Ero sivun ”Kouvolan hovioikeus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ajantasaistusta aikamuotoihin, väliotsikko |
Korjattu virheellinen tieto siitä, että Kouvolassa säilyi aluksi istuntopaikka, kun se on vieläkin olemassa ja tarkoitettu pysyväksi. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:KouHO.png|thumb|Kouvolan hovioikeuden sinetti]] |
[[Kuva:KouHO.png|thumb|Kouvolan hovioikeuden sinetti]] |
||
'''Kouvolan hovioikeus''' aloitti toimintansa vuonna [[1978]] kun Suomeen perustettiin kaksi uutta [[hovioikeus|hovioikeutta]], Kouvolaan ja [[Rovaniemen hovioikeus|Rovaniemelle]]. 1. huhtikuuta 2014 Kouvolan hovioikeus yhdistettiin [[Itä-Suomen hovioikeus|Itä-Suomen hovioikeuteen]]. |
'''Kouvolan hovioikeus''' aloitti toimintansa vuonna [[1978]] kun Suomeen perustettiin kaksi uutta [[hovioikeus|hovioikeutta]], Kouvolaan ja [[Rovaniemen hovioikeus|Rovaniemelle]]. 1. huhtikuuta 2014 Kouvolan hovioikeus yhdistettiin [[Itä-Suomen hovioikeus|Itä-Suomen hovioikeuteen]]. Itä-Suomen hovioikeudella on pysyvä istuntopaikka Kouvolassa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://oikeus.fi/hovioikeudet/ita-suomenhovioikeus/fi/index.html|Nimeke=Itä-Suomen hovioikeus|Tekijä=|julkaisu=oikeus.fi|Ajankohta=11.1.2019|Julkaisija=Oikeusministeriö|Viitattu=11.4.2019}}</ref> |
||
==Historiaa== |
==Historiaa== |
||
Versio 11. huhtikuuta 2019 kello 11.16
Kouvolan hovioikeus aloitti toimintansa vuonna 1978 kun Suomeen perustettiin kaksi uutta hovioikeutta, Kouvolaan ja Rovaniemelle. 1. huhtikuuta 2014 Kouvolan hovioikeus yhdistettiin Itä-Suomen hovioikeuteen. Itä-Suomen hovioikeudella on pysyvä istuntopaikka Kouvolassa.[1]
Historiaa
Hovioikeus toimi piirinsä käräjäoikeuksien muutoksenhakutuomioistuimena. Hovioikeuden tehtävänä on lisäksi valvoa alueensa käräjäoikeuksien toimintaa. Hovioikeuden henkilökuntaan kuuluivat presidentin, hovioikeudenlaamannien, hovioikeudenneuvosten ja esittelijöiden lisäksi kansliapäällikkö, kirjaaja, apulaiskirjaaja, atk-suunnittelija, informaatikko, notaareja, osastosihteeri, toimistosihteerejä sekä virastomestareita. Hovioikeudessa oli yhteensä 58 virkaa. Alkuvuosina hovioikeus toimi vuokratiloissa, hovioikeus muutti uuteen sille suunniteltuun taloon huhtikuussa 1996. Hovioikeuden ensimmäinen presidentti oli Heimo Lampi ja viimeinen Pertti Nieminen. Kouvolan hovioikeuden jäsenenä, eli hovioikeudenneuvoksena on työskennellyt muun muassa Paavo Nikula. Aiemman Kouvolan hovioikeuspiirin kuuluivat Hyvinkään, Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson käräjäoikeudet. Hovioikeuspiirin asukasluku oli noin 700 000.
Käräjäoikeudet ja niiden tuomiopiirit
- Etelä-Karjalan käräjäoikeus Etelä-Karjala
- Hyvinkään käräjäoikeus Hyvinkää, Riihimäki, Hausjärvi, Loppi ja Nurmijärvi; 2014- siirtyi osaksi Helsingin hovioikeuspiiriä[2]
- Kymenlaakson Käräjäoikeus Kymenlaakso
- Päijät-Hämeen käräjäoikeus Päijät-Häme
Lähteet
- ↑ Itä-Suomen hovioikeus oikeus.fi. 11.1.2019. Oikeusministeriö. Viitattu 11.4.2019.
- ↑ Helsingin hovioikeus 2.10.2014. Oikeusministeriö, oikeus.fi. Viitattu 30.11.2014.
Aiheesta muualla
| ||||||||||