijalla 25[36] ja vuonna 2024 sijalla 22. Vuonna 2025 yhtiö oli Taloustutkimuksen tekemässä tutkimuksessa kaikkien arvioitujen 699 yhtiön joukossa 10. paras.[37]
- Asiakkuusmarkkinointiliitto on tutkinut vuodesta 2009 lähtien suomalaisten yritysten asiakaskokemuksia.[38] Esimerkiksi vuonna 2024 tutkimuksessa oli mukana 55 yritystä.[39] Vuonna 2018 Yliopiston Apteekki oli paras tutkimuksen asiakaskokemusta mittaavassa osiossa ja kuudes asiakasuskollisuudessa.[40] Vuonna 2021 tutkimuksessa oli vain yksi sarja ja Yliopiston Apteekki oli siinä toiseksi paras.[38] Vuonna 2023 yhtiö oli tutkimuksen paras,[41] seuraavana vuonna toiseksi paras.[39]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Yliopiston apteekki 250 vuotta ts.fi. 27.9.2005. Viitattu 6.10.2025.
- ↑ a b c d Yliopiston Apteekin vuosiraportti 2024 (PDF) Yliopiston apteekki. Viitattu 6.10.2025.
- ↑ a b c d e f g h i Yliopiston Apteekki Helsingin yliopisto. 3.8.2020. Viitattu 6.10.2025.
- ↑ a b Yhteystiedot | Yliopiston Apteekki www.yliopistonapteekki.fi. Viitattu 6.10.2025.
- ↑ a b c Eija Marja-aho: Yliopiston Apteekki muuttaa Jyväskylässä – uudet tilat kauppakeskus Forumissa Keskisuomalainen. 12.11.2025. Viitattu 3.12.2025.
- ↑ Yliopiston Apteekki Suomen vanhimpia yrityksiä Kauppalehti. 4.9.2008. Viitattu 7.10.2025.
- ↑ a b c d e f g h i Muiluvuori, Jukka: Apteekkareita, lääkkeitä ja professoreita - Yliopiston Apteekki 1755–2005, s. 5, 24, 30, 38, 42, 49, 50, 51, 54, 56, 320– 323. WSOY, 2005. ISBN 951-0-31130-8
- ↑ Kauhanen, Pekka: Yliopiston apteekki rynnistää luontaistuotekauppaan Kauppalehti. 8.1.1997. Viitattu 7.10.2025.
- ↑ a b Aisla, Tiina: Yliopiston Apteekki myy Viron liiketoimintansa Euroapteekille Kauppalehti. 31.1.2018. Viitattu 7.10.2025.
- ↑ Metsämäki, Mikko: Yliopiston Apteekki meni Venäjälle Kauppalehti. 21.12.2005. Viitattu 7.10.2025.
- ↑ Flygar, Mia: YA raivasi tilat seksivälineille Kauppalehti. 29.5.2008. Viitattu 7.10.2025.
- ↑ Pakkala, Erpo: Yliopiston apteekki jätti Ruotsin Kauppalehti. 6.10.2009. Viitattu 7.10.2025.
- ↑ Yliopiston Apteekki avasi 24/7 verkkoapteekin Kauppalehti. 28.4.2011. Viitattu 7.10.2025.
- ↑ Hiltula, Kimmo: Yliopiston Apteekki saa pitää erioikeutensa Yle Uutiset. 21.6.2012. Viitattu 7.10.2025.
- ↑ EU-tuomioistuin: Yliopistoapteekilla saa olla lukuisia sivuapteekkeja Helsingin Sanomat. 21.6.2012. Viitattu 9.2.2026.
- ↑ Yliopiston Apteekki valitsi Aller Median Kauppalehti. 8.5.2017. Viitattu 7.10.2025.
- ↑ Ylä-Outinen, Julia: Kimmo Virtasesta Yliopiston Apteekin uusi toimitusjohtaja Kauppalehti. 28.6.2018. Viitattu 7.10.2025.
- ↑ Tammilehto, Pirkko: Kosmetiikan kaupassa moni ketju on luovuttanut Kauppalehti. 27.1.2020. Viitattu 7.10.2025.
- ↑ Yliopiston Apteekki aikoo pois Venäjän markkinoilta Apteekkari. 7.11.2023. Viitattu 7.10.2025.
- ↑ a b Toijonen, Ville: Lääkkeitä voi tilata kotiin jo monessa kaupungissa – nyt myös ruokalähetit kuljettavat niitä kotiovelle Yle Uutiset. 8.2.2024. Viitattu 6.10.2025.
- ↑ Virlander, Neea: Tampereella voi pian saada rokotuksen apteekista Aamulehti. 17.4.2025. Viitattu 9.10.2025.
- ↑ Korhonen, Suvi: 340 M€ liikevaihdon kotimainen apteekkiketju sai miljoonasakot Tekniikka&Talous. 8.6.2025. Viitattu 6.10.2025.
- ↑ Tietoturva | Yliopiston apteekille yli miljoonan euron seuraamusmaksu Helsingin Sanomat. 4.6.2025. Viitattu 6.10.2025.
- ↑ Hallitus ja johtoryhmä | Yliopiston Apteekki www.yliopistonapteekki.fi. Viitattu 7.10.2025.
- ↑ a b Lääkelaki (395/1987) Finlex. Viitattu 11.9.2020.
- ↑ Pinola, Marko: Apteekkivero teki toimitusjohtajan mukaan Yliopiston Apteekin vuoden 2021 lääkemyynnistä tappiollista Kauppalehti. 15.3.2022. Viitattu 7.10.2025.
- ↑ a b Hakola, Elina: Yliopiston Apteekki keksi palvelun Kauppalehti. 27.9.2012. Viitattu 7.10.2025.
- ↑ a b Aisla, Tiina: Yliopiston Apteekki aloittaa lääkkeiden pikatoimituksen pääkaupunkiseudulla Kauppalehti. 20.3.2018. Viitattu 7.10.2025.
- ↑ Uusivirta, Mari: "Merkittävimmät henkilöstötrendit ovat yksilöllisyys ja osallistaminen" Kauppalehti. 7.3.2018. Viitattu 7.10.2025.
- ↑ Heino, Elina: Uusi palvelu potilaille Kauppalehti. 7.11.2019. Viitattu 7.10.2025.
- ↑ Airisto, Nina: Lääkkeiden saatavuusongelmien seuraus – Yliopiston Apteekki valmisti entistä enemmän yksilöllisiä valmisteita Kauppalehti. 7.2.2020. Viitattu 7.10.2025.
- ↑ Niimes, Mikko: Puuduttava korvatippa palasi Kauppalehti. 9.2.2006. Viitattu 7.10.2025.
- ↑ Heino, Elina: Yliopiston Apteekki: ”Antibioottipumput säästivät 30000 hoitajakäyntiä viime vuonna” Kauppalehti. 4.2.2022. Viitattu 7.10.2025.
- ↑ Yliopiston apteekki on isojen organisaatioiden ykkönen Kauppalehti. 5.2.2004. Viitattu 7.10.2025.
- ↑ Yrjölä, Elina: Terveysala pärjäsi työpaikkakisassa | Kauppalehti. 16.2.2006. Viitattu 7.10.2025.
- ↑ Perttula, Anna-Elina: Arvostetuimmat brändit listattiin Kauppalehti. 25.8.2022. Viitattu 7.10.2025.
- ↑ Ylä-Anttila, Aleksi: Tulokset julki: Tässä ovat Suomen 700 arvostetuinta brändiä Kauppalehti. 28.8.2025. Viitattu 6.10.2025.
- ↑ a b Suihkonen, Rai: Suomalaiset äänestivät Alkon ykköseksi ja apteekkiketjun kakkoseksi Savon Sanomat. 12.10.2021. Viitattu 6.10.2025.
- ↑ a b Aurinkomatkoilla on tänä vuonna paras asiakaskokemus 55 yritystä käsittävässä tutkimuksessa www.markkinointiuutiset.fi. Viitattu 6.10.2025.
- ↑ Asiakkuusindeksi -tutkimus 2018 asiakkuusindeksi.fi. Arkistoitu 21.8.2019. Viitattu 6.10.2025.
- ↑ Perttunen, Mikko: Asiakkuusindeksi 2023 -tutkimus: Koiranruokakohussa ryvettynyt Musti ja Mirri asiakaskokemukseltaan parhaiden yritysten joukossa www.markkinointiuutiset.fi. Viitattu 6.10.2025.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Castrén, Matti J.: Yliopiston Apteekki 1755-1955, 1955 Weilin & Göös
- Peltola, Heikki: Palveluloisto ja kiehtomisen aito taito, Kaupan keinot hyperkilpailussa, 2007 Edita