Ero sivun ”Arto Melleri” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 176.72.242.150) ja palautettiin versio 17596946, jonka on tehnyt 91.229.137.36: lähteetön
Rivi 29: Rivi 29:
Arto Mellerin vanhemmat olivat kauppias Armas Johannes Melleri ja Katri Helena o.s. Kangas. Tuleva runoilija kiinnostui lukemisesta ja kirjoittamisesta jo lapsena. Teini-iässä kiinnostuksen kohteiksi muodostuivat myös sarjakuvat sekä pop- ja rock-musiikki. Synnyinseudun värikkäät ihmiset ja heidän tarinansa kiehtoivat nuorta Melleriä.<ref>Anhava,M.:Romua rakkauden valtatiellä. Arto Mellerin elämä.7-140,2011</ref> Arto Melleri suoritti ylioppilastutkinnon 1975 Vimpelin lukiossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20120414081610/http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonID=355&PageContent=-1 | Nimeke = Arto Melleri | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Sanojen aika – suomalaisia nykykirjailijoita | Ajankohta = 13.11.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin kaupunginkirjasto | Viitattu = 14.12.2010 | Kieli = }}</ref> Hän opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa ja [[Teatterikorkeakoulu]]ssa 1976–1980 valmistuen [[dramaturgi]]ksi.<ref name="w1">{{Verkkoviite | Osoite = http://otava.fi/kirjailijat/arto-melleri/ | Nimeke = Arto Melleri | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava | Viitattu = 14.12.2010 | Kieli = }}</ref> Hänelle myönnettiin valtion taiteilijaeläke vuonna 2003.
Arto Mellerin vanhemmat olivat kauppias Armas Johannes Melleri ja Katri Helena o.s. Kangas. Tuleva runoilija kiinnostui lukemisesta ja kirjoittamisesta jo lapsena. Teini-iässä kiinnostuksen kohteiksi muodostuivat myös sarjakuvat sekä pop- ja rock-musiikki. Synnyinseudun värikkäät ihmiset ja heidän tarinansa kiehtoivat nuorta Melleriä.<ref>Anhava,M.:Romua rakkauden valtatiellä. Arto Mellerin elämä.7-140,2011</ref> Arto Melleri suoritti ylioppilastutkinnon 1975 Vimpelin lukiossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20120414081610/http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonID=355&PageContent=-1 | Nimeke = Arto Melleri | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Sanojen aika – suomalaisia nykykirjailijoita | Ajankohta = 13.11.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin kaupunginkirjasto | Viitattu = 14.12.2010 | Kieli = }}</ref> Hän opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa ja [[Teatterikorkeakoulu]]ssa 1976–1980 valmistuen [[dramaturgi]]ksi.<ref name="w1">{{Verkkoviite | Osoite = http://otava.fi/kirjailijat/arto-melleri/ | Nimeke = Arto Melleri | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava | Viitattu = 14.12.2010 | Kieli = }}</ref> Hänelle myönnettiin valtion taiteilijaeläke vuonna 2003.


Melleri oli monipuolinen kirjoittaja. Julkisuuteen hän tuli 1970-luvulla yhtenä ''[[Nuorallatanssijan kuolema eli kuinka Pete Q sai siivet]]'' -näytelmän kirjoittajista<ref name="w1" />. Kirjailijana Melleri debytoi jo vuonna 1970 pienoisromaanilla ''[[Meno-paluu]]'', joka ilmestyi nuorille lukijoille suunnatussa Kontakti-sarjassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20110810212306/http://www.helsinki.fi/fi/index/taidejakulttuuri/kirjastot/viikonkirjailijavko40.html | Nimeke = Viikon kirjailija: Arto Melleri | Tekijä = Koskinen, Sinikka | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Helsinki.fi | Ajankohta = Lokakuu 2006 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin kaupunginkirjasto | Viitattu = 14.12.2010 }}</ref> Hänen tuotantoonsa kuuluu runoja, kertomus- ja novellikokoelmia, näytelmiä, elokuvakäsikirjoitus, oopperalibretto sekä yksi romaani. Yleisradiolle Melleri teki kolme kuunnelmaa, joista ensimmäisen nimeltä ''[[Seita (kuunnelma)|Seita]]'' hän teki vain 12-vuotiaana. Kaksi muuta kuunnelmaa ovat nimeltään ''[[Karanteeni (kirja)|Karanteeni]]'' ja ''[[Paholaisen sakramentti]]''. Esikoisrunokokoelmallaan ''[[Schlaageriseppele]]'' (1978) Melleri nousi sukupolvensa johtavaksi runoilijanimeksi. Hän sai viimeisen runokokoelmalle myönnetyn Finlandia-palkinnon vuonna 1991 teoksella ''[[Elävien kirjoissa]]''<ref name="w1"/>. Melleri tunnetaan suomalaisen [[boheemi]]n runoilijan [[arkkityyppi]]nä.{{lähde}}
Melleri oli monipuolinen kirjoittaja. Julkisuuteen hän tuli 1970-luvulla yhtenä ''[[Nuorallatanssijan kuolema eli kuinka Pete Q sai siivet]]'' -näytelmän kirjoittajista.<ref name="w1" /> Kirjailijana Melleri debytoi jo vuonna 1970 pienoisromaanilla ''[[Meno-paluu]]'', joka ilmestyi nuorille lukijoille suunnatussa Kontakti-sarjassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20110810212306/http://www.helsinki.fi/fi/index/taidejakulttuuri/kirjastot/viikonkirjailijavko40.html | Nimeke = Viikon kirjailija: Arto Melleri | Tekijä = Koskinen, Sinikka | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Helsinki.fi | Ajankohta = Lokakuu 2006 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin kaupunginkirjasto | Viitattu = 14.12.2010 }}</ref> Hänen tuotantoonsa kuuluu runoja, kertomus- ja novellikokoelmia, näytelmiä, elokuvakäsikirjoitus, oopperalibretto sekä yksi romaani. Yleisradiolle Melleri teki kolme kuunnelmaa, joista ensimmäisen nimeltä ''[[Seita (kuunnelma)|Seita]]'' hän teki vain 12-vuotiaana. Kaksi muuta kuunnelmaa ovat nimeltään ''[[Karanteeni (kirja)|Karanteeni]]'' ja ''[[Paholaisen sakramentti]]''. Esikoisrunokokoelmallaan ''[[Schlaageriseppele]]'' (1978) Melleri nousi sukupolvensa johtavaksi runoilijanimeksi. Hän sai viimeisen runokokoelmalle myönnetyn Finlandia-palkinnon vuonna 1991 teoksella ''[[Elävien kirjoissa]].''<ref name="w1"/> Melleri tunnetaan suomalaisen [[boheemi]]n runoilijan [[arkkityyppi]]nä.{{lähde}}


Vuonna 1998 Melleri jäi suojatiellä auton alle ja sai aivovamman. Hän vajosi koomaan ja hänet todettiin 80-prosenttisesti aivoinvalidiksi. Melleri kuitenkin kuntoutui ja pystyi kirjoittamaan uusia teoksia. Vuonna 2004 hänelle sattui toinen kaatumisonnettomuus, jossa hänen aivonsa saivat pahoja vaurioita. Kaatuminen aiheutti toispuolisen halvaantumisen ja luultavasti myös osittaisen sokeutumisen. Melleri kuoli vuonna 2005 vain 48 vuoden iässä. Hän oli naimisissa [[Nadja Pyykkö|Nadja Pyykön]] kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Nadja+Pyyk%C3%B6n+60-vuotishaastattelu/1135225670217 | Nimeke = Nadja Pyykön 60-vuotishaastattelu | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 10.12.2006 | Julkaisija = Sanoma News Oy | Viitattu = 4.12.2009}}</ref> Hänen veljensä [[Jorma Melleri]] on [[Anneli Jäätteenmäki|Anneli Jäätteenmäen]] puoliso.
Vuonna 1998 Melleri jäi suojatiellä auton alle ja sai aivovamman. Hän vajosi koomaan ja hänet todettiin 80-prosenttisesti aivoinvalidiksi. Melleri kuitenkin kuntoutui ja pystyi kirjoittamaan uusia teoksia. Vuonna 2004 hänelle sattui toinen kaatumisonnettomuus, jossa hänen aivonsa saivat pahoja vaurioita. Kaatuminen aiheutti toispuolisen halvaantumisen ja luultavasti myös osittaisen sokeutumisen. Melleri kuoli vuonna 2005 vain 48 vuoden iässä. Hän oli naimisissa [[Nadja Pyykkö|Nadja Pyykön]] kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Nadja+Pyyk%C3%B6n+60-vuotishaastattelu/1135225670217 | Nimeke = Nadja Pyykön 60-vuotishaastattelu | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 10.12.2006 | Julkaisija = Sanoma News Oy | Viitattu = 4.12.2009}}</ref> Hänen veljensä [[Jorma Melleri]] on [[Anneli Jäätteenmäki|Anneli Jäätteenmäen]] puoliso.


Mellerillä on kaksi tytärtä, Vera ja [[Sara Melleri|Sara]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.seiska.fi/viihdeuutiset/_a66981/melleri+kuoli+perjantaina/ | Nimeke = Melleri kuoli perjantaina | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = 7 päivää | Ajankohta = 16.5.2005 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.12.2010 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pohjalainen.fi/teemat/kulttuuriteemat.jsp?category=316&p=153&kw=166 | Nimeke = Laila Hirvisaari LittFestiin | Julkaisu = Pohjalainen | Ajankohta = 5.5.2009 | Julkaisija = Vaasa Oy | Viitattu = 4.12.2009}}</ref> hänen edellisestä avioliitostaan<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/runoilija-arto-melleri-kuollut/1982344 | Nimeke = Runoilija Arto Melleri kuollut | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = MTV3 | Ajankohta = 13.5.2005 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.12.2010 | Kieli = }}</ref>. Vuonna 2003 Mellerin elämästä valmistui dokumenttielokuva ''Yksinäisen tähden harhailija'', jonka on ohjannut Tahvo Hirvonen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5216380 | Nimeke = Runoilija Arto Melleri kuollut | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = YLE Uutiset | Ajankohta = 13.5.2005 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.12.2010 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20150601172255/http://www.elokuvakontakti.fi/site/?page_id=9&lan=1&elokuva_id=562&laji=&list=nimi_up&bylang== | Nimeke = Yksinäisen tähden harhailija | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Suomen elokuvakontakti ry | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.12.2010 | Kieli = }}</ref>
Mellerillä on kaksi tytärtä, Vera ja [[Sara Melleri|Sara]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.seiska.fi/viihdeuutiset/_a66981/melleri+kuoli+perjantaina/ | Nimeke = Melleri kuoli perjantaina | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = 7 päivää | Ajankohta = 16.5.2005 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.12.2010 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pohjalainen.fi/teemat/kulttuuriteemat.jsp?category=316&p=153&kw=166 | Nimeke = Laila Hirvisaari LittFestiin | Julkaisu = Pohjalainen | Ajankohta = 5.5.2009 | Julkaisija = Vaasa Oy | Viitattu = 4.12.2009}}</ref> hänen edellisestä avioliitostaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/runoilija-arto-melleri-kuollut/1982344 | Nimeke = Runoilija Arto Melleri kuollut | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = MTV3 | Ajankohta = 13.5.2005 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.12.2010 | Kieli = }}</ref> Vuonna 2003 Mellerin elämästä valmistui dokumenttielokuva ''Yksinäisen tähden harhailija'', jonka on ohjannut Tahvo Hirvonen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5216380 | Nimeke = Runoilija Arto Melleri kuollut | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = YLE Uutiset | Ajankohta = 13.5.2005 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.12.2010 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20150601172255/http://www.elokuvakontakti.fi/site/?page_id=9&lan=1&elokuva_id=562&laji=&list=nimi_up&bylang== | Nimeke = Yksinäisen tähden harhailija | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Suomen elokuvakontakti ry | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.12.2010 | Kieli = }}</ref>


== Palkintoja ==
== Palkintoja ==

Versio 1. syyskuuta 2019 kello 13.57

Arto Melleri
Henkilötiedot
Syntynyt7. syyskuuta 1956
Lappajärvi, Suomi
Kuollut13. toukokuuta 2005 (48 vuotta)
Helsinki, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Ammatti runoilija, kirjailija
Kirjailija
Esikoisteos Schlaageriseppele (1978)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Arto Matti Vihtori Melleri (7. syyskuuta 1956 Lappajärvi – 13. toukokuuta 2005 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja kirjailija.

Elämäkerta ja ura

Arto Mellerin vanhemmat olivat kauppias Armas Johannes Melleri ja Katri Helena o.s. Kangas. Tuleva runoilija kiinnostui lukemisesta ja kirjoittamisesta jo lapsena. Teini-iässä kiinnostuksen kohteiksi muodostuivat myös sarjakuvat sekä pop- ja rock-musiikki. Synnyinseudun värikkäät ihmiset ja heidän tarinansa kiehtoivat nuorta Melleriä.[1] Arto Melleri suoritti ylioppilastutkinnon 1975 Vimpelin lukiossa.[2] Hän opiskeli Helsingin yliopistossa ja Teatterikorkeakoulussa 1976–1980 valmistuen dramaturgiksi.[3] Hänelle myönnettiin valtion taiteilijaeläke vuonna 2003.

Melleri oli monipuolinen kirjoittaja. Julkisuuteen hän tuli 1970-luvulla yhtenä Nuorallatanssijan kuolema eli kuinka Pete Q sai siivet -näytelmän kirjoittajista.[3] Kirjailijana Melleri debytoi jo vuonna 1970 pienoisromaanilla Meno-paluu, joka ilmestyi nuorille lukijoille suunnatussa Kontakti-sarjassa.[4] Hänen tuotantoonsa kuuluu runoja, kertomus- ja novellikokoelmia, näytelmiä, elokuvakäsikirjoitus, oopperalibretto sekä yksi romaani. Yleisradiolle Melleri teki kolme kuunnelmaa, joista ensimmäisen nimeltä Seita hän teki vain 12-vuotiaana. Kaksi muuta kuunnelmaa ovat nimeltään Karanteeni ja Paholaisen sakramentti. Esikoisrunokokoelmallaan Schlaageriseppele (1978) Melleri nousi sukupolvensa johtavaksi runoilijanimeksi. Hän sai viimeisen runokokoelmalle myönnetyn Finlandia-palkinnon vuonna 1991 teoksella Elävien kirjoissa.[3] Melleri tunnetaan suomalaisen boheemin runoilijan arkkityyppinä.lähde?

Vuonna 1998 Melleri jäi suojatiellä auton alle ja sai aivovamman. Hän vajosi koomaan ja hänet todettiin 80-prosenttisesti aivoinvalidiksi. Melleri kuitenkin kuntoutui ja pystyi kirjoittamaan uusia teoksia. Vuonna 2004 hänelle sattui toinen kaatumisonnettomuus, jossa hänen aivonsa saivat pahoja vaurioita. Kaatuminen aiheutti toispuolisen halvaantumisen ja luultavasti myös osittaisen sokeutumisen. Melleri kuoli vuonna 2005 vain 48 vuoden iässä. Hän oli naimisissa Nadja Pyykön kanssa.[5] Hänen veljensä Jorma Melleri on Anneli Jäätteenmäen puoliso.

Mellerillä on kaksi tytärtä, Vera ja Sara[6][7] hänen edellisestä avioliitostaan.[8] Vuonna 2003 Mellerin elämästä valmistui dokumenttielokuva Yksinäisen tähden harhailija, jonka on ohjannut Tahvo Hirvonen.[9][10]

Palkintoja

Teokset

Kokoelmia muiden kanssa

Muu tuotanto

Teosten käännökset

  • Den rubinögda dödskalleringen (Rubiinisilmäinen pääkallosormus), ruotsi, Boklaget of Helsingfors 1992, käänt. Tapani Ritamäki
  • Inskriven i livet (Elävien kirjoissa), ruotsi, Leander Malmsten 1995, käänt. Martti Soutkari

Bibliografia

  • Anhava, Martti: Romua rakkauden valtatiellä – Arto Mellerin elämä. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-23700-6.

Lähteet

  1. ↑ Anhava,M.:Romua rakkauden valtatiellä. Arto Mellerin elämä.7-140,2011
  2. ↑ Arto Melleri Sanojen aika – suomalaisia nykykirjailijoita. 13.11.2008. Helsingin kaupunginkirjasto. Viitattu 14.12.2010.
  3. ↑ a b c Arto Melleri Otava. Viitattu 14.12.2010.
  4. ↑ Koskinen, Sinikka: Viikon kirjailija: Arto Melleri Helsinki.fi. Lokakuu 2006. Helsingin kaupunginkirjasto. Viitattu 14.12.2010.
  5. ↑ Nadja Pyykön 60-vuotishaastattelu HS.fi. 10.12.2006. Sanoma News Oy. Viitattu 4.12.2009.
  6. ↑ Melleri kuoli perjantaina 7 päivää. 16.5.2005. Viitattu 14.12.2010.
  7. ↑ Laila Hirvisaari LittFestiin Pohjalainen. 5.5.2009. Vaasa Oy. Viitattu 4.12.2009.
  8. ↑ Runoilija Arto Melleri kuollut MTV3. 13.5.2005. Viitattu 14.12.2010.
  9. ↑ Runoilija Arto Melleri kuollut YLE Uutiset. 13.5.2005. Viitattu 14.12.2010.
  10. ↑ Yksinäisen tähden harhailija Suomen elokuvakontakti ry. Viitattu 14.12.2010.

Aiheesta muualla

Kansainväliset
Kansalliset
Taiteenala
Henkilöt
Muut

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Arto_Melleri&oldid=18379717”