Heimo Lampi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Heimo Lampi (ylärivissä kesk.) ja muita kapteeni Aholan lentueen miehiä (Lentolaivue 24) vuonna 1942.

Heimo Olavi Lampi (29. helmikuuta 1920 Hollola1. kesäkuuta 1998 Helsinki) oli Kouvolan hovioikeuden presidentti, korkeimman oikeuden jäsen[1] ja sodan aikana menestynyt taistelulentäjä. Lampi valmistui ylioppilaaksi Kuopion lyseosta jatkosodan päätyttyä 1945, Ilmasotakoulusta hän oli valmistunut jo 1940. Hän suoritti ylemmän oikeustutkinnon Helsingin yliopistossa 1948.

Jatkosodan alkaessa 25. kesäkuuta 1941 Lampi saavutti ensimmäiset ilmavoittonsa. Brewster-hävittäjäkoneilla varustettu Lentolaivue 24:n toinen lentue, johon Lampi kuului, oli sijoitettuna Selänpään kentälle.[2] Lentue hälytettiin torjumaan venäläistä 27:n SB-2-pommikoneen muodostelmaa, joka lähestyi Heinolaa. Ensimmäisinä ilmaan ehtineet Lampi ja ylikersantti Eero Kinnunen pudottivat muodostelmasta kumpikin 2½ konetta.[3] Lampi palveli koko sodan ajan samassa laivueessa, ja sodan päättyessä hänellä oli tilillään 14 ilmavoittoa[4]. Ratkaisutaisteluiden aikana 20. kesäkuuta 1944 Lampi pudotti yhden päivän aikana kolme viholliskonetta.

Lakimieheksi valmistuttuaan Lampi eteni hovioikeuden esittelijästä ja asianajotoimiston avustajan tehtävistä tuomariksi, ensin hovioikeudenneuvokseksi Itä-Suomen hovioikeuteen ja edelleen korkeimman oikeuden jäseneksi vuonna 1968. Hänet nimitettiin vasta perustetun Kouvolan hovioikeuden ensimmäiseksi presidentiksi 1978.

Lampi toimi vuosia Kotimaa-lehden kolumnistina.

Lampi oli 1990-luvulla aloitteentekijänä jatkosodassa pudonneen suomalaisen Brewster 239 -koneen nostamiseksi. Hänen avustajinaan olivat tytär Marja Lampi ja sukeltaja Timo Nyman avustajineen sekä venäläinen ilmailuharrastaja Vladimir Prytkov ryhmänsä kanssa.[5]

Heimo Lammen sisko oli Elsa Vanhala o.s. Lampi (1918–2016), joka toimi sota-aikana muonituslottana ja oli esikuva Lotta Lunkreenille Erkki Tiesmaan säveltämässä ”Eldankajärven jää” -laulussa. [6]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lampi, Heimo: Tuomarin vala. Kirjapaja, 1989. ISBN 951-621-938-1.
  • Lampi, Heimo – Lampi, Marja: Brewster-lentäjä. Hobby-kustannus, 2006. ISBN 952-5334-06-6.
  • Lampi, Heimo: Elämän sykettä. Pakinoita. Kirjapaja, 1986. ISBN 951-621-670-6.
  • Lampi, Heimo: - ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. 1960. WSOY
  • Lampi, Heimo: Walther 7,65. 1962.WSOY
  • Kihlakunnan oikeus istuu. 1969–1970. 9-osainen televisionäytelmä.
  • Kuolema kulkee Meteoralla. 1981. Kirjapaja.
  • Hylätty miljoona. 1982. Kirjapaja.
  • Hävittäjälentäjät. Dokumenttikuunnelma. Käsikirjoitus Heimo Lampi, dramatisointi Pertti Salomaa.Yleisradio, 65 lehteä.
  • Sortavalan päiviä. 1987. Kirjapaja.
  • Hyvästi Sortavala. 1988. Kirjapaja.
  • Tutun tuomarin valitut. 1991. Kirjapaja.
  • Viimeiset syöksykierteet. Yhdessä Yrjö Turkan kanssa. 1967. WSOY.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Keskinen, Kalevi – Niska, Klaus – Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 1 - Brewster B-239 ja Humu. Helsinki: {{{Julkaisija}}}, 1975. ISBN 951-9035-16-8.
  • Keskinen, Kalevi – Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 17 - LeR 2. Espoo: Kustannusliike Kari Stenman, 2001. ISBN 951-98751-0-7.
  • Keskinen, Kalevi – Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 26 - Ilmavoitot, osa 1. Espoo: {{{Julkaisija}}}, 2006. ISBN 952-99432-8-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tolonen, Jaana (toim.): Suomen lakimiehet – Finlands jurister 1988, s. 517. Suomen Lakimiesliiton kirjasarja, 99. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus, 1988. ISSN 0585-9530. ISBN 951-640-395-6.
  2. Keskinen–Niska–Stenman 1975, s. 14.
  3. Keskinen–Stenman 2001, s. 125.
  4. Keskinen–Stenman 2006, s. 95
  5. Ahonen, Hannu: Brewster 239: BW-372 Ainutlaatuinen. Tekniikan maailma, 1.4.2009, nro 7/09, s. 56–59. Yhtyneet kuvalehdet.
  6. Sotien Legendat 2016, s. 34.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]