Juoksuhauta

Venäläissotilaat odottavat saksalaisten hyökkäystä ensimmäisessä maailmansodassa. National Geographic Magazine, Volume 31 (1917), s. 379.

Juoksuhauta on sodassa käytetty, maahan kaivettu ojamainen käytävä. Se antaa sotilaille suojan, josta on helppo ampua ja jossa voidaan liikkua ilman vihollisen suoratulen vaaraa.

Käyttö maailmansodissa

Juoksuhaudat olivat erittäin yleisiä ensimmäisessä maailmansodassa, koska lähes kaikki hyökkäysyritykset epäonnistuivat eikä kumpikaan osapuoli kyennyt etenemään. Tämän seurauksena osapuolet kaivoivat suojakseen juoksuhautoja, joissa sotilaat elivät, asuivat ja taistelivat.

Toisessa maailmansodassa juoksuhautojen käyttö väheni koska sota oli tuolloin nopeammin etenevää ja hyökkäykset onnistuivat useammin. Suomessa juoksuhautoja käytettiin talvisodassa kun Suomi pysäytti Neuvostoliiton hyökkäyksen ja jatkosodassa muun muassa Syvärillä.

Rakenne

Petkeljärven kansallispuistossa sijaitseva juoksuhauta.

Juoksuhaudan seinät on tuettu puulla tai betonilla. Juoksuhauta voidaan yhdistää bunkkeriin tai korsuun. Juoksuhauta tarjoaa taktisen edun sodassa, nimenomaan asemasotavaiheessa. Juoksuhaudan reunassa on koroke, jolla seisoen sotilas voi tähystää ja ampua. Juoksuhauta on siis varsin syvä, joten sellainen on myös työläs tehdä. Juoksuhauta rakennetaan mutkittelevaksi, mikä vähentää esimerkiksi juoksuhaudassa räjähtävän kranaatin vaikutusta.

Taisteluhauta ja yhdyshauta

Usein taistelu- ja yhdyshautoja kutsutaan virheellisesti juoksuhaudoiksi. Matalampia juoksuhaudan kaltaisia kaivantoja kutsutaan taisteluhaudoiksi, ja niiden tehtävänä on olla nopeasti kaivettavia suojia taisteleville sotilaille. Yhdyshaudat ovat yleensä hieman syvempiä kuin taisteluhaudat, ja niitä käytetään turvalliseen liikkumiseen korsusta korsuun. Yhdyshaudassa tai taisteluhaudassa ei ole erillistä ampumakoroketta sillä yhdyshaudat ovat ensisijaisesti kulkemista korsusta toiseen korsuun tai konekivääripesäkkeelle, ja ampumahaudat ovat ensisijaisesti ampumista varten. Taisteluhaudat ovat yleensä poikittain vihollisen oletettuun tulosuuntaan nähden. Niissä on konekivääreille tms. aseille tarkoitettuja pesäkkeitä. Taisteluhaudat on yleensä yhdistetty majoitustiloihin (esimerkiksi korsuihin tai bunkkereihin) yhdyshaudoilla, jotka ovat pääsääntöisesti poispäin vihollisen oletusta tulosuunnasta.

Vyöryttäminen

Juoksuhaudan valtaaminen tapahtuu vyöryttämällä yksi juoksuhaudan osuus kerralla. Vyöryttäminen tapahtuu käsikranaateilla, rynnäkkökiväärin sarjatulella sekä pistintaistelulla. Kranaatinheitinten tulituella voidaan avustaa valtausyritystä ja etenkin sitä edeltävää rynnäkköä.

Elämä juoksuhaudoissa

Kaasunaamareita käyttävä brittiläinen Vickers-konekiväärimiehistö Ovillers’in lähellä Sommen taistelussa heinäkuussa 1916

Elämä juoksuhaudoissa ei ollut helppoa, sillä sotilaita haittasivat muta, sateet, kosteus, lika ja rotat. Toisinaan sateet pehmensivät maan ja saivat juoksuhaudat romahtamaan ja muun muassa Sommen taistelussa sotilaat kahlasivat vyötäröä myöten mudassa. Käymälöiden puute pakotti sotilaat tekemään tarpeensa juoksuhautoihin. Vaarana olivat muun muassa vihollisen tarkka-ampujat, myrkkykaasu kuten muun muassa sinappikaasu ja tykistö. Hyökkäysyritykset vastustajan juoksuhautoihin yleensä epäonnistuivat.

Juoksuhaudat Suomessa

Suomessa on käytetty lähinnä taistelu- ja yhdyshautoja, joissa kontataan tai kuljetaan kumarassa. Helsingin ympäristössä on runsaasti Helsingin maa- ja merilinnoitukseen kuuluneita venäläisten rakennuttamia juoksuhautoja ja pesäkkeitä ensimmäisen maailmansodan ajalta. Näissä ei kuitenkaan ole koskaan taisteltu ja osa niistä on jo sortunut tai jäänyt rakentamisen alle.

Juoksuhautoja voi nähdä toisen maailmansodan aikana rakennetun Salpalinjan museoalueilla sekä talvi- ja jatkosodan aikaisilla taistelualueilla.

Brittien juoksuhauta Albert-Bapaumen tien lähellä Ovillers-La Boissellessa Sommen taistelun aikana heinäkuussa 1916

Ilmatiedustelukuva vastakkaisista juoksuhaudoista ja ei-kenenkään-maasta Loos’in ja Hulluch’in välillä Artois’issa, Ranskassa, kello 7.15 aamulla, 22. heinäkuuta 1917. Saksalaisten juoksuhaudat oikealla ja alhaalla, brittien ylävasemmalla. Pystyviiva keskustasta vasemmalle sotaa edeltävä tie tai ura.

Aiheesta muualla

• Saressalo, Lassi: Pitkästymisen torjuntaa. Kirja-arvostelu teoksesta Pilke, Helena ja Kleemola, Olli: Elämää juoksuhaudoissa. Sotilaiden huvit ja harrastukset jatkosodan rintamilla. SKS, 2015. (Agricolan kirja-arvostelut 11.6.2015)

Katso myös

• Trenssi